K.

Kaupunki on 21. vuosisadan tehdas!

Nykymaailman talouskasvu on kaupunkien kasvua. Viime vuosisadalla talouskasvua tavoiteltiin rakentamalla teollisia toimialoja omaan maahan, usein valtiovallan toimin. Siinä olimmekin hyviä. Mutta 50 vuotta sitten. Nyt menestystarinamme pitää kirjoittaa uudelleen. Kaupungit ovat siinä avainasemassa. Miksi? Siksi, että globaali talous ja digitaaliset…

Lue artikkeli

&.

“Kolmikannan” hitaat hautajaiset

Suomessa on tapana sanoa, että “kolmikanta” ja “sopimusyhteiskunta” ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Ulkopuolinen ei tulisi tätä ajatelleeksi, kun katsoo kestävyysvajettamme, liian alhaista työllisyysastetta ja korkeaa työttömyyttämme. Vaikka työttömyysaste on ilahduttavasti alentunut, se on edelleen pohjoismaiden korkein.  Eurostatin viimeisen vertailun mukaan…

Lue artikkeli

A.

Aktiivimalli puhuttaa

Eilen, 19.2.2019 käytiin täysistuntosalissa yleiskeskustelu Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä, joka hylkäsi ns. aktiivimallia koskevan kansalaisaloitteen. Aktiivimallillahan tarkoitetaan vuonna 2018 voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivisuusporrastusta, joka edellyttää täyden työttömyysturvan saamiseksi pientä työsuoritusta tai työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistumista. Olen kuvannut ja analysoinut aktiivimallia näillä…

Lue artikkeli

Y.

Yhdessä Asmo Maanselän kanssa: Yksikään puolue ei oikeasti kannata perustuloa

Vaalikeskustelu perustulon ympärillä perustuu väärinymmärrykseen perustulon luonteesta. Kansainvälinen perustuloverkosto Bien on määritellyt perustulon seuraavasti: Perustulo on yksi ja sama rahasumma jokaiselle ilman ehtoja, ilman vastikkeellisuutta ja ilman työllistymisvaatimuksia. Lisäksi perustulon rahamäärä kattaa minimitoimeentulon. Pienemmällä rahasummalla perustulo ei ole perustulo, vaan…

Lue artikkeli

P.

Perustulo, ilmastonmuutos ja pelastusopit

Minulla oli toissapäivänä 15.2 tilaisuus osallistua Demos-ajatuspajan järjestämään paneelikeskusteluun, jossa kommentoimme kolmen kansanedustajan voimin (Li Andersson, Pilvi Torsti ja minä) brittiläisen vasemmistoaktiivin Paul Masonin esitelmää ja uutta kirjaa. Mason maalaa tulevaisuudenkuvan, jossa kapitalismi on korvattu jollain muulla talousjärjestyksellä, ilmasto pelastuu,…

Lue artikkeli

S.

Sunnuntaibloggaus: viikon kiinnostavat raportit ja julkistukset

Menneellä viikolla julkistettiin useita kiinnostavia raportteja ja kannanottoja. Valtiovarainministeriö julkaisi odotetun virkamiespuheenvuoronsa julkisen talouden näkymistä. Se raamittaa toivottavasti puolueiden vaaleissa esittämiä tulevaisuuden kaavailuja. Meillä on edelleen noin 10 miljardin kestävyysvaje eli tulevaisuuden kasvavista, ikääntymiseen liittyvistä menoista ja työvoiman pienenemisestä aiheutuva…

Lue artikkeli

V.

Vanhushoivan tilanne on perustelu soten uudistamiselle

Nopealiikkeinen mediapolitiikka ja vaalien läheisyys näyttää johtavan hyvän yhteiskuntapolitiikan korvautumiseen huutoäänestyksillä. Oulun seksuaalirikosten tutkinta ei ole edes päättynyt, kun toivotaan kilvan muutoksia ulkomaalaislakiin ja rikoslakiin (jälkimmäisestä on jo pidemmän aikaa ollut uudistus vireillä oikeusministeriössä). Ja kun yksityisen hoivayhtiön toimintatavoissa on…

Lue artikkeli

B.

Blokkiraja murtumassa Ruotsissa?

Viimeisten tietojen nojalla näyttää siltä, että Ruotsiin olisi syntymässä hallitus, jossa olisivat mukana sosialidemokraatit (SAP), ympäristöpuolue (Miljöpartiet) , keskustapuolue (Centern) ja liberaalipuolue (Liberalerna, entinen Folkpartiet). Tämä murtaisi tiukan blokkirajan vasemmiston ja oikeiston välillä, mikä on myönteinen kehityskulku. Monien suomalaisten voi…

Lue artikkeli

P.

Pieni joulubloggaus: vuoden 2018 talouspoliittiset opetukset sopivat joulun sanomaan

Vuosi 2018 on ollut opettavainen, tavalla joka sopii joulun sanomaan. Olemme entistä voimaperäisemmin nähneet, että hyväkään talouspolitiikka ei ole kestävää, jos talousjärjestystä ei koeta oikeudenmukaiseksi. Kansainvälinen työnjako ja kaikkien tuotannontekijöiden entistä esteettömämpi liikkuminen on hirmuinen vauraussampo, joka nostaa maailman ihmisiä…

Lue artikkeli

H.

Haastaako Kiinan globalisaatiostrategia liberaalin elinkeinopolitiikan?

