Juhana Vartiainen

Millä keinoilla Helsinki kasvuun?

Helsingin kasvu kantaa koko maan kasvua. Eilinen (7.4.2017) Hesari raportoi  huolestuttavasti siitä, miten Helsingin työllisyys ei ole pysynyt Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan kehityksen vauhdissa. Helsinki ei ole yritysten investoinneille yhtä houkutteleva paikka kuin naapuripääkaupungit.

Tämä ei ole leikin asia. Suomi ei halua jäädä EU:n reunamaaksi, ja sekä Helsingin että kansakunnan etu on, että Helsingin kasvu käännetään aivan uudelle vaihteelle.

Helsingin kasvun kaasupoljinta pitää painaa sekä valtiovallan että Helsingin päättäjien toimesta. Valtiovalta voi tehdä ainakin kolme asiaa:

  • Muutetaan aluepolitiikan tavoitteita. Suomessa on tähän mennessä jarrutettu kaupungistumista. Tämä on näkynyt niin kuntien valtionosuusjärjestelmässä kuin infrastruktuuri-investoinneissa. Helsingin kehitys edellyttää tuntuvia liikenneinvestointeja kuten nopeampaa Turku-Helsinki-yhteyttä. Tunneli Tallinnaan ja hyperloop-yhteydet Tukholmaan ovat kiinnostavaa tulevaisuutta. Tässä on ajateltavaa meille pääkaupunkiseudun kansanedustajille. Monimutkaisten arvoketjujen maailmantaloudessa ei ole mielekästä koettaa tukea yksittäisiä toimialoja. Sen sijaan on luotava elinvoimaisia, korkeakoulujen kannattelemia kaupunkikeskuksia. Maa, jonka politiikkaa tehdään vain syrjäseutujen ehdoilla, jää syrjäseuduksi.
  • Vapautetaan työmarkkinoita. Sekä teknologiayritykset että palvelut kuten matkailu- ja ravintola-ala hyötyisivät vapaammasta työpaikkasopimisesta. High-tec-startupeille on elintärkeää voida yrityksen alkuvaiheessa sekä rekrytoida että irtisanoa joustavasti. Absurdi pakkolaki estää tällä hetkellä kannattavan sunnuntaityöskentelyn, mikä puolestaan jarruttaa matkailu- ja ravintolaelinkeinojen kehittymistä. Kauppaliikkeet eivät käytännössä voi luoda harjoittelupaikkoja maahanmuuttajille, koska jokaista uutta työtuntia on ensin tarjottava entisille ja osapäiväisille. Emme pärjää verkkokaupassa. Oppisopimuksen vaatimukset työnantajille ovat monen yrityksen kannalta aivan liian kovia.
  • Helpotetaan työperäistä maahanmuuttoa. Pääkaupunkiseudun yritykset niin korkean osaamisen aloilla kuin matalapalkkaisilla palvelualoilla kärsivät työperäisen maahanmuuton rajoituksista. Teknologisesti innovatiivinen yritys ei voi jäädä odottelemaan aasialaisen avainhenkilön työlupaa puoleksi vuodeksi. Pääkaupungin kiinteistö-, ja ravintola-alat kärsivät jatkuvasta työvoimapulasta. Otetaan oppia Ruotsista, jossa työperäinen maahanmuutto on vapaata ja yritykset löytävät jo vastaanottokeskusten jonoista halukasta ja osaavaa työvoimaa. Vapaa maahanmuutto on luonut Tukholmaan uskomattoman kasvuimun. Tehdään sama meilläkin.

Nämä muutokset edellyttävät ajattelun muutoksia. Meidän pääkaupunkiseudun kansanedustajien ja maan hallituksen on kerta kaikkiaan ajateltava enemmän pääkaupunkiseutua, ja kaikkien poliitikkojen on ajateltava enemmän kasvavia kaupunkeja.

Kaikesta ei kuitenkaan voi syyttää valtiota. Helsinki ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat myös itse vastuussa:

  • Kiihdytetään asuntorakentamista ja kaksinkertaistetaan Helsingin asuntorakentaminen 10 000 asuntoon vuodessa. Tämä edellyttää kaavoituksen nopeuttamista, kuten uunituore Kilpailuviraston raportti suosittelee. Rakennetaan tiiviimmin ja korkeammin, ja Helsingin uusi yleiskaava on tässä askel oikeaan suuntaan.
  • Kulttuurin merkitystä on aliarvioitu. Valtiontalouden tarkastusvirastokin (!) totetaa juuri tulleessa raportissaan, että Suomen kaupungit tarvitsevat enemmän kansainvälistä vetovoimaa, sykettä ja kokoa ollakseen houkuttelevia investointikohteita. Paljon kulttuuritarjontaa ja vapaa-ajan toimintaa tarjoavat kaupungit houkuttelevat nuoria osaajia kaikkialta.
  • Tehdään Helsingistä ja sen  keskustasta houkuttelevampi sekä kävelijöille, että pyöräilijöille, että autoilijoille. Rakennetaan itä-länsi-liikennettä helpottava tunneli, joka puolestaan luo tilaa kävelyreiteille ja kevyelle liikenteelle. Hyvin suunniteltuna se ei vaadi kohtuuttomasti julkista rahaa. Rakennetaan pyörätunneli Rautatieaseman alta, linkaten näin lännen ja idän pyöräilyväylät.
  • Ei suljeta mitään liikennemuotoa pois vaan koetetaan helpottaa kaikkia. Tulevaisuuden automatiikkaan perustuva liikenne tarvitsee sekin väylänsä, mutta tulevaisuuden optimistinen kuva on, että jakamistalous mahdollistaa paremman liikkumisen pienemmällä autokannalla.

