Feminismi on kasvavan talouden puolella. Feminismi on tasa-arvoa ja naisten itsenäisyyttä ja itsetuntoa nostava vapauttava liike. Vaikka radikaalimmat feministit välillä ottavat markkinatalouden maalitaulukseen, naisten itsenäisyyttä ja voimaa ajava liike on vahvan talouden liittolainen. Naisten itsenäistyminen merkitsee sitä, että naisten työn ja yritteliäisyyden panos tulee vahvistamaan koko taloutta. Olen vakuuttunut siitä, että naisten ja miesten nykyinen työnjako – naisilla enemmän kotivastuuta, miehillä enemmän työvastuuta — hukkaa osaamista ja energiaa, jota naisilla on. Perinteiset nais- ja miesroolit jättävät paljon ihmisten luovuutta käyttämättä.
Erityisesti tämä korostuu niissä maailman köyhimmissä maissa, joissa naisilta puuttuvat oikeudet koulutukseen ja itsenäiseen taloudenpitoon. Siksi Maailmanpankki ja kehitystaloustiede ovat viime vuosikymmeninä alkaneet ajaa voimakkaasti naisten ja tyttöjen oikeuksia.
Naisten itsetunnon vahvistuminen vahvistaa taloutta myös rikkaissa maissa. Kun sekä naiset että miehet suhtautuvat naisiin ja miehiin samalla tavalla, osaajina ja kolleegoina, naiset etenevät taloudessa ja politiikassa ja heidän osaamisensa hyödyttää meitä kaikkia. Tämä on itseään vahvistava hyvä kierre. Kun olin ruotsalaisen Konjunkturinstitutin tutkimusjohtaja, tutkimme naisjohtajien yleistymisen vaikutuksia ja havaitsimme, että se näkyi tilastollisesti naisten parempina palkkoina ja uramahdollisuuksina. Naisjohtajat siis edistivät naisten uraa.
Perinteisempää kotiäitiyttä on tarjottu ratkaisuksi alenevaan syntyvyyteen. Siihen en usko. Monelle nykyajan naiselle on tärkeää, että vanhemmuus ei ole ristiriidassa taloudellisen itsenäisyyden ja hyvän työuran kanssa. Kun Norjassa parannettiin päivähoitopalveluja, nousi myös syntyvyys. Todella monilapsiset perheet ovat asia erikseen, mutta useimmille naisille ja perheille on olennaisinta, että ei tarvitse valita taloudellisen itsenäisyyden ja perheen välillä.
Uusin vapautumisen askel on #metoo-kampanja, joka lähti liikkeelle USA:sta, mutta osoitti ympäri maailmaa ällistyttävän samanlaisten ajatusten patoutuman. #metoo-kampanjaa on ollut vapauttava askel monille. Sen ensisijainen aihe ei tietenkään ollut talous, vaan ihmisoikeudet ja seksuaalinen koskemattomuus. Olen kuitenkin varma siitä, että se sivutuotteenaan parantaa myös taloutta. #metoo-kampanja on paljastanut lähes maassa kuin maassa sellaisen ajattelun ja toiminnan laajuuden, jossa naisia kohdellaan sukupuoliobjekteina eikä pätevinä ja arvostettuina kolleegoina.
Jos organisaatioissa ja työpaikoilla on vallinnut hyvälle tuotannolle ja yhteistyölle rinnakkainen sukupuolittuneiden asenteiden jännite, sen purkaminen voi viedä vain kohti parempaa. #metoo voimistaa naistyöntekijöiden turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta itsevarmuutta. Tiedämme käyttäytymistaloustieteestä, että juuri hyvä itsevarmuus ja minäkuva puolestaan edistävät suoritusta kuin suoritusta.
Siksi #metoo-kampanja voi vielä näkyä parempana taloutena – niin naisille kuin miehille.
PS. Ystäväni Jenni Karjalainen on #metoo-hengessä kirjoittanut hyväntuulisen teoksen ”Setäkuiskaajan” roolistaan työelämässä. Olen Jennin kanssa keskustelemassa Akateemisessa Kirjakaupassa ensi lauantaina 30.3 kello 13. Samalla kerron myös uudesta teoksestani Suomalaisen talousajattelun kritiikki. Lämpimästi tervetuloa!
