Koronakriisin hoidossa on kirjaimellisesti elintärkeää, että viranomaisten ja terveydenhoidon päättäjien toimet perustuvat parhaaseen tietoon ja siihen pohjautuvaan strategiaan. Epävarmuutta ei mitenkään voi poistaa, mutta luottamus päättäjiin ja asiantuntijoihin säilyy parhaiten, kun viranomaisten toimet ovat jatkuvan avoimen keskustelun läpivalaisussa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi 17.3 skenaariolaskelmia tartunnoista ja kuolleisuudesta, sekä sairaalakapasiteetin tarpeesta. Laskelmat vaikuttavat huomattavan optimistisilta verrattuna muiden maiden vastaaviin laskelmiin. Keskeisin ero liittyy oletukseen koronaviruksen tappavuudesta.
Muistiossa käsitellään tapauskuolleisuutta, joka tarkoittaa kuolemien osuutta varmennetetuista tautitapauksista, ja infektiokuolleisuutta, joka tarkoittaa kuolemien osuutta kaikista tartunnan saaneista. Nämä suhdeluvut poikkeavat toisistaan, sillä osa tartunnan saaneista potee taudin kotona tai jopa oireettomasti, jolloin näitä tartuntoja ei koskaan varmenneta. Epidemian päätyttyä tapauskuolleisuus siis yliarvioi todellista infektiokuolleisuutta.
THL:n muistio ei mielestämme näytä ottavan huomioon sitä, että epidemian aikana mitattu tapauskuolleisuus saattaa toisaalta aliarvioida kuolleisuutta, koska osa tapauksista on vielä kesken. Tästä syystä Suomen tapauskuolleisuus näyttää tällä hetkellä hyvin alhaiselta. Suomessa on varmennettu yli 600 tartuntaa, mutta kuolintapauksia on ollut vasta yksi. Ajankuluessa näistä varmennetuista tartunnoista osa paranee ja osa kuolee. Näin ollen tuon 600 potilaan otoksen osalta tapauskuolleisuus tulee vielä nousemaan. Tämän hetkisestä tapauskuolleisuudesta tehdyt johtopäätökset voivat siksi aliarvioida todellista infektiokuolleisuutta.
Raportissa väitetään Wuhanin tapauskuolleisuuden olevan n. 2%. Tämä lienee ollut tilanne raporttia kirjoittaessa. Tällä hetkellä Kiinan mitattu tapauskuolleisuus on kuitenkin jo n. 4%. Lähde
THL:n kolmessa eri skenaariossa taudin saa 20 % (lievä), 40 % (keskiverto) tai 60 % (vaikea) Suomen väestöstä. Nämä prosentit vastaavat kansainvälisiä arvioita. Kaikissa kolmessa skenaariossa sairaalahoitoa tarvitsee enintään 1 % tartunnan saaneista ja infektiokuolleisuus on 0,05-0,1 % tartunnan saaneista.
Tämä kuolleisuusarvio 0,05-0,1% sairastuneista on normaalin kausi-influenssan luokkaa ja se poikkeaa selvästi tunnetuimmista kansainvälisistä arvioista. Tämän arvion perustelut pohdituttavat.
Erityisesti arvostetun Imperial Collegen raportti arvioi infektiokuolleisuuden olevan 0,9 % (vaihteluvälillä 0,4%-1,4%). Imperial Collegen optimistisin arvio on siis neljä kertaa pahempi kuin THL:n pessimistisin skenaario. Imperial Collegen pahin skenaario on 14 kertaa pahempi kuin THL:n pahin arvio. Tarve tehohoidolle on Imperial Collegen arvion mukaan luonnollisesti suurempi.
Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n 19.3.2020 päivätyssä tilannekatsauksessa arvioidaan puolestaan infektiokuolleisuuden olevan 0,3-1,0%. Iso-Britannian hallituksen tiedeneuvoston raportti koronasta toteaa ”Our best estimate of the infection fatality rate is in the range of 0.5% to 1%.” Yhteistä näille kaikille arvioille on, että ne ovat kertaluokkaa korkeampia kuin THL:n vastaava arvio.
Tällä oletuksella on suuri merkitys kun varaudutaan tulevaan epidemiahuippuun. Kansainvälisissä arvioissa sairaalahoidon tarve arvioidaan vastaavasti huomattavasti suuremmaksi kuin THL:n skenaarioissa.
THL:n arvioi voi toki osoittautua oikeaksi ja toivokaamme sitä. Iso kysymys on “Mitä jos se ei pidä paikkansa?” Imperial College, Iso-Britannian hallitus ja WHO toimivat sen oletuksen pohjalta, että kuolleisuus on lähempänä 1 prosenttia.