Kaiken tämän hyvän edellytys on, että Helsingin kaupungin taloutta hoidetaan edelleen mallikkaasti ja vastuullisesti. Nuukuus ja rohkeus eivät valtion tai suuren kaupungin taloudenpidossa ole vastakohtia vaan tukevat toisiaan. Vain veronmaksajan euroa kunnioittava, säästäväinen päättäjä kykenee myös rahoittamaan rohkeat suunnitelmansa.

Tätä kirjoittaessa on ajatus rakkaassa Tukholmassa jossa tehtiin eilen terroriteko. Terrori iskee aina kaupunkeja, niiden vapautta ja edistyksellisyyttä vastaan. Näimme miten kaupunki toimii: tukholmalaiset avasivat kotejaan kun liikenne oli jumissa. Metropoleja ja lämpöisiä kyliä yhtä aikaa.

 

 

 

 

 

 

 

Tilaa Juhanan uutiskirje

Liity Juhanan sähköpostilistalle! Saat ilmoituksen uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi.

Mitä mieltä sinä olet?

10 kommenttia artikkeliin Millä keinoilla Helsinki kasvuun?

  1. Jari Niemi sanoo:

    Aika lähellä on 149:n raapustaminen paperiin.

    Ainoa mikä mietityttää on tämä kaksoisrooli kansanedustaja-kuntavaltuutettu.

    Missä synergia ?

    JN

    1. Juhana Vartiainen sanoo:

      Synergiaa varmaan periaatteessa on, kun alkaa nähdä miten eduskunnan päätökset vaikuttavat kunnassa. Mutta en tietysti voi etukäteen kovin hyvin tietää, uusi tilanne minulle.

  2. Toivo Kanninen sanoo:

    Viisasta puhetta. Uutta ja voimakasta kehitysta tarvitaan. Monesta vanhasta totuudesta pitää uskaltaa luopua. Kaikki voivat voittaa.

  3. Timo Suutala sanoo:

    Päivää
    Kyllä tällä rakentamisella Helsingissä on maahanmuuttajia, kielitaidottomia ja työttömiä, paikalliset työttömät, eläkeläiset ja koululaiset. Kourallinen työläisiä. Auta armias, jos asuntokupla puhkeaa, esim. EU:n myötä korot nousevat. Miten ihmiset selviävät lainoista? Lupaavat uusille asumisalueille paljon työpaikkoja, vaan miten on.

  4. Kaija sanoo:

    Hyviä ehdotuksia!

  5. Kalevi Lystimäki sanoo:

    Tavara- ja bulkki-tuotanto tapahtuu muualla. Muitakin luontaisia kasvupisteitä tarvitaan. Esim Ähtäri on alumiiniveneiden ykkönen Euroopassa ja eläinpuisto Pandoineen.vetää 150 000 matkailijaa/v entisten lisäksi. Suomen suurin tavaratalo 20km päässä Tuurissa. Valtion tukipolitiikka tukee heikkoutta ja rankaisee kehittymistä. Tukien tulisi palkita menestystä jolloin syntyisi menestyvien kaupunkien väkeä imevä verkosto kunkin luontaisten vahvuuksien varaan.

  6. Pekka sanoo:

    Kela tiedottaa maksaneensa asumistukea vuonna 2016 1,9 miljardia euroa , tästä summasta valuu kasvukeskuksiin ja veroparatiiseihin suurin osa, miksi ylipäätänsä jonkun asumista pitäisi tukea? Opiskelijat ja sairaat pienituloiset ymmärtää kyllä.

  7. Mauri Hyhkö sanoo:

    Yksi este työvoiman tulolle pääkaupunkiseudulle on asuntojen puute sekä niiden puutteesta johtuva kalleus.
    Miten ulkomailta tuleva työväki saadaan asutettua kun asuntoja ei ole kotimaisillekaan muuttohalukkaille?

  8. Mika Rautio sanoo:

    Sitä vaan mietin että miten nämä naapurimme kukoistavat vaikka siellä ei kaikkia resursseja pääkaupunkiin suunnatakaan? Pohjois-Ruotsiin ja toisaalta Göteborgin seudulle siirretään mittavasti yhteisiä varoja, samoin Norjassa on Trondheim, Tromså ja jopa Alta mukavasti julkisten investointien kohteena. Meidän pääkaupunkiseutumme on kyllä vuosien saatossa ollut ylivoimaisesti saamapuolella, ulkomaan tutut väittivät että arrogantti asenne ”jenkimpi kuin jenkit itse” on tässä kohtaa se menestymisen este? Muualla on jo opittu että empatia ja ihmisyys tuo menestystä, puuttuuko meiltä noita avuja? Ei tarvi kuin seurata meikäläisiä turisteja ulkomailla..

  9. Jakamistalous ei ole vastaus liikenneruuhkiin tai päästöihin. Lontoossa se on tuonut 37000 autoa lisää liikenteeseen ja New Yorkissa ruuhkat ovat kasvaneet 12%.
    https://mobile.nytimes.com/2017/03/06/nyregion/uber-ride-hailing-new-york-transportation.html