Juhana Vartiainen

Helsinki ottaa turvallisuushuolet vakavasti – katurikollisuuden ilmenemismuotoihin puututaan aktiivisesti

Jengi- ja nuorisorikollisuus sekä katuväkivalta herättävät ymmärrettävästi huolta kaupunkilaisten ja yrittäjien keskuudessa. Yksi tärkeimmistä ihmisyyden perustarpeistamme on saada kokea turvallisuutta omassa elinpiirissämme. Tämän me otamme myös Helsingin kaupungin johdossa erityisen vakavasti.

Meillä on tiivis ja mutkaton yhteistyö Helsingin poliisin kanssa. Tapaamme kaupungin johdon kanssa Helsingin poliisin johtoa säännöllisesti ja jaamme tilannekuvaa sekä koordinoimme vaikuttavia toimenpiteitä yleiseen turvallisuustilanteeseen vaikuttamiseksi. Pidän tätä yhteistyötä suuressa arvossa, sillä se mahdollistaa aidosti nopean ja joustavan toiminnan.

Aluksi todettakoon, että poliisin tietoon tulleiden rikosten ja kokonaisrikollisuuden määrä on laskenut noin 30 vuoden ajan, eikä Helsingissä ole alueita, joissa asukkaat tai poliisi eivät voisi turvallisin mielin liikkua. Helsinki on siis edelleen varsin turvallinen kaupunki, samoin kuin Suomi on varsin turvallinen yhteiskunta.

On kuitenkin rehellistä myöntää, että muiden suurimpien kaupunkien tapaan myös Helsingissä ryöstörikosten määrä on noussut viimeisten vuosien aikana.

Selittäviä tekijöitä on varmasti lukuisia.

Pitkittyneet kriisitilanteet, kuten korona-aika, näkyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnissa laajalti. Samaan aikaan pahoinvoinnin on havaittu keskittyvän erityisen painavasti pienelle joukolle ihmisiä. Esimerkiksi etäopetus oli erityisen haastavaa niille lapsille ja nuorille, joilla on ollut muutenkin vaikeuksia oppimisessa esimerkiksi kielitaidon puutteiden vuoksi.

Yleisesti näköalattomuus elämässä työn, opiskelun ja toimeentulon suhteen ovat juurisyitä heikommalle kiinnittymiselle yhteiskuntaan. Osallisuuden tunteet ovat myös keskeisiä – jonkinlaiseen yhteisöön kuuluminen on tärkeä osa useimman ihmisen identiteettiä.

Puutumme katurikollisuuden eri ilmenemismuotoihin Helsingissä jämäkästi. Tiedämme, että vaikuttavinta on puuttua ilmiöön varhaisessa vaiheessa moniammatillisessa yhteistyössä. Avainasemassa ovat laadukkaat peruspalvelut. Kaupungin palvelut tavoittavat helsinkiläisistä erityisesti lapset ja nuoret, ja siten päiväkodit ja koulut, nuorisotyö sekä sosiaali- ja terveystoimi ovat merkittävässä asemassa hyvinvoinnin ja osallisuuden takaamisessa nuorille kaupunkilaisille.

Toteutamme Helsingin turvallisuuden varmistamiseksi lukuisia toimenpiteitä, joista tässä muutamia poimintoja:

  • Nuorisotyömme kohtaa ja tukee nuoria julkisilla paikoilla ja tekee yhteistyötä poliisin ennalta estävän toiminnon ja järjestötoimijoiden kanssa.
  • Lastensuojelun Toivo-tiimi: toistuvasti vakavia rikoksia tekevien lasten ja nuorten tukemiseksi perustettu erillistoiminto, joka tekee yhteistyötä poliisin ja järjestöjen kanssa.
  • Ankkuri-toiminta: kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennaltaehkäisemiseen. Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista ja sosiaali- ja terveystoimestamme.
  • Tuotamme toimintamalleja kouluihin ja oppilaitoksiin sekä nuoriso- ja lastensuojelutyöhön turvallisemman arjen takaamiseksi.
  • Vihapuheeseen puuttumisen toimintamallia laaditaan parhaillaan yhteistyössä lasten ja nuorten sekä heidän parissaan toimivien ammattilaisten kanssa.
  • Koulutamme lasten ja nuorten parissa työskentelevää henkilöstöä vastakkainasettelu- ja konfliktitilanteiden purkamiseen.
  • Kaikissa peruskouluissamme opetetaan systemaattisesti tunne- ja vuorovaikutustaitoja näyttöön perustuvia menetelmiä käyttäen ja puututaan koulupoissaoloihin sekä kiusaamiseen ja häirintään yhdessä sovittujen toimintamallien mukaisesti.
  • Tarjoamme lapsille ja nuorille vapaa-ajan toimintaa (esimerkiksi Suomen harrastamisen malli).
  • Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tiivistää edelleen ennalta estävää yhteistyötään poliisin kanssa.
  • Nuorisotyö kehittää parhaillaan toimintamalleja väkivaltatilanteisiin puuttumiseksi yhteistyössä muiden PKS-kuntien kanssa. Kehitystyössä hyödynnetään myös pohjoismaisten verrokkikaupunkien kokemusta ja osaamista.
  • Moniääninen Helsinki -hankkeessa kehitetään kaupungin palveluita yhteistyössä arabian- ja somaliankielisten kaupunkilaisten kanssa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan.
  • Kaupunkien välinen yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti etenkin pohjoismaisessa kontekstissa on toimenpiteiden kehittämisen kannalta oleellista ja Helsingin kaupungin hyvät verkostoyhteistyökontaktit mahdollistavat hedelmällisen tiedonvaihdon.
  • Kaupunginkanslian turvallisuus- ja valmiustiimi järjestää turvallisuuskokoukset kaikilla kaupunkiuudistusalueilla kerran vuodessa. Kokoukseen kutsutaan mukaan paikallisten asukasyhdistysten, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten edustajien lisäksi myös kaupunkiorganisaation keskeiset toimijat ja viranomaiset.

Ilman tehokasta puuttumista alueelliseen eriytymiseen, mahdollisuuksien luomista ja vahvoja peruspalveluita, emme kykene muuttamaan suuntaa. Tulevalla hallituskaudella resursseja on suunnattava erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan, ei pelkästään siksi, että se on kustannustehokkainta vaan siksi, että yhä useampi välttyisi rikollisen elämän harha-askelilta.

 

Mitä mieltä sinä olet?