Suomen talous on vakavasti uhattuna. Sinun, minun ja meidän kaikkien hyvinvointi ei ole enää itsestäänselvyys.

Kansantaloutemme ei ole kasvanut moneen vuoteen. Työllisyys ei lisäänny ja olemme jäämässä osattomiksi Euroopassa ja maailmantaloudessa viriävästä talouskasvusta. Vääjäämättä olemme jäämässä jälkeen myös pohjoismaisista naapureistamme. Ainoa mikä Suomen taloudessa kasvaa, on kuntien ja valtion velka, ja se kasvaa nopeasti. Se mikä ei voi jatkua ei tule jatkumaan.

Osa puolueista kiistää itsepintaisesti nämä talouden tosiasiat. Ne tarjoavat lääkkeiksi niin nopeaa velkaantumista kuin rahoitusmarkkinat sallivat ja kasvun odottamista kädet ristissä. Näin siitäkin huolimatta, että julkinen velkamme on jo nyt räjähtämässä. Valtiovarainministeriön tuoreet painelaskelmat osoittavat, että ellemme tee mitään, valtion ja kuntien velka kasvaa rajatta.

Globalisaatiota ei pääse pakoon. Olemme osa kansainvälistä taloutta. Suomessa toimiva yritys toimii myös globaalissa taloudessa, ja sen on oltava kannattava kuten kaikkien muidenkin maiden yritysten. Siksi meidän on oltava kilpailukykyisiä, ja annettava yrityksille mahdollisuus kilpailla.

Ratkaisu ei ole sulkeutuminen vaan rohkea avautuminen. Yritysten menestyksen elinehto on kansainvälistyminen. Työperäinen maahanmuutto voisi meillä muiden Pohjoismaiden tapaan tukea talouskasvua monin verroin vahvemmin kuin nyt.

Monet puolueet hokevat yleviä, mutta tyhjiä sanoja vientivetoisesta kasvustrategiasta tai biotaloudesta. Eduskunta ei perusta yrityksiä. Eduskunta ei investoi biotalouteen. Siksi puolueiden on kerrottava avoimesti, millaisilla uudistuksilla Suomi etenee.

Suomi ei nouse kriisistään ilman uudistuksia. Emme halua pysähtyneisyyden hallitusta, joka jättää uudistukset tekemättä. Olen viime viikkoina tavannut paljon suomalaisia: työntekijöitä, työnantajia ja tutkijoitakin. Lähes kaikki ovat valmiita rohkeisiin uudistuksiin ja ymmärtävät niiden tarpeen.

Ongelmiemme ratkaisut olemme jo hahmottaneet. Avainsanoja ovat kilpailukyky, työllisyys, uusi yhteiskuntasopimus ja julkisen talouden vakautus.

Meillä vannotaan konsensuksen, etujärjestöjen ja hallituksen yhteistyön nimiin. Konsensukselta on vaadittava tuloksia. Hallituksen tulee vaalien jälkeen antaa työmarkkinaosapuolille tehtäväksi luoda uusi, kilpailukyvyn ja työllisyyden paranemisen takaava palkkaneuvottelujen toimintatapa. Jos sitä ei synny, hallituksen on tartuttava asiaan itse.

Markkinatalous ja hyvinvointivaltio ovat loistava yhdistelmä. Vaurautemme perustuu kansainvälistymiseen ja markkinatalouteen. Oikeudenmukaisuus perustuu hyvinvointivaltioon. Se jakaa riskit ja pitää huolen meistä silloin, kun emme siihen itse pysty. Se hoitaa meidät kuntoon silloin, kun tarvitaan. Se valmentaa meidät kouluissa ja korkeakouluissa niin, että voimme itse elättää itsemme ja elää hyvää elämää.

Haluamme säilyttää yhteiset hyvinvointipalvelumme: peruskoulut, terveyskeskukset, sosiaaliturvan ja kaiken muunkin. Niiden rahoittaminen ei ole mahdollista ellemme saa enemmän ihmisiä töihin. Meillä kaikilla on hyvinvointivaltiossa oikeuksia palveluihin ja sosiaaliturvaan. Olemme tainneet unohtaa, että samasta syystä meillä on myös velvollisuuksia. Hyvinvointivaltion palveluvastuut ja tulonsiirrot luotiin aikana, jolloin työikäiset ikäluokat kasvoivat ja verotuloja riitti. Nyt on entistä vähemmän ihmisiä töissä. Sen sijaan hoivan tarvitsijoiden määrä kasvaa armotta.

Siksi tarvitsemme uuden yhteiskuntasopimuksen. Sen kivijalka on, että teemme elämämme aikana riittävästi työtä, jotta voimme rahoittaa hyvinvointimenomme eli