CV lyhyesti

Syntymä 1958

Kävin koulua Suomessa ja ulkomailla.

Ylioppilas 1977

Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1976.

Opiskelu 1977

Armeijan jälkeen opiskelin kansantaloustiedettä Helsingin Yliopistossa ja London School of Economicsissa.

Lapsuus- ja nuoruusvuodet 1970-luvulla olivat kylmän sodan ja Suomen uudistumisen kiihkeää aikaa. Yhteiskunnasta kiinnostunut teini pohti kapitalismin ja kommunismin keskinäistä paremmuutta ja sai nähdä läheltä vasemmistoradikalismin ja konservatismin yhteentörmäyksen.

Sekä taistolaisuus että oman kodin oikeistolaisuus vieroittivat. Kun oikeisto vastusti sekä peruskoulua että naisten työssäkäyntiä, ja taistolaiset toivoivat neuvosto-Suomea, Willy Brandtiin, Olof Palmeen ja Kalevi Sorsaan henkilöityvä, liennytyksen ja sekatalouden sosialidemokratia oli nuoren miehen ainoa vaihtoehto. Taloustieteessä nämä lähtökohdat johtivat miettimään talouspolitiikkaa ja työmarkkinoiden pelisääntöjä ja instituutioita.

Väitöskirja 1992

Väittelin tohtoriksi vuonna 1992. Sen jälkeen olen toiminut ekonomistina, sekä tutkijana että tutkimusorganisaatioiden johtotehtävissä Suomessa ja Ruotsissa.

Taloustieteilijän ammattiurallani on ollut muutamia merkittäviä vaiheita, jotka ovat suunnanneet taloudellista ja poliittista ajatteluani uusille urille. Ensimmäinen niistä oli yhteistyö mentorini ja opettajani Jukka Pekkarisen kanssa 1980-luvulla.

Cambridgessä väitellyt Jukka oli tarkasti nähnyt sen, miten hyljeksivästi Suomessa suhtauduttiin keynesiläiseen suhdannepolitiikkaan. Jukan kanssa yhteistyössä tein gradut ja lisurit, ja yhteistyömme huipentui vuonna 1992 julkaistuun Suomen talouspolitiikan historiaan (”Suomen talouspolitiikan pitkä linja”, WSOY 1992). Olen edelleen ylpeä siitä, että olin arvostetun Jukka Pekkarisen kanssa tällä tavalla lanseeraamassa keynesiläistä kritiikkiä Suomeen.

Tutkijaksi Ruotsiin 1994

Hankin työkokemusta myös Ruotsista, aluksi tutkijana (1994-1996) Ruotsin ”palkansaajien tutkimuslaitoksessa” FIEF:issä.

Professorien EMU-työryhmä 1996

Vuonna 1996 toimin tutkimussihteerinä professorien EMU-työryhmässä. Ryhmän raportissa korostettiin, miten toiminta rahaliitossa edellyttää kurinalaista tulopolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa.

FIEF:n johtajaksi 2003

Aloitin toimitusjohtajana 2003 Ruotsin ”palkansaajien tutkimuslaitoksessa” FIEF:issä.

KI:n tutkimusjohtajaksi 2005

Ajatteluni ja kokemukseni kannalta merkittäväksi muodostui kauteni tutkimusjohtajana Ruotsin valtiollisessa Suhdanneinstituutissa (KI=Konjunkturinstitutet) vuosina 2005-2012. Vastasin KI:ssa menetelmiä kehittävästä ja kokonaistaloudellista simulointimallia ylläpitävästä ryhmästä.

Superkiinnostava lisätehtävä oli johtaa vuotuisen palkkaraportin (Lönebildningsrapport) analyysi- ja kirjoitustyötä. Palkkaraportin tehtävä on tukea Ruotsin palkkaneuvottelukierroksia perinpohjaisella analyysillä, joka selventää osapuolille palkkasopimusten merkityksen ja seuraukset talouskasvun ja työllisyyden kannalta.

Samaan aikaan osui Ruotsin allianssihallituksen valtakausi (2006-2014), jonka aikana vakuutuin siitä, että väestön ikääntymiseen on reagoitava työllisyysastetta nostamalla. Näin läheltä Anders Borgin ja Fredrik Reinfeldtin talouspolitiikan myönteiset seuraukset, jotka muuten näkyvät edelleen hyvänä työllisyyskasvuna.

Tuona aikana aloin ajatella, että Ruotsin ja pohjoismaiden keskustaoikeistolaiset puolueet näyttävät hyväksyvän hyvinvointivaltion ja että niiden on vasemmistoa helpompaa muotoilla julkistalouden rahoitusta tukevaa työntarjontapolitiikkaa.

The Nordic Model 2007

Markkinatalouden ja hyvinvointivaltion yhdistelmää tukeva ajattelu kirkastui, kun sain vuonna 2007 olla huomattavien taloustieteilijöiden ryhmässä (Torben Andersen, Bengt Holmström, Seppo Honkapohja, Sixten Korkman, Juhana Vartiainen) mukana laatimassa kirjaa ”The Nordic Model”. Osoitimme siinä, miten pohjoismaisen yhteiskunnan vahvuus on nimenomaan vahvan markkinatalouden ja hyvinvointivaltion yhdistelmässä.

VATT:n ylijohtajaksi 2012

Minut nimitettiin kansantalouden rakennekysymyksiä analysoivan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtoon vuonna 2012. Panostin erityisesti siihen, että laitoksen korkeatasoisen tutkimustoiminnan tulokset näkyisivät entistä enemmän Suomen talouspolitiikassa ja siitä käytävässä keskustelussa. Aloitin myös Ruotsin teollisuuden työmarkkinaosapuolten luotettujen asiantuntijoiden ryhmässä (”Industrins Ekonomiska Råd”), jolta ammattiliitot ja työnantajajärjestöt pyytävät näkemyksiä ja raportteja teollisuuden ja kansantalouden keskeisistä kysymyksistä.

Kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa 2015

Minut valittiin eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa Kokoomuksen listalta. Olin hallitusneuvotteluissa mukana luomassa Sipilän hallituksen talouslinjaa ja erityisesti työllisyyskasvun tavoitetta.

Olen kuluvan vaalikauden aikana ollut hallitusryhmien vastuuedustaja Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa ja pitänyt huolen siitä, että hallituksen työelämäuudistukset toteutuvat.
Olen toiminut myös Suuressa valiokunnassa, Valtiovarainvaliokunnassa ja Talousvaliokunnassa.

”Suomalaisen talousajattelun kritiikki”, Otava 2019.

Suomen talouspolitiikan ongelmat johtuvat talouden ajattelutapojen ongelmista. 27.2.2019 ilmestyneessä kirjassani ”Suomalaisen talousajattelun kritiikki” arvioin kriittisesti Suomen talouspolitiikkaa ja suomalaisen talousajattelun ongelmia, kaiken sen valossa, mitä taloustieteellisellä urallani ja Ruotsin virkamiesaikanani olen oppinut ja miettinyt.

Ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2019

Suomi on saanut taloutensa liikkeelle, mutta uudistettavaa riittää. Aion tehdä työtä politiikassa, kunnes työllisyytemme on pohjoismaisella tasolla ja julkistaloutemme ongelmat on ratkaistu.