Pormestarin tehtävä on väistämättä pitkäjänteistä työskentelyä. On miellyttävää avata uusi liikuntahalli tai katsella, kuinka ensimmäiset asukasryhmät muuttavat uudelle alueelle, kuten Kalasatamaan tai Jätkäsaareen. On kuitenkin selvää, että tuosta nautinnosta on kiitettävä edeltäjän edeltäjää tai vieläkin aikaisempia päätöksentekijöitä.

Kaupunkiprojektien suunnitteluhorisontti on usein 15–20 vuotta. Itse suunnittelu on tietysti aina suuri ponnistus, ja aikaa kuluu ennen kuin kaikki poliittiset ja juridiset esteet on ylitetty. Suomi on oikeusvaltio, jossa kaikille kansalaisille on vahvasti juurtunut oikeus valittaa. Valituksia käsitellään yleensä useissa oikeusasteissa, ja kun juridiikka on valmis, on odotettava, kunnes kaikki aineelliset investoinnit ja rakennushankkeet on saatu päätökseen. Valitettavasti harvemmin näemme, että jokin projekti valmistuisi suunniteltua aiemmin.

2020- ja 2030-luvuilla helsinkiläiset saavat ihastella ja ihailla uuden upean kaupunginosan syntymistä – sellaisen, joka nousee Malmin lentokentän entiselle paikalle.

Malmi kuuluu niihin Helsingin alueisiin, jotka kehittyvät erityisen paljon tulevina vuosina. Tyhjäksi jäänyt lentokenttäalue on ainutlaatuisen suuri ja lupaava alue, joka tulee aikanaan olemaan uusi ja hieno kaupunginosa. Arkkitehdit, kaupunkisuunnittelijat sekä energia-, luonto- ja rakennusalan asiantuntijat voivat kaikki hyödyntää parhaat ja modernit tietonsa ja tekniikkansa kauniin ja toimivan kaupunginosan rakentamiseksi.

Kaupungin suunnittelijoiden esittämät suunnitelmat kaupungin johdolle ovat lupaavia – kauniita, elegantteja ja kutsuvia. Malmin alueen taloudellinen merkitys Helsingin kasvulle tulee olemaan merkittävä. Harvoin tapahtuu niin, että näin suuri ja käyttämätön alue aivan keskustan tuntumassa otetaan käyttöön ja suunnitellaan kokonaisuutena. Oletamme, että vuoden 2030 lopun jälkeen lentokenttäalueelle muuttaa noin 25 000 asukasta, mikä tarkoittaa noin 13–14 tuhatta asuntoa. Tämän tulevan kiinteistömassan arvon on arvioitu nousevan jopa noin 4 miljardiin euroon.

Malmin alue on myös kiinnostava, koska se katsoo kohti Vantaata. Helsinki ja Vantaa ovat sopineet kehittävänsä yhdessä laajan raitiovaunulinjojen verkoston. Tällä tavalla koko koillinen Helsinki ja eteläinen Vantaa saavat enemmän elinvoimaa ja sulautuvat toimivaksi kaksoiskaupungiksi. Tällä hetkellä Malmin aluetta on vaikea saavuttaa joukkoliikenteellä, mutta tulevaisuus näyttää paljon paremmalta ja mielenkiintoisemmalta.

Itse rakennusaika tuo tärkeän taloudellisen piristysruiskeen pääkaupunkiseudulle. Infrastruktuurin laajentaminen vaatii vähintään puoli miljardia euroa, ja yleisesti oletetaan, että kaupungin omat investoinnit käynnistävät noin kuusi kertaa enemmän yksityisiä investointeja.

Kuten kaikki suuret kaupunkiprojektit, myös Malmi on herättänyt paljon vastustustakin, osittain periaatteellista ja osittain opportunistista. On esimerkiksi esitetty perusteettomia väitteitä siitä, kuinka tulevaisuuden sähköinen lentoliikennetoiminta hyötyisi lentokentän säilyttämisestä. Totuus kuitenkin on, ettei mikään Malmin liikkeen monista äänitorvista ole pystynyt esittämään taloudellisesti vakavaa argumenttia, joka uskottavasti saattaisi kyseenalaiseksi sen hyödyn, jonka saamme tarjoamalla kodin 25 000 uudelle helsinkiläiselle.

Toivon saavani elää tarpeeksi kauan nähdäkseni Malmin alueen loiston 2030-luvun lopulla.

 

Alla havainnekuvia tulevaisuuden Malmista!

 

Visualisoinnit:
Voima Graphics Oy
Kirkonkyläntien koulukampuksen havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Talli Oy
Lentoasemanpuiston havainnekuvat: Maanlumo Oy.