P.

Perjantain pikkublogi: julkistalous ja Keskustan kynnyskysymys – mitä se merkitsee?

Kuten olen aiemmissa kirjoituksissani tällä palstalla perustellut, on tärkeää, että kuluva eduskuntakausi käytetään julkistalouden vahvistamiseen. Muuten olemme pulassa kun ikäsidonnaiset menot alkavat kasvaa nopeasti 2020-luvun jälkipuoliskolla. Lisäksi olemme valtiovarainministeriön ennusteen mukaan koko vaalikauden korkeasuhdanteessa — siinä mielessä, että resurssien käyttöaste…

Lue artikkeli

S.

Sosiaaliturva rohkaisijaksi

Elämme mielenkiintoista muutoksen aikaa. Tilastoissa äkkinäistä vallankumousta ei ole nähtävissä, mutta monet ovat huolestuneita tulevaisuudestaan. Työn ja ammattien ennustetaan muuttuvan rajusti, minkä vuoksi jokainen voi joutua päivittämään osaamistaan ja usein. Keskipalkkaisten ammattien katoa povataan. Kolmikymppisten ”millennial” -sukupolvi paiskii töitä, ja…

Lue artikkeli

F.

Feminismin energiaa talouteenkin

Feminismi on kasvavan talouden puolella. Feminismi on tasa-arvoa ja naisten itsenäisyyttä ja itsetuntoa nostava vapauttava liike. Vaikka radikaalimmat feministit välillä ottavat markkinatalouden maalitaulukseen, naisten itsenäisyyttä ja voimaa ajava liike on vahvan talouden liittolainen. Naisten itsenäistyminen merkitsee sitä, että naisten työn…

Lue artikkeli

M.

Minäkin aion olla populisti

Populismi haastaa vanhojen demokratioiden politiikkaa. Populisti käyttää valtaa Valkoisessa Talossa. Iso-Britannia sekoilee populistisesti EU-erossaan. Italiassa valtaapitävät populistit viis veisaavat julkistalouden tasapainosta. Itä-Euroopassa, Puolassa ja Unkarissa hallitsevat populistipuolueet, jotka koettavat tuhota oikeusvaltion ja kiihottavat mieliä EU:ta ja ulkomaalaisia vastaan. Kaikissa EU-maissa…

Lue artikkeli

K.

Kaupunki on 21. vuosisadan tehdas!

Nykymaailman talouskasvu on kaupunkien kasvua. Viime vuosisadalla talouskasvua tavoiteltiin rakentamalla teollisia toimialoja omaan maahan, usein valtiovallan toimin. Siinä olimmekin hyviä. Mutta 50 vuotta sitten. Nyt menestystarinamme pitää kirjoittaa uudelleen. Kaupungit ovat siinä avainasemassa. Miksi? Siksi, että globaali talous ja digitaaliset…

Lue artikkeli

S.

Suomalaisen talousajattelun kritiikki

Suomi voisi olla onnellisempi, jos harjoittaisimme viisaampaa talouspolitiikkaa. Kirjoitin kirjani Suomalaisen talousajattelun kritiikki  (Otava 2019) herättääkseni ihmiset näkemään taloustieteen voiman poliittisen päätöksenteon kumppanina. Talous ei ole vain koneita, laitteita, kiinteistöjä ja luonnonvaroja. Talous on ennen kaikkea ajatuksia – käsityksiämme siitä, miten…

Lue artikkeli

&.

“Kolmikannan” hitaat hautajaiset

Suomessa on tapana sanoa, että “kolmikanta” ja “sopimusyhteiskunta” ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Ulkopuolinen ei tulisi tätä ajatelleeksi, kun katsoo kestävyysvajettamme, liian alhaista työllisyysastetta ja korkeaa työttömyyttämme. Vaikka työttömyysaste on ilahduttavasti alentunut, se on edelleen pohjoismaiden korkein.  Eurostatin viimeisen vertailun mukaan…

Lue artikkeli

A.

Aktiivimalli puhuttaa

Eilen, 19.2.2019 käytiin täysistuntosalissa yleiskeskustelu Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä, joka hylkäsi ns. aktiivimallia koskevan kansalaisaloitteen. Aktiivimallillahan tarkoitetaan vuonna 2018 voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivisuusporrastusta, joka edellyttää täyden työttömyysturvan saamiseksi pientä työsuoritusta tai työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistumista. Olen kuvannut ja analysoinut aktiivimallia näillä…

Lue artikkeli

Y.

Yhdessä Asmo Maanselän kanssa: Yksikään puolue ei oikeasti kannata perustuloa

Vaalikeskustelu perustulon ympärillä perustuu väärinymmärrykseen perustulon luonteesta. Kansainvälinen perustuloverkosto Bien on määritellyt perustulon seuraavasti: Perustulo on yksi ja sama rahasumma jokaiselle ilman ehtoja, ilman vastikkeellisuutta ja ilman työllistymisvaatimuksia. Lisäksi perustulon rahamäärä kattaa minimitoimeentulon. Pienemmällä rahasummalla perustulo ei ole perustulo, vaan…

Lue artikkeli

P.

Perustulo, ilmastonmuutos ja pelastusopit

Minulla oli toissapäivänä 15.2 tilaisuus osallistua Demos-ajatuspajan järjestämään paneelikeskusteluun, jossa kommentoimme kolmen kansanedustajan voimin (Li Andersson, Pilvi Torsti ja minä) brittiläisen vasemmistoaktiivin Paul Masonin esitelmää ja uutta kirjaa. Mason maalaa tulevaisuudenkuvan, jossa kapitalismi on korvattu jollain muulla talousjärjestyksellä, ilmasto pelastuu,…

Lue artikkeli

S.

Sunnuntaibloggaus: viikon kiinnostavat raportit ja julkistukset

Menneellä viikolla julkistettiin useita kiinnostavia raportteja ja kannanottoja. Valtiovarainministeriö julkaisi odotetun virkamiespuheenvuoronsa julkisen talouden näkymistä. Se raamittaa toivottavasti puolueiden vaaleissa esittämiä tulevaisuuden kaavailuja. Meillä on edelleen noin 10 miljardin kestävyysvaje eli tulevaisuuden kasvavista, ikääntymiseen liittyvistä menoista ja työvoiman pienenemisestä aiheutuva…

Lue artikkeli

V.

Vanhushoivan tilanne on perustelu soten uudistamiselle

Nopealiikkeinen mediapolitiikka ja vaalien läheisyys näyttää johtavan hyvän yhteiskuntapolitiikan korvautumiseen huutoäänestyksillä. Oulun seksuaalirikosten tutkinta ei ole edes päättynyt, kun toivotaan kilvan muutoksia ulkomaalaislakiin ja rikoslakiin (jälkimmäisestä on jo pidemmän aikaa ollut uudistus vireillä oikeusministeriössä). Ja kun yksityisen hoivayhtiön toimintatavoissa on…

Lue artikkeli

B.

Blokkiraja murtumassa Ruotsissa?

Viimeisten tietojen nojalla näyttää siltä, että Ruotsiin olisi syntymässä hallitus, jossa olisivat mukana sosialidemokraatit (SAP), ympäristöpuolue (Miljöpartiet) , keskustapuolue (Centern) ja liberaalipuolue (Liberalerna, entinen Folkpartiet). Tämä murtaisi tiukan blokkirajan vasemmiston ja oikeiston välillä, mikä on myönteinen kehityskulku. Monien suomalaisten voi…

Lue artikkeli

S.

Seuraava hallituskausi ja pettävä julkistalous

Valtiovarainministeriön tuore katsaus Suomen kansantalouden tilaan valaisee talouspolitiikan asetelmia seuraavalle hallituskaudelle siirryttäessä. Talouskasvu, työllisyyskasvu ja hallituksen säästötoimet ovat parantaneet julkistalouden tilannetta. Koko julkistalouden rahoitusalijäämän ennustetaan kuluvana vuonna 2019 olevan enää -0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtiontalouden alijäämä on -0,7 %/bkt, mutta sosiaaliturvarahastot…

Lue artikkeli

P.

Pieni joulubloggaus: vuoden 2018 talouspoliittiset opetukset sopivat joulun sanomaan

Vuosi 2018 on ollut opettavainen, tavalla joka sopii joulun sanomaan. Olemme entistä voimaperäisemmin nähneet, että hyväkään talouspolitiikka ei ole kestävää, jos talousjärjestystä ei koeta oikeudenmukaiseksi. Kansainvälinen työnjako ja kaikkien tuotannontekijöiden entistä esteettömämpi liikkuminen on hirmuinen vauraussampo, joka nostaa maailman ihmisiä…

Lue artikkeli

P.

Pieni sunnuntaibloggaus: Irtisanomista helpotetaan pienissä yrityksissä

Eduskunta on valiokunnassa ja täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistanut työsopimuslain muutokset, joilla henkilöperustaista irtisanomista helpotetaan pienissä yrityksissä. Loppuvaiheen käsittely ei ollut kovin dramaattinen. Työ- ja tasa-arvovaliokunta (jossa toimin hallitusryhmien koordinaattorina) kirjoitti mietinnön, jossa asiantuntijalausuntoihin nojautuen annettiin selkeä tuki hallituksen esityksen tavoitteille….

Lue artikkeli