Henkilöstöpula on ikääntyvässä Suomessa ongelma kaikissa kaupungeissa. Siksi tarvitsemme monipuolisia keinoja, joiden avulla lisäämme houkuttelevuutta ja pitovoimaa työantajana. Helsingissä teimme viime vuonna ennätyksellisen suuren – 14 miljoonan euron – palkkakehitysohjelman ja varmistimme näin muun muassa sen, ettei Helsingissä enää kukaan kuukausipalkkainen tienaa alle 2000 euroa kuukaudessa.

Tämä ei tietysti riitä. Yksi itselleni tärkeä parantamisen kohde on ollut henkilöstömme työterveys.

Olemme Suomen suurin työnantaja. 37 500 työntekijää, jotka toimivat ympäri kaupunkia joka päivä paremman Helsingin puolesta. He ovat ansainneet laadukkaan, monipuolisen ja saavutettavan työterveyshuollon työnsä ja arkensa tueksi.

Olemme lähteneet kilpailutuksen prosessiin tietäen, että neuvottelut palveluntarjoajien kanssa voivat olla vaikeat. Tietäen, että mitään helppoa ratkaisua tai matalalla roikkuvaa hedelmää ei yksityiselle sektorille anneta. Tämä näkyi myös ensimmäisellä kilpailutuskierroksella. Alusta asti tavoitteena on ollut selvästi laadukkaampi työterveys henkilöstölle ja sitä edelleen tavoittelemme.

Myös Työterveys Helsingin kehittämismahdollisuuksia ja niihin liittyviä investointitarpeita on selvitetty ja esitelty myös kaupunginhallitukselle. On selvitetty muun muassa sitä, miten oma työterveys saataisi samantasoiseksi, kuin mitä laatukilpailutuksessa tavoitellaan. Yksiselitteinen lopputulema oli, että Työterveys Helsingin kehittäminen olisi hyvin vaikeaa ja nostaisi kustannuksia vertailussa enemmän, kuin mihin nyt pyritään. Siinäkin tapauksessa olisi epävarmaa, päästäänkö lopulta riittävälle tasolle.

Helsingin kaupungin työterveyspalveluiden kilpailutus on aloitettu uudelleen. Uskon uuden kilpailutuskierroksen ja tämän etenemistavan olevan paras mahdollinen vaihtoehto pitkällä aikavälillä ja aidosti henkilöstömme etu.