Vasemmiston ja keskustan hallitus on istunut vuoden ja koronaepidemia on runnellut taloutta. Tässä talouspolitiikan mietteitä ennen kesätaukoa. Kansanedustajalle ja valiokuntapuheenjohtajalle kevät on ollut työntäyteistä, kun sekä poikkeuslait sekä niiden purku on käsitelty valiokunnissa – talousvaliokunnassa, sosiaalivaliokunnassa, ja perustuslakivaliokunnassa, joiden kaikkien…
L.
Lyhyt kommentti: miksi äänestän edustaja Mäenpään syytesuojan kumoamisen puolesta
Eduskunta äänestää huomenna siitä, voidaanko kansanedustaja Juha Mäenpää asettaa syytteeseen lausumastaan, jossa hän ilmeisesti vertaa maahanmuuttajia eläinkunnan vieraslajeihin. Perustuslakivaliokunta on tehnyt asiasta mietinnössään oikeudellisen punninnan, jonka mukaan syytesuoja voidaan murtaa ja syyttäminen olisi siis mahdollista jos eduskunnasta löytyy sille perustuslain…
E.
EU:n elvytysrahasto ja muut aloitteet — lyhyt kommentti mahdollisuuksista ja vaaroista
Saksa ja Ranska ovat löytäneet toisensa Euroopan Unionin kehittämisessä, ja se on hyvä. Komissio on päätynyt esittämään 560 miljardin euron elpymisrahastoa, joka tukisi jäsenmaita lainoin ja avustuksin. Sitä rahoitettaisiin nostamalla EU:n omien varojen kattoa 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Noston sanotaan tässä vaiheessa…
Y.
Yhteisblogi Mari Holopaisen kanssa: miten maailma selviytyy koronaepidemiasta mahdollisimman vähäisellä inhimillisellä ja taloudellisella kärsimyksellä?
Vuosisatamme vaikein epidemia on mullistanut maailmaa hetkessä. Covid-19 on vaarallinen tauti, koska se tarttuu herkästi ja väestöllä ei ole aiempaa immuniteettia tai rokotesuojaa, toisin kuin tutumpien influenssojen tapauksessa. Arviot kuolleisuudesta vaihtelevat. Imperial Collegen raportti arvioi infektiokuolleisuuden olevan 0,9 % (vaihteluvälillä…
Y.
Yhteisblogi Mikko Kiesiläisen kanssa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tulisi julkaista tieteellinen perusta, johon sen suositukset nojaavat
Koronakriisin hoidossa on kirjaimellisesti elintärkeää, että viranomaisten ja terveydenhoidon päättäjien toimet perustuvat parhaaseen tietoon ja siihen pohjautuvaan strategiaan. Epävarmuutta ei mitenkään voi poistaa, mutta luottamus päättäjiin ja asiantuntijoihin säilyy parhaiten, kun viranomaisten toimet ovat jatkuvan avoimen keskustelun läpivalaisussa. Terveyden ja…
M.
Mietteitä viime viikoilta: Kreikan raja
Kreikan rajatilanne puhuttaa poliitikkoja, kun alati arvaamaton Turkin presidentti Erdogan on päättänyt käyttää turvapaikanhakijoita Euroopan unionin painostamiseen. Tähän asti voimassa olleen kyynisen ja hauraan välipuheen nojalla Turkki on estänyt maassa olevaa laajaa pakolaisten joukkoa hakeutumasta Kreikan kautta Euroopan unioniin. Hän…
M.
Miksi Nokia on hyvä ja Attendo paha?
Suomessa on vahva insinööriosaamisen traditio ja teollisuutta arvostetaan. Tämä näkyy elinkeinopolitiikassakin, jossa teollisuus ja erityisesti elektroniikan laitteiden valmistus ovat olleet arvostuksen ja tukien kohteena. Vastaavasti palvelutoimialat ovat olleet suomalaisessa elinkeinopolitiikassa vähemmän huomion kohteena. Kun eduskunnan talousvaliokunta vieraili Pariisissa ja jututimme…
M.
Miksi hallitus ei saavuta työllisyystavoitettaan
Alkuvuonna kärjistyy kysymys työllisyyden lisäämisestä. Jotta hallituksen sitoumus tasapainoisesta julkistaloudesta vuonna 2023 voisi toteutua, työllisten määrän olisi kasvettava vähintään 60 tuhannella ja todennäköisesti enemmän, jos lähtökohtana on vuosi 2019. Joitakin tepsiviä keinoja vaikutusarvioineen on esitetty Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa. Koska talous on…
P.
Pieni perjantaiblogaus: miksi olen eri mieltä Sixten Korkmanin kanssa
Katsoin juuri A-talk-ohjelman, jossa Jyrki Katainen, Anu Kantola, Karina Jutila ja Sixten Korkman ounastelivat vuoden 2020 taloutta ja politiikkaa. Ohjelma on nähtävissä täällä: Tämä pieni blogaus kommentoi Sixten Korkmanin ohjelmassa esittämiä näkemyksiä. Sixtenin argumentti voidaan tiivistää seuraavasti: 1 On turmiollista,…
M.
Mietteitä politiikan syksystä
Valtiopäivät lähtee nyt joulutauolle budjettiäänestysten jälkeen. Tässä muutama mietelmä omasta politiikan syksystäni. Olen toiminut talousvaliokunnan puheenjohtajana, mutta Suomen EU-puheenjohtajuus on vienyt hallituksen aikaa ja valiokunnan läpi ei ole mennyt kovin paljon lakiesityksiä. Olemme keskustelleet kaivoslain uudistamisen aloitteesta, Sitrasta ja Finnveran…
V.
Vuosikymmenen vaihtuessa: salakavalat megatrendit
Vuosikymmen vaihtuu kuukauden kuluttua, ja kaltaiseni vuonna 1958 syntynyt on sen jälkeen elänyt kahdeksalla vuosikymmenellä. 20-luku! Se vie ajatukset jazziin ja Berliinin dekadenssiin. Mutta millainen on ollut 2010-luvun talous- ja yhteiskuntakehitys Suomessa ja mitä tuo tullessaan 2020-luku? Esitän tässä blogissani,…
K.
Kokoomuksen eriävä mielipide valtiovarainvaliokunnalle, talousarviosta ja julkisen talouden suunnitelmasta
Johtamani talousvaliokunta hyväksyi kokouksessaan perjantaina 8.11.2019 lausuntonsa valtiovarainvaliokunnalle, aiheena hallituksen talouspolitiikka eli tulo- ja menoarvio ja Julkisen talouden suunnitelma. Riippumattomien asiantuntijatahojen ja virkamiesorganisaatioidenkin asiantuntijalausunnot valiokunnalle olivat oikeastaan yksimielisen kielteisiä tai epäileviä. Valiokuntamme hallituspuolue-enemmistö sivuutti kritiikin ja kirjoitti siloitellun hallitusta tukevan…
M.
Mitt (korta) tal om klimatpolitik i Nordiska Rådet 31.10.2019
Den 31 oktober anordnade Nordiska Rådet i sitt Stockholmmöte en debatt om klimatpolitik, med meterologiprofessorn Michael Tjernström som första talare. På den nordiska konservativa gruppens vägnar höll jag följande tal: Ärade president Klimatförändringen är en av vår tids största utmaningar…
K.
Kirjallinen kysymys Suomen rahapelijärjestelmästä
Kirjallinen kysymys koskien Suomen rahapelijärjestelmää Eduskunnan puhemiehelle Suomessa rahapelien toimeenpano on arpajaislailla annettu 1.1.2017 alkaen yksinoikeudella Veikkaus Oy:lle. Euroopan unionissa rahapelimonopoli on sallittu, jos se aidosti ehkäisee rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Edellytyksenä on tehokas viranomaisvalvonta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on tänä…
P.
Perussuomalaiset on vasemmistopuolue
Suomessa syntynyt hallitusratkaisu on saanut monet kyselemään, muodostavatko Kokoomus ja Perussuomalaiset yhtenäisen opposition ja kykenisivätkö ne toimimaan yhdessä hallituksessa. Vasemmistopuolueet niputtavat kernaasti nämä puolueet yhteen oikeisto-oppositioksi. Perussuomalaisten konservatiivinen ja nationalistinen arvopohja muistuttaakin vanhoillisesta oikeistosta. Mutta talous- ja sosiaalipolitiikassa Perussuomalaiset on…
P.
Paikallisessa sopimisessa on mahdollista edetä – tässä rakentava ehdotus!
“Paikallisesta sopimisesta” on tullut politiikan pysyvä iskulause. Se oli Sipilän hallituksen suuri kiistakysymys ja Keskustapuolue ujutti sloganin osaksi Rinteen hallitusohjelman työllisyyskeinoja. Kovin harva suomalainen taitaa kuitenkaan tietää, mitä paikallisella sopimisella on politiikan viimeaikaisissa käänteissä oikeastaan tarkoitettu. Jos Rinteen hallitus edistäisi…
H.
Hoitajien palkat voivat nousta — ja muita työehtosopimusasioita
Edessä on työehtosopimusten kierros, ja talouden tarkkailijat jännittävät, vakiintuuko Suomeen tuiki tarpeellinen vientiteollisuuden korotusnormi. Suomi on viimeinen maa Pohjolassa, jossa sitä ei pidetä itsestään selvänä lähtökohtana. Paradoksi on, että Suomi tarvitsee kaikista Pohjoismaista tällaista normia kaikkein eniten. Meillä ei ole…
H.
Hyvää juhannusta, hyvää kesää!
Hyvät lukijat Olen pyrkinyt luomaan tästä palstasta kiinnostavan talouden ja politiikan keskustelualustan, ja sen lukijoiden ja tilaajien määrä onkin noussut mukavasti — samoin kuin kirjoituksistani käytävä keskustelu. Pyrin vastaisuudessakin julkaisemaan kahden viikon välein, lauantaisin, punnitun puheenvuoron taloudesta ja politiikasta. Näiden…
V.
Valistuneita näkemyksiä hallitusohjelmasta
Rinteen hallituksen ohjelma on julkaistu. Tässä muutamia näkemyksiä sen talous- ja työllisyysosista. Suosittelen lämpimästi Heikki Pursiaisen Mustreadissa julkaisemaa terävää ja hyväntuulista esseetä hallitusohjelman kummallisuuksista. Ohjelmassa on ihmisoikeuksien ja varhaiskasvatuksen kannalta hyviä asioita, mutta julkisen talouden ja työllisyyden osalta siinä on…
I.
Ivan Krastev, muuttoliikkeet ja eurooppalainen populismi
Kirjoitin viime syksynä tälle blogipalstalle esseen Francis Fukuyaman teoksesta Identity Politics. Toinen aikamme superkiinnostava yhteiskunnallinen ajattelija ja kirjoittaja on bulgarialaissyntyinen politologi Ivan Krastev (äännetään Krastjov), jonka teos After Europe (University of Pennsylvania Press 2017) on ainakin minulle ollut käänteentekevän oivaltava Euroopan poliittisten…