Jos THL on väärässä, valittu toimintastrategia on väärä ja nykyiset toimet alimitoitettuja. Tuhansia ihmisiä kuolee kun hoitoa ei pystytä tarjoamaan kaikille sitä tarvitseville. Jos hoitoa ei pystytä tarjoamaan, niin infektiokuolleisuus nousee dramaattisesti.
Mielestämme näistä oletuksista tarvitaan avointa keskustelua ja lopulta poliittinen päätös. Aikaa on vähän.
Mikko Kiesiläinen on ekonomisti ja suorittanut kvantitatiivisten menetelmien M.Sc. -tutkinnon London School of Economicsissa.
10 kommenttia artikkeliin Yhteisblogi Mikko Kiesiläisen kanssa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tulisi julkaista tieteellinen perusta, johon sen suositukset nojaavat
Kun näyttää siltä, että viruksesta on saattanut mutatoitua kaksi parametreiltaan eroavaa päälinjaa, joista toinen on aggressiivisempi, voidaan tietysti pyrkiä pikaisesti selvittämään, kumpaa muotoa Suomen epidemia on, ja sitten korjata olettamia katsomalla dataa muualta jossa tämä sama muoto liikkuu ja mikä sen kuolleisuusprosentti on ollut. Se voi vaikuttaa yllättävän paljon. Lähteitä (alustavia veikkailuita koostettuna) L ja S muodon mahdolliselle merkittävyydelle on alle listattuna.
Tämmöinenkin seikka kannattaa riskianalysoida eli laskea vaikka kunnollista tietoa ei ole, koska ei sotatilanteessakaan voida odotella täydellistä tilannekuvaa ennen jokaista liikettä, koska muuten menetetään aloite ja jäädään pahimmillaan vihollisen jyrän alle. Mannerheimikin ennusti Talvisodan, mutta ei saanut hallitusta varautumaan riittävästi. Intuitio, looginen päättely vajavaisten tietojen varassa ja visionäärinen ennakoiva toiminta on akuutissa epidemiatilanteessa tärkeämpää kuin jälkijättöinen vertaisarvioitu akateeminen vahvistettu tieto. Valitettavasti tällainen sotatoimityylinen operointi on kovin vieras käsite THL organisaatiossa, heillä on kovin rauhallinen ote koko toiminnassaan, näin pahoin pelkään. Tosin THL on ollut ennenkin ristiriidassa kansalaisten terveyden varjelemisen kanssa, kun siellä on lääkäreiden mukaan ollut jotain suhmurointia sen välillä kumpi tärkeämpää GSK rahoitus miljoonilla vai kansalaisten nykyaikainen rokotus ja suojaaminen. Alkaa vaikuttaa siltä, että joitain THL virkamiehiä joutunee kriisinjälkeisessä selvitysnuohouksessa Aarniomaisesti linnaan, jos riskit realisoituvat ja selvitys osoittaa pahimmat pelot THL toimista, kompetensseistä ja intresseistä.
Pahoittelen pessimististä ja negatiivista sävyä viestissäni mutta totean samalla että tilanne on kovin ahdistava ja lohduton, sikäli mikäli tieteellisesti, operatiivisesti tai edes kansantaloudellisesti järkeviin toimiin ei pystytä pian ryhtymään.
https://www.berlingske.dk/nyheder/a-doctor-in-the-faroe-islands-was-puzzled-by-a-mysterious-pattern-are
https://academic.oup.com/nsr/advance-article/doi/10.1093/nsr/nwaa036/5775463
https://www.newscientist.com/article/2236544-coronavirus-are-there-two-strains-and-is-one-more-deadly/
https://nextstrain.org/ncov
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005738377.html
Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, ovatko samat THL:n virkamiehet laatimassa ennusteita pandemian etenemisestä, jotka loivat ennusteen alkoholilan muutoksen vaikutuksista Suomessa.
Pelkään, että vastaus edellä esitettyyn kysymykseen selittää ristiriidan WHO:n, Iso-Britannian hallituksen tiedeneuvoston,Imperial Collegen ennusteiden ja THL:n skenaarion välillä.
Nyt olisi elintärkeää saada Marin ja Valtiohallinto ymmärtämään että THL:ään ei voi luottaa.
Marin on hyvin selkeästi ilmaissut että hän luottaa täysin Suomen viranomaisiin. Se on virhe. Suomen viranomaisissa on yksi yhteneväinen ongelma, kukaan ei lopulta ole vastuussa mistään kokonaisuudesta vaan vastuu jakautuu eri siiloihin.
CEBM/Oxfordin arvio on 0.2% https://www.cebm.net/global-covid-19-case-fatality-rates/ , tämä arvio on päivätty 22.3 ja näin nopeasti vilkaisulta vaikuttaa hyvin pätevältä.
https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.18.20038125v1.full.pdf
Yksi Diamond Princess -risteilyalukselta Japanilaisiin sairaaloihin tarkkailuun viety potilaskohortti on julkaistu, joskin vertaisarviointi on vielä tekemättä. Tämän kyseisen sairaalan potilaista 13,5% vaati lisähappea. Potilaiden keski-ikä oli 68v. Oireettomia oli 31,7%. Tämä datapiste puhuu myös sen puolesta, että THL:n arviot COVID-potilaiden hoitoisuudesta ovat fantastisen optimistisia.
Tervehdys arvon Juhana Vartiainen.
Lyhyesti, luettuani tämän postauksen, arvostukseni sinua kohtaa kasvoi exponentiaalisesti. On erittäin ilo nähdä että teidän kansanedustajien joukosta löytyy vielä yksilöitä, jotka tajuavat oleellisten asioiden perään. On useita muita aiheita joissa en näe sinun näkemystäsi, mutta tässä casessa esitän toiveeni, että jatkat agressiivisesti näiden oleellisten kysymysten kysymistä sekä hallitukselta, että thl:ta.
Jonkun on pakko puristaa tieto missä kokouksessa on päätetty suomen ”laumasuoja” strategia. Kun siitä strategiasta on päätetty, on samalla käytännössä hyväksytty kansanmurha. Kaikki data oli silloin saatavilla mikä suoraan kertoi että jos 60-70% väestöstä käy taudin läpi niin ruumiita syntyy jopa yli 100 000. Tuosta päätöksestä on yksinkertaisesti etsittävä vastuulliset esiin!
Vastuu lienee ulkovalloilla, jotka ovat syöttäneet väärää tietoa eri maiden terveysviranomaisille erilaisten kampanjoiden muodossa.
En keksi mitään muuta selitystä, ei voi olla näin typeriä ihmisiä muuten.
Kiva kuulla Jorma!
Koska tartunnan saaneiden määrät ovat väistämättä karkeita arvioita, huomiota kannattaisi kiinnittää kuolleiden suhteeseen koko väestöön ja normaalin kuolleisuuteen. Käsittääkseni pahimmilla alueilla kuolleiden määrä saattaa Covidin vuoksi.nousta neljänneksen, mutta esim Kiinassa noussut selvästi alle promillen (Covid-kuolleita 2,28 miljoonasta), Italiassa toistaiseksi prosentin. Lähde ourworldindata.org
Hei! Minusta syyllinen virheellisten lukujen julkistamiseen on hallitus, jonka omissa skenarioissa sairastuvuus on 20-60% väestöstä, vaikka THL:n omissa skenaarioissa optimistisin, sosiaalisten kontaktien rajoittamiseen ja koulujen välittömään sulkemiseen perustuva vaihtoehto oli 40%. THL puolestaan on syyllinen siihen, että he aliarvioivat ”törkeän optimistisesti” koronakuolleisuutta verrattuna WHO:n, Iso-Britannian hallituksen tiedeneuvoston sekä Imperial Collegen ennusteisiin verrattuna. Heidän tulisi tiedostaa, että Kiinassa Wuhanin ulkopuolella mitattiin kaikki epäillyt potilaat (eli alidiagnostointi oli vähäistä) ja tehohoitokapasiteetti ei ylittynyt. Siitä huolimatta kuolleisuus oli 0.7%, mitä voidaan pitää jonkinlaisena absoluuttisena alarajana kuolleisuudelle.
Toinen syyllinen löytyy mediasta ja haastatteuluja antavista lääkäreistä, jotka vetävät hihasta päätelmiä, ilman kunnollista tietopohjaa. Esimerkiksi Tuomas Aivelun mukaan ”vaikuttaa siltä, että virus voisi selvitä pinnoilla tunteja, mutta ei päiviä”. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006444246.html .
Tämä on kuitenkin täysin virheellinen tieto, koska SARS- ja MERS-virusten on useissa tutkimuksissa todettu elävän pinnoilla jopa 9 päivää, eikä ole mitään perusteltua syytä (paitsi vastuuton optimismi) olettaa, että COVID-19 kuolisi tuota nopeammin.
Onneksi media myös paikkaa hallituksen ja THL:n virheellistä tiedottamista ottamalla haastateltavaksi Lasse Lehtisen kaltaisia asiantuntijoita, joiden mukaan noin 15% koronaan sairastuneista tarvitsee tehohoitoa.