Kokoomuksen Juhana Vartiainen: Hallituksen ja järjestöjen välipuhe on kelpo askel eteenpäin
Työmarkkinajärjestöjen sopimus vuotuisen työajan pidentämisestä 3 päivällä on tervetullut askel eteenpäin. Se alentaa yritysten työvoimakustannuksia ilman että palkansaajien tulot sen vuoksi pienenisivät. Siksi se on täsmälleen oikea tapa ja ylivoimaisesti paras tapa hoitaa kilpailukykyongelmaamme.
Toteutuessaan nyt vireillä oleva yhteiskuntasopimus lisää työllisyyttä, alentaa työttömyyttä ja vahvistaa julkistaloutta, kun vertailukohtana on se, mitä olisi tapahtunut ilman nyt solmittavaa yhteiskuntasopimusta. Työllisyysvaikutus voi olla peräti 35 000 lisätyöllistä. Yksikkötyökustannuksilla mitattu kilpailukyvyn paraneminen voi olla jopa 4 prosentin luokkaa, jos nyt voimassa olevaa tulosopimusta jatketaan sopimuksessa tarkoitetulla tavalla ja sitten siirrytään vientiteollisuusvetoiseen palkkamalliin. Tämä on ilman muuta merkittävä askel, koska kilpailukyvyn umpeen kurottava kaula voidaan arvioida noin 10-15 prosenttiyksikön suuruiseksi ja nyt vireillä oleva sopimus voi parhaassa tapauksessa ”kuitata” siitä liki kolmasosan.
Sopimuksen syntymistä onkin syytä tervehtiä yksinomaan ilolla. Se lisää luottamusta ja uskoa suomalaiseen yhteisvastuulliseen talouspoliittiseen päätöksentekoon, uskoa, joka välillä lienee ollut hieman koetuksellakin neuvottelujen pitkittyessä. Sopimus vaikuttaa todennäköisesti heti investointeihin myönteisesti, koska yrittäjät ja sijoittajat voivat nyt lähteä siitä, että kustannuskilpailukykyä parannetaan määrätietoisesti.
Hallituksen alun perin asettama tavoite oli, että yhteiskuntasopimus vahvistaa julkistaloutta noin 1 miljardilla eurolla. Tavoite ei kuitenkaan vielä toteudu tämän sopimuksen ansiosta. Sopimuksen suotuisa vaikutus julkistalouteen jää ensi arvioiden mukaan noin 600 miljoonaan euroon. Siksi julkistaloudesta kokonaisuudessaan vastuuta kantava hallitus ei tämän sopimusesityksen ansiosta vielä voi sitoutua veronalennuksiin vaan palaa vero- ja finanssipolitiikan päätöksiin kunhan suhdannetilannetta, kasvua sekä yhteiskuntasopimuksen toteutumista on kevään ja loppuvuoden aikana arvioitu tarkemmin.
Kolmasosa työllisyystavoitteesta kuitattu – työ jatkuu
Hallitus on sitoutunut velkaantumisen taittamiseen ja työllisyyden nostamiseen 110 000 hengellä. Yhteiskuntasopimuksen mahdollistama peräti 35 000 hengen työllisyyskasvu on merkittävä askel tähän suuntaan. Muita askelia ovat vireillä olevat työelämän uudistukset, jotka koskevat ansioturvaa, määräaikaisuutta ja koeaikoja sekä myös työvoimahallinnon uusia kokeiluja. Myös suhdannekehityksen voi vuoteen 2019 mennessä arvioida tukevan työllisyystavoitteen saavuttamista.
Yksi hallitusohjelman tärkeimmistä hankkeista on työpaikkasopimisen edistäminen. Suomen työehtosopimusjärjestelmä on pohjoismaisittain poikkeuksellisen sitova yksilötasolle asti. Muissa pohjoismaissa on siirrytty laajasti yrityskohtaisiin ja yksilöllisiin palkkaneuvotteluihin työehtosopimusten puitteissa, mutta meillä muutokset ovat olleet vähäisempiä. Suomessakin ollaan jos varsin laajasti sitä mieltä, että työpaikkasopimista palkoista, työajoista ja muista työehdoista on syytä edistää. Suomen Yrittäjien kyselyjen mukaan näin voidaan monissa pienyrityksissä nopeastikin saada aikaan työllisyyskasvua. Erityisesti Metallityöväen liiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimukset näyttävät tässä suuntaa muillekin sopimusaloille.
Kannustan kovasti työmarkkinaosapuolia täydentämään keskinäistä sopimustaan siihen suuntaan, että myös palkoista ja työajasta sopiminen tulee mahdolliseksi työpaikalla. Hallitus aikoo myös lainsäädännön avulla edistää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omassa yrityksessä ja työpaikalla ja näin omalta osaltaan patistaa osapuolia luottamuksen luomiseen ja työpaikkasopimiseen. Tämä vie työmarkkinasuhteitamme nykyaikaiseen, muissa pohjoismaissa ja Saksassa hyväksi koettuun suuntaan. Toivon että kaikkien työehtosopimusten osapuolet nyt toimivat aktiivisesti työpaikkasopimisen edistämiseksi. Parhaassa tapauksessa tämä tukee työllisyystavoitettakin niin voimakkaasti, että se voidaan ottaa huomioon tulevissa veropäätöksissä.
