Hyvät lukijat Olen pyrkinyt luomaan tästä palstasta kiinnostavan talouden ja politiikan keskustelualustan, ja sen lukijoiden ja tilaajien määrä onkin noussut mukavasti — samoin kuin kirjoituksistani käytävä keskustelu. Pyrin vastaisuudessakin julkaisemaan kahden viikon välein, lauantaisin, punnitun puheenvuoron taloudesta ja politiikasta. Näiden…
V.
Valistuneita näkemyksiä hallitusohjelmasta
Rinteen hallituksen ohjelma on julkaistu. Tässä muutamia näkemyksiä sen talous- ja työllisyysosista. Suosittelen lämpimästi Heikki Pursiaisen Mustreadissa julkaisemaa terävää ja hyväntuulista esseetä hallitusohjelman kummallisuuksista. Ohjelmassa on ihmisoikeuksien ja varhaiskasvatuksen kannalta hyviä asioita, mutta julkisen talouden ja työllisyyden osalta siinä on…
I.
Ivan Krastev, muuttoliikkeet ja eurooppalainen populismi
Kirjoitin viime syksynä tälle blogipalstalle esseen Francis Fukuyaman teoksesta Identity Politics. Toinen aikamme superkiinnostava yhteiskunnallinen ajattelija ja kirjoittaja on bulgarialaissyntyinen politologi Ivan Krastev (äännetään Krastjov), jonka teos After Europe (University of Pennsylvania Press 2017) on ainakin minulle ollut käänteentekevän oivaltava Euroopan poliittisten…
P.
Perjantain pikkublogi: julkistalous ja Keskustan kynnyskysymys – mitä se merkitsee?
Kuten olen aiemmissa kirjoituksissani tällä palstalla perustellut, on tärkeää, että kuluva eduskuntakausi käytetään julkistalouden vahvistamiseen. Muuten olemme pulassa kun ikäsidonnaiset menot alkavat kasvaa nopeasti 2020-luvun jälkipuoliskolla. Lisäksi olemme valtiovarainministeriön ennusteen mukaan koko vaalikauden korkeasuhdanteessa — siinä mielessä, että resurssien käyttöaste…
V.
Vaalitulos ja hallitustunnustelut
Lämmin kiitos vielä kerran kaikille teille, joilta sain 14.4 vaaleissa luottamuksen. Vaalien jälkeisinä viikkoina on mukava kävellä Helsingissä, kun niin moni tulee puristamaan kättä ja kertomaan äänestäneensä minua! Vaalien tulos yllätti monella tapaa, mutta oli samalla kansainvälisten trendien mukainen. Se…
S.
Suomen menestystarina pitää rakentaa uudelleen
Sunnuntaina Suomelle valitaan uusi eduskunta. Se luo Suomen uudistamiselle suuntaa neljäksi vuodeksi ja siitä eteenpäin. Toivon ja tarvitsen tukeasi vaaleissa. Voimme olla yhdessä rakentamassa Suomelle uutta tämän vuosisadan menestystarinaa. Suomi on jo menestystarina. Kohosimme muutamassa vuosikymmenessä köyhyydestä Euroopan maiden eturiviin,…
T.
Työnteko — ihmislajin oikeus ja ominaisuus
Työn tulevaisuus puhuttaa ja pelottaa. Mutta työ ei ole katoamassa. Työ katoaa vasta, kun ihminen katoaa. Se ei ole näköpiirissämme. Työ luo meidät ihmisiksi ja ylläpitää meitä ihmisinä. Työ on aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edellytysten tuottamista ihmisten kesken ja vuorovaikutuksessa luonnon…
S.
Sosiaaliturva rohkaisijaksi
Elämme mielenkiintoista muutoksen aikaa. Tilastoissa äkkinäistä vallankumousta ei ole nähtävissä, mutta monet ovat huolestuneita tulevaisuudestaan. Työn ja ammattien ennustetaan muuttuvan rajusti, minkä vuoksi jokainen voi joutua päivittämään osaamistaan ja usein. Keskipalkkaisten ammattien katoa povataan. Kolmikymppisten ”millennial” -sukupolvi paiskii töitä, ja…
F.
Feminismin energiaa talouteenkin
Feminismi on kasvavan talouden puolella. Feminismi on tasa-arvoa ja naisten itsenäisyyttä ja itsetuntoa nostava vapauttava liike. Vaikka radikaalimmat feministit välillä ottavat markkinatalouden maalitaulukseen, naisten itsenäisyyttä ja voimaa ajava liike on vahvan talouden liittolainen. Naisten itsenäistyminen merkitsee sitä, että naisten työn…
M.
Minäkin aion olla populisti
Populismi haastaa vanhojen demokratioiden politiikkaa. Populisti käyttää valtaa Valkoisessa Talossa. Iso-Britannia sekoilee populistisesti EU-erossaan. Italiassa valtaapitävät populistit viis veisaavat julkistalouden tasapainosta. Itä-Euroopassa, Puolassa ja Unkarissa hallitsevat populistipuolueet, jotka koettavat tuhota oikeusvaltion ja kiihottavat mieliä EU:ta ja ulkomaalaisia vastaan. Kaikissa EU-maissa…
K.
Kaupunki on 21. vuosisadan tehdas!
Nykymaailman talouskasvu on kaupunkien kasvua. Viime vuosisadalla talouskasvua tavoiteltiin rakentamalla teollisia toimialoja omaan maahan, usein valtiovallan toimin. Siinä olimmekin hyviä. Mutta 50 vuotta sitten. Nyt menestystarinamme pitää kirjoittaa uudelleen. Kaupungit ovat siinä avainasemassa. Miksi? Siksi, että globaali talous ja digitaaliset…
I.
Ilmastotyö on älyä, ei kärsimystä
Ilmastonmuutoksen lopettaminen on ihmiskunnan yhteinen hanke. Se on aloitettava nyt, ja nyt varttuvien nuorten on saatettava se päätökseen. Tällaista tilannetta ei ole aiemmin ollut. Nyt koko ihmiskunnan olisi toimittava yhdessä ja tehtävä päätöksiä, jotka palvelevat koko planeettaa. Se testaa hurjaa…
S.
Suomalaisen talousajattelun kritiikki
Suomi voisi olla onnellisempi, jos harjoittaisimme viisaampaa talouspolitiikkaa. Kirjoitin kirjani Suomalaisen talousajattelun kritiikki (Otava 2019) herättääkseni ihmiset näkemään taloustieteen voiman poliittisen päätöksenteon kumppanina. Talous ei ole vain koneita, laitteita, kiinteistöjä ja luonnonvaroja. Talous on ennen kaikkea ajatuksia – käsityksiämme siitä, miten…
&.
“Kolmikannan” hitaat hautajaiset
Suomessa on tapana sanoa, että “kolmikanta” ja “sopimusyhteiskunta” ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Ulkopuolinen ei tulisi tätä ajatelleeksi, kun katsoo kestävyysvajettamme, liian alhaista työllisyysastetta ja korkeaa työttömyyttämme. Vaikka työttömyysaste on ilahduttavasti alentunut, se on edelleen pohjoismaiden korkein. Eurostatin viimeisen vertailun mukaan…
A.
Aktiivimalli puhuttaa
Eilen, 19.2.2019 käytiin täysistuntosalissa yleiskeskustelu Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä, joka hylkäsi ns. aktiivimallia koskevan kansalaisaloitteen. Aktiivimallillahan tarkoitetaan vuonna 2018 voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivisuusporrastusta, joka edellyttää täyden työttömyysturvan saamiseksi pientä työsuoritusta tai työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistumista. Olen kuvannut ja analysoinut aktiivimallia näillä…
Y.
Yhdessä Asmo Maanselän kanssa: Yksikään puolue ei oikeasti kannata perustuloa
Vaalikeskustelu perustulon ympärillä perustuu väärinymmärrykseen perustulon luonteesta. Kansainvälinen perustuloverkosto Bien on määritellyt perustulon seuraavasti: Perustulo on yksi ja sama rahasumma jokaiselle ilman ehtoja, ilman vastikkeellisuutta ja ilman työllistymisvaatimuksia. Lisäksi perustulon rahamäärä kattaa minimitoimeentulon. Pienemmällä rahasummalla perustulo ei ole perustulo, vaan…
P.
Perustulo, ilmastonmuutos ja pelastusopit
Minulla oli toissapäivänä 15.2 tilaisuus osallistua Demos-ajatuspajan järjestämään paneelikeskusteluun, jossa kommentoimme kolmen kansanedustajan voimin (Li Andersson, Pilvi Torsti ja minä) brittiläisen vasemmistoaktiivin Paul Masonin esitelmää ja uutta kirjaa. Mason maalaa tulevaisuudenkuvan, jossa kapitalismi on korvattu jollain muulla talousjärjestyksellä, ilmasto pelastuu,…
S.
Sunnuntaibloggaus: viikon kiinnostavat raportit ja julkistukset
Menneellä viikolla julkistettiin useita kiinnostavia raportteja ja kannanottoja. Valtiovarainministeriö julkaisi odotetun virkamiespuheenvuoronsa julkisen talouden näkymistä. Se raamittaa toivottavasti puolueiden vaaleissa esittämiä tulevaisuuden kaavailuja. Meillä on edelleen noin 10 miljardin kestävyysvaje eli tulevaisuuden kasvavista, ikääntymiseen liittyvistä menoista ja työvoiman pienenemisestä aiheutuva…
V.
Vanhushoivan tilanne on perustelu soten uudistamiselle
Nopealiikkeinen mediapolitiikka ja vaalien läheisyys näyttää johtavan hyvän yhteiskuntapolitiikan korvautumiseen huutoäänestyksillä. Oulun seksuaalirikosten tutkinta ei ole edes päättynyt, kun toivotaan kilvan muutoksia ulkomaalaislakiin ja rikoslakiin (jälkimmäisestä on jo pidemmän aikaa ollut uudistus vireillä oikeusministeriössä). Ja kun yksityisen hoivayhtiön toimintatavoissa on…
B.
Blokkiraja murtumassa Ruotsissa?
Viimeisten tietojen nojalla näyttää siltä, että Ruotsiin olisi syntymässä hallitus, jossa olisivat mukana sosialidemokraatit (SAP), ympäristöpuolue (Miljöpartiet) , keskustapuolue (Centern) ja liberaalipuolue (Liberalerna, entinen Folkpartiet). Tämä murtaisi tiukan blokkirajan vasemmiston ja oikeiston välillä, mikä on myönteinen kehityskulku. Monien suomalaisten voi…