Juhana Vartiainen

Valtiovalta voi edistää tasa-arvoa

Hallitus kertoi tiistaina puoliväliriihen linjauksista jäljellä olevalle hallituskaudelle. Hallitukseen kohdistuivat syystä odotukset isoista työllisyyttä edistävistä reformeista. Päätös aloittaa sosiaaliturvan kokonaisuudistus olikin sekä toivottu että tarpeellinen ja varhaiskasvatusmaksujen aleneminen lievittää edes hieman kannustinloukkuongelmaamme.

Keskeinen työllisyys- ja tasa-arvoteko jäi kuitenkin tältäkin hallitukselta tekemättä, nimittäin perhevapaiden uudistus.

Ministeri Soini rehvasteli tiedotustilaisuudessa naureskellen, että hallitus ei tule puuttumaan perheiden asioihin, koska hallituksella ei ole oikeutta päättää niistä. Tässä asiassa Soini on väärässä. Yhteiskunnalla ja sitä kautta poliitikoilla on oikeus tai pikemminkin velvollisuus puuttua etuuksien jakotapaan sekä niiden ohjausmekanismeihin. Yhteiskunnan tehtävä nimenomaan on huolehtia oikeanlaisista kannusteista. Tässä tapauksessa puhutaan siitä, kuinka pitkän jakson yhteiskunta maksaa siitä, että ihminen on pois työmarkkinoilta.

Valinnan- ja yksilönvapaus on Kokoomukselle jakamaton arvo ja vapaassa yhteiskunnassa on aina mahdollista hoitaa lasta juuri vanhempien tai vanhemman haluamalla tavalla, ennen oppivelvollisuutta.

Täyttä yksilönvapautta ei kuitenkaan voi mielin määrin harjoittaa toisten varoilla! Omilla ansioillaan kuka vain on aina vapaa tekemään perheen hoidossa omat ratkaisunsa. Valtiovallalla on kuitenkin sekä oikeus että velvollisuus suunnata niukat yhteiset varaamme eettisesti oikein. Ennen kaikkea yhteiskunnan tehtävä on toteuttaa tasa-arvoa, jota vastaan Soini ja Perussuomalaiset taistelevat ei siksi, että he puolustaisivat äitejä, vaan siksi etteivät he näe mitään ongelmaa naisten ja miesten epätasa-arvoisessa tilanteessa tai hoitovastuun jäämisessa käytännössä vain äidille.

Soini sivuuttaa sen tosiasian, että naisten ja miesten työmarkkina-asemat ovat edelleen keskimäärin erilaiset. Myös Pohjoismaissa sukupuolten keskimääräinen palkkaero on 15-20 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että suoran palkkasyrjinnän merkitys on rajallinen. Pääosa sukupuolten palkkaerosta syntyy naisten ja miesten erilaisesta urakehityksestä ja ohjautumisesta erilaisiin tehtäviin ja eri toimialoille. Jos verrataan saman ikäisiä naisia ja miehiä samoissa tehtävissä ja samoilla aloilla, palkkaero on selvästi pienempi. Palkka riippuu urakehityksestä, ja työurat ovatkin avain naisten ja miesten eriytyneisiin työmarkkinarooleihin. Monet nuoret naiset ja miehet aloittavat uransa samalla tavalla, mutta eroa alkaa syntyä siinä vaiheessa, kun lapsia tulee. Silloin aletaan erikoistua, naiset perhevastuisiin ja miehet työuraan.

Avain työelämän tasa-arvoon löytyykin perhevastuiden tasa-arvosta. Perhevapaiden joustavammat käyttömahdollisuudet puolestaan auttaisivat sekä isiä että äitejä yhdistämään työn ja perheen arjen nykyistä paremmin. Uudistus olisi tuonut perheille jopa lisää vapautta päättää vapaiden käytöstä. Erikoisena pidän sitä, että isän osallistumista lapsen hoitoon pidetään pakottamisena, mutta äidille se on velvollisuus. Kukaan ei pöyristele urasuuntautunutta isää. Äideillä tulisi olla tismalleen samat oikeudet.

Soinin puhe ”kotiäitivihasta” on aivan absurdia. Miksi kukaan vihaisi kotiäitejä? Sen sijaan meidän on pyrittävä kohti Suomea, jossa hoivavastuut ja työmarkkinoille syntyvät ansiot jakautuvat tasaisemmin. Kotihoidon tuki on naisansa, jonka voi joko purkaa tai olla purkamatta. Purkamatta jättäminen on sekin aina päätös. Sama koskee kaikkeen epäoikeudenmukaisuuteen ja epätasa-arvoon puuttumista. Näin ollen hallitus, Soini mukaan lukien, on tehnyt päätöksen epätasa-arvoisen rakenteen säilyttämisestä.

Tasa-arvon tavoittelemisen tai ainakin sen lisäämisen pitäisi olla lähtökohta valtion tukipolitiikassa – asia josta ei tarvitsisi edes keskustella. Silloin kun uudistuksella on tutkitusti vielä merkittäviä työllisyyttä ja sitä kautta talouskasvua vauhdittavia vaikutuksia, tulisi hallituksen päättäväisyys toteutukseen olla hyvinkin korkealla. Ekonomistien suosituksista huolimatta konservatiivisten voimien uraäitiviha vaikuttaa saaneen voiton työllisyyden ja tasa-arvon edistämisestä.

Naisten menestymisen ja perheen perustaminen asettaminen vastakkain on vaarallista niin syntyvyydelle kuin työllisyydelle. Hyvinvointiyhteiskunnan edellytys on korkea työllisyysaste, joka on huomattavasti paremmin ymmärretty naapurissamme Ruotsissa. Kysehän loppupeleissä ei ole siitä, että Kokoomus, työmarkkinajärjestöt ja muut tahot haluavat edistää naisten tasa-arvoisempia työuria ja hoivavastuun tasaisempaa jakamista, vaan siitä että Perussuomalaiset turvautuvat edelleen perinteisiin sukupuolirooleihin, jossa naisen ”työ” on perheestä huolehtiminen.

Mitä mieltä sinä olet?

3 kommenttia artikkeliin Valtiovalta voi edistää tasa-arvoa

  1. Timo Lampinen sanoo:

    Kokonaisuudessaan varsin hyvä kirjoitus hyvän asian puolesta.

    Huomion arvoinen virhe kuitenkin aivan lopussa. Viittaus kirjoituksen tarkoittamalla tavalla ”perinteisiin sukupuolirooleihin” on tosiasiatiedon vastaista ja tai olennaisesti harhaanjohtavaa. Tuollainen virheellinen perustelu antaa tukea perussuomalaisten (ja yleisen mielipiteen) tasa-arvoa heikentävälle argumentoinnille ja harhaiselle uskomusmaailmalle.

    Naisten ja äitien suuren enemmistön työ on pitkän historian valossa perinteellisesti ollut osallistua muiden aikuisten rinnalla myös elannon hankkimiseen.

    Hieman lisää aiheesta ja nimenomaan myös tosiasia- ja tutkimustietoa noudattavan ilmaisun tärkeydestä on kirjoituksessani: http://timotlampinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233278-harhaanjohtava-perinnepuhe-edistaa-eriarvoisuutta

  2. Matti Hirvonen sanoo:

    Vähemmälle huomiolle on myös jäänyt, että äidin kotona viettämät vuodet eivät kartuta hänen työeläkettään. Kun lesken eläkettä ollaan kaventamassa, tulee entistä tärkeämmäksi, että myös äidille kirjautuu kunnollinen työhistoria. Omalla kustannuksellaan jokainen saa olla kotonaan niinkuin haluaa, mutta ei pidä sitten myöskään tulla eläkeiän koittaessa valtiolta extraeläkettä vaatimaan, vaan pitää silloinkin ymmärtää, että omasta valinnasta on ksymys. Perussuomalaiset kuvittelevat kierosti saavansa kannatusta siksi, että maasta löytyy jatkossakin riittävä määrä pienituloisia eläkeläisiä.

  3. vallu Vantaalainen sanoo:

    Mitkä on Suomessa nostetun eläkkeen sukupuolijakauma? En tiedä, mutta väitän, että naiset nostavat enemmän kuin miehet ja miehet sen ovat maksaneet ja edelleen maksavat. Kuinka paljon miehet nostavat leskeneläkkeitä naisiin verrattuna? Jos puhutaan tasa-arvosta on koko asetelma perattava. Jos vaikka mies olisi ansainnut enemmän, perheellehän se on mennyt. Nainen sen periii ja leskeneläkkeenä siihen päälle nostelee yleensä vuosikaudet miehen jo … Nyt jos halutaan koskea leskeneläkkeeseen on se naisilta pois. Olisiko eläkeyhtiöt tätä ajamassa? Tottakai. Jos naiset saaneet vähemmän palkkaa, miksi he saisivat enemmän eläkkeitä?? Miesten maksamat, mutta nostamattomat eläkkeet kuuluvat eläkeyhtiöille, ei naisille, jotka muutenkin saavat ihan liikaa verrattuna
    Siihen mitä itse kerryttäneet.