Tänään juhlimme kevään kohokohtaa, ilon ja hauskuuden sekä työn ja ylioppilaiden juhlaa, vappua.
Minulle vappu edustaa ehkä Suomen hauskinta juhlaa. Se on ollut minulle sitä jo aivan lapsesta asti ja muistuttaa joka vuosi yhtä innostavalla ja iloisella tavalla siitä, että pitkän talven jälkeen kevät on koittanut, ihmiset juhlivat yhdessä ja perheet ja ystävät ovat koolla.
Vappu on myös leimallisesti kaupunkilaisten juhla, ja yhtään Otaniemen uutteria teekkareita väheksymättä, mielestäni vappu on myös perinteineen vahvasti Helsingin juhla. Siinä missä juhannuksena meillä on tapana paeta sankoin joukoin maalle, vappuna haluamme ihmisten pariin, haluamme elävää elämää ja juhlatunnelmaisia ihmisiä. Erilaisten urheilujuhlien lisäksi vain vappu tuntuu herättävän meissä suomalaisissa tällaisen riemun.
Yhteistä näissä juhlinnoissa on myös erään daamin saama erityishuomio. Puhun tietysti Havis Amandan eli Mantan hienosta patsaastamme. Kovia kokenut Manta on saanut lakin päähänsä vappuisin jo vuodesta 1932 ja niin oli tänäkin vuonna. Monet juhlat nähneenä hän pääsee vihdoin pienelle ansaitulle tauolle näiden vappujuhlien jälkeen. Pariisilaismalleja Léonie ja Marcelle, jotka toimivat kuvanveistäjä Ville Vallgrenille malleina, huvittaisi tietää, miten raskain toimenpitein heidän kurvejaan tänä päivänä suojataan.
Vappu on kansan juhlaa. Se korostaa sitä yhteisyyttä, jota yhteiskunnassamme kaikista ristiriidoista huolimatta yhä vahvasti on. Minun vahva viestini ja toiveeni jokaiselle on se, että pidetään kiinni tästä. Poliittisista erimielisyyksistä huolimatta vapautta, kykyämme juhlia yhdessä ja hyväksyntäämme vapun kaltaisena juhlana keskenään erilaisillekin poliittisille aatteille yhteiskunnassa on syytä vaalia. Helsinkiin mahtuu niin oikeisto kuin vasemmisto ja kaikki muutkin, riemuitkaamme kirjavasta kaupungistamme.
Kuun alussa käytyjen vaalien jälkeen eri puolilla on näkynyt kovaa retoriikkaa, epäilyksiä siitä, että kokoomusvetoisella hallituksella luovuttaisiin tasa-arvon edistämisestä, liberaaleista arvoista, peruutettaisiin EU-yhteistyöstä, ilmastosta ja ihmisoikeuksista. Ei taatusti.
Suomi tulee jatkossakin olemaan vahva tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämisen maa. Luotetaan ihmisyyteen ja vapaaseen yhteiskuntaamme. Pelon lietsomisen sijaan huomatkaamme tämänkaltaisten ilon päivien ilmentämä kykymme kuitenkin olla yhtä ja arvostaa toisiamme.
Muistetaan, että kaikkia tarvitaan. Vasemmisto tarvitsee oikeistoa, jotta vasemmiston rakastama kollektiviinen hyvinvointi voidaan rahoittaa – lujalla julkistaloudella ja työmarkkinauudistuksilla. Ja oikeisto tarvitsee vasemmistoa, jotta vaurauden luova kapitalismi suitsitaan niin tasa-arvoiseksi, että sen poliittinen perusta säilyy ja voidaan jatkaa globaalin markkinatalouden oloissa.
Etsikäämme poliittisilta vastustajiltamme parhaat ajatukset.
Hauskaa vappua! Glad och trygg valborg till alla!