Kehittyvien talouksien terhakas nousu on perustunut siihen, että ne ovat lähteneet rohkeasti mukaan kansainväliseen vaihdantaan. Kiina, Intia ja muut valtavat siirtymätaloudet tulevat omalla painollaan ja voimallaan muokkaamaan kansainvälisen kaupan ja integraation pelisääntöjä. Erityisesti Kiinan poliittinen globalisaatiostrategia haastaa ja tulee vastedeskin…

Lue artikkeli

S.

Sibelius, taloustiede, populismi ja hyvän talouspolitiikan kapea polku – mietelmä Helsingin Yliopiston suuressa juhlasalissa

Eilen 24.10.2018 juhlistettiin Helsingin Yliopiston suuressa juhlasalissa uuden taloustieteellisen instituution, Helsinki Graduate School of Economics :in alkua. Se tuo yhteen mutta myös jonkin verran lisää taloustieteellisen tieteenharjoituksen voimavaroja. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin Yliopisto, Aalto-Yliopisto ja Hanken (Svenska Handelshögskolan), ja valtiovalta on…

Lue artikkeli

Y.

Yhdessä Lenita Toivakan kanssa: tyttöjen oikeuksissa ei ole varaa ottaa takapakkia

  Tänään vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Arvokas teema, jonka vaaliminen valitettavasti tuntuu olevan vuosi vuodelta olevan yhä tärkeämpää. Liian monilla maailman tytöistä on edelleen lähes olematon mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä kehollaan, mielellään ja elämällään tekevät. Tuntuu käsittämättömältä, että meilläkin, Suomessa,…

Lue artikkeli

K.

Kuulkaas ay-liike

Tulin juuri Tukholmasta, jossa olin 8.10.2018 mukana julkistamassa Teollisuusosapuolien Talousneuvoston (Industrins Ekonomiska Råd) uusinta raporttia. Ruotsin teollisuuden osapuolet, kaikki teollisuusammattiliitot ja kaikki työnantajaliitot, ylläpitävät teollisuusneuvostoa (Industrirådet), joka on puolestaan nimittänyt teollisuusosapuolten yhteisen asiantuntijaneuvoston, Industrin Ekonomiska Råd:in. Siinä on 4 yleisesti…

Lue artikkeli

K.

Karl Marx, Suomi, sisällissota ja epäluottamus

Hallitus suunnittelee työsopimuslain muutosta, joka hieman muuttaa henkilöperusteisen irtisanomisen edellytyksiä alle 10 hengen yrityksissä. Virherekrytointi tai muuttuneen tilanteen vuoksi toimimattomaksi ajautunut työsuhde on pienyrityksissä suurempi riski ja vaiva kuin suurissa. Siksi tällainen uudistus on perusteltu. Kansainvälisessä vertailussa uudistus on pieni….

Lue artikkeli

T.

Tapaus Soini, hallitus ja identiteettipolitiikka

Eduskunta äänesti perjantaina 21.9.2018 ulkoministeri Soinin luottamuksesta. Joukko opposition kansanedustajia halusi mittauttaa hänen luottamuksensa, koska hän oli osallistunut Kanadassa abortinvastaiseen mielenosoitukseen ja myös sosiaalisessa mediassa kehunut Argentiinan kansanäänestyksen lopputulosta, joka merkitsi aborttioikeuden torjumista. Luottamusäänestys oli meille hallituspuolueiden kansanedustajille vaikea, koska…

Lue artikkeli

K.

Kiander ja Pursiainen – kaksi pientä huomiota taloustieteestä ja finanssikriisista

Erityisesti vasemmistolaisesti orientoituneet sosiaalipolitiikan ja politiikan tutkijat ovat tyytymättömiä taloustieteeseen ja sen saavuttamaan vaikuttavaan asemaan yhteiskuntapolitiikassa. Jotkut sosiaalipolitiikan tutkijat ehkäpä ikävöivät edelleen sitä ihanaa taloustieteellisen ajattelun ja hyvinvointivaltion rakentamisen vaihetta (n 50 vuotta sitten), jolloin julkisten hyvinvointipalvelujen kasvattaminen ja täystyöllisyyden…

Lue artikkeli

P.

Paavo Löppösen valaiseva kirja uusliberalismista

”Uusliberalismista” on valitettavasti tullut sellainen yleinen kaiken markkinatalousmyönteisyyden ja taloudellisen järkevyyden pilkkanimi, että pelkän sanan näkeminen saa minut yleensä siirtymään lukemaan jotakin muuta. Sitä suuremmalla syyllä voi iloita kirjasta, jossa yritetään aatehistoriallisesti tarkalla tavalla kartoittaa sitä, mistä uusliberalismissa aatesuuntana oikeasti…

Lue artikkeli

H.

Hyvän some-keskustelun kohteliaisuussäännöt – minun huoneentauluni

Yhteiskuntafilosofit ovat kauan spekuloineet sillä mahdollisuudella, että yhteiskunnassa voidaan käydä tasa-arvoiselta pohjalta dialogia. Facebook ja Twitter ovat periaatteessa hämmästyttävän lähellä tällaisia ideaaleja. Ne mahdollistavat kaikkien kommunikoinnin kaikkien kanssa, ainakin periaatteessa. Hyvä keskustelija voi olla kuka vain, ja yhteiskunnan mahtihenkilönkin on…

Lue artikkeli