Juhanan ollessa pieni lapsi Vartiaisen perhe muutti Haagasta Kontulaan rakenteilla olevaan uuteen lähiöön. Lapset leikkivät työmailla ja kävivät aamu- ja iltavuorossa tilapäistä parakkikoulua. Helsinki kasvoi, ja lähiöt täyttyivät nuorista perheistä, joiden varallisuus ei riittänyt asumiseen kantakaupungissa.
Kontulan Keinutien kerrostalossa postinkantaja jakoi Vartiaisten rappuun sekä Uutta Suomea että Pioneerien Rakettia, naapurustossa asui niin virkamiehiä kuin työväkeäkin. Juhana sai heti lapsuudessaan kosketuksen suureen suomalaiseen rakennemuutokseen, maaseudun tyhjenemiseen ja ennen muuta kaupungin kasvuun. Suomi teollistui suurten yritysten, valtion ja vahvojen järjestöjen korporaatioksi.
-
Vauvakuva
-
Perhekuva
-
Perhekuva
-
Sisarten kanssa lapsena
-
Sisarten kanssa pianon äärellä
-
Siskojen kanssa
-
Sisarten kanssa
-
Lapsena kotona
Sotien jälkeiset rakennemuutokset olivat Vartiaisen perheessä tuttuja. Äiti Pirkko syntyi Viipurissa ja isä Henri Sortavalassa. He muuttivat Helsinkiin opiskelemaan, äiti kieliä, isä taloustieteitä. Äidistä tuli opettaja, isästä ensin virkamies, mutta myöhemmin arvostettu taloustieteilijä. Pikkusiskoja Juhanalla on kolme.
Perheen kesämökki sijaitsi Padasjoella Päijänteen rannalla. Sinne kokoontui kesäisin sukua laajemminkin, osa oli nöyryydessä ja hyvyydessä kilvoittelevia herännäiskristittyjä. Vartiainen sanoo erityisesti aikuisena oppineensa kunnioittamaan heidän hiljaista ja vahvaa vakaumustaan.
Vartiaiset elivät Kontulassa tavallista keskiluokkaista elämää. Perheen rikkaus oli sivistys, jota vaalittiin ja arvostettiin. Juhana vaihtoi koulun kolmannella luokalla Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun. Koulumatkat hän taittoi sinne edelleen Kontulasta. Koulutuksen ja koulutusmahdollisuuksien parantaminen ovat pysyneet tärkeinä osina Vartiaisen poliittista ohjelmaa.
-
Koulukuva
-
Vuonna 1982
-
Penkkariasussa
-
Armeija
Pariisista opintoihin ja opiskelijapolitiikkaan
-
Luokkakuva Ranskasta
-
Nuori tutkija
Perhe muutti Pariisiin Juhanan ollessa 11-vuotias. Varhaisteiniin kolme vuotta rankalaisessa lyseossa jätti syvät ja pitkät jäljet. Viimeistään tuosta hetkestä lähtien Länsi-Eurooppa oli Juhanan koti, eikä hänen kannastaan ollut pienentäkään epäselvyyttä Suomen äänestäessä 1990 -luvulla EU-jäsenyydestä.
Juhana palasi Pariisista keskelle koulu- ja opiskelijapolitiikan myllerrystä, joka vaati ottamaan kantaa. Juhana hylkäsi ääripäät ja liittyi sosialidemokraatteihin. Kirjoitusten jälkeen hän lähti opiskelemaan taloustieteitä Helsingin yliopistoon. Taloustieteestä hän haki systemaattisia välineitä miettiä, millainen olisi hyvä yhteiskunta.
Tohtori muuttaa Tukholmaan
Juhana väitteli tohtoriksi 1992, ja melko pian sen jälkeen lähti ensimmäisen kerran tutkijaksi Ruotsin ammattiliittojen tutkimuslaitokseen. Hän palasi muutamaksi vuodeksi Suomeen, mutta hänen uransa jatkui Ruotsissa: ensin ammattiliittojen tutkimuslaitoksen johtajana, sitten seitsemän vuotta Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen, Konjukturinstitutetin tutkimusjohtajana. Sieltä hän palasi Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajaksi.
Vuodet Ruotsissa ovat olleet Juhanalle erittäin tärkeitä. Hän oppi, että ”diskuteeraava” johtaminen on kaikkea muuta kuin päättämättömyyttä. Ruotsalaiset organisaatiot ovat hyvinkin kykeneviä tekemään päätöksiä, mutta ne tehdään avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Kaikkia osapuolia kuullaan, päätöksille saadaan legitimiteetti, eikä vaikeita asioita tarvitse jättää epämääräisyyden tilaan. Esimieheltä ruotsalainen johtaminen vaatii todella paljon.
Ruotsissa Juhana näki aitiopaikalta, miten muut Pohjoismaat ryhtyivät modernisoimaan talouksiaan. Niissä uskottiin yrityksiin ja ihmisiin – toisin kuin Suomessa, jossa vanhojen rakenteiden katsottiin kannattelevan ikuisesti koko yhteiskuntaa. Ennen 2015 eduskuntavaaleja hänen mielensä oli jo kypsynyt siihen, että hyvän yhteiskunnan tutkiminen sai riittää. Nyt oli aika osallistua sen rakentamiseen. Kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Alexander Stubb houkutteli, Vartiainen lähti ja tuli valituksi eduskuntaan 11 436 äänellä.
-
Juhana Vartiainen, forskningschef, berättar om kontinuitet och utveckling i prognosarbetet
Keskustelevaa politiikkaa
Poliitikkona Juhana Vartiainen keskustelee toisin kuin politiikassa on totuttu kuulemaan. Asioita ei kuorruteta vaan ne kerrotaan konstailemattoman rehellisesti, enemmän taloustieteilijän kuin peruspoliitikon kielellä. Ehkä tästä syystä moni hämmästyy, miten helposti ystävällinen keskustelu Juhanan kanssa syntyy, ja miten valmis hän on käymään dialogiin eri tavoin ajattelevien kanssa.
Juhana uskoo vahvasti, että hyvinvointiyhteiskunta ja markkinatalous kuuluvat tiiviisti yhteen. Hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan rahoittaa ainoastaan vahvalla markkinataloudella. Toisaalta vahvan markkinatalouden kehittyminen edellyttää, koulutettua, tervettä ja luovaa väestöä, jonka ei tarvitse pelätä huomista.
Hyvinvoiva Helsinki on koko Suomen kehityksen moottori.
Helsinki on kuin pieni avoin talous Suomen sisällä – vähän kuin Saksa EU:ssa. On harhaista kuvitella, että Helsingin voima ja viisaus asuisi pelkästään kaupungintalolla ja valtuustosalissa. Se asuu Helsingin kodeissa, kaduilla ja puistoissa. Sille on annettava tilaa, jotta koko kaupunki voi jatkaa kasvuaan kestävällä tavalla.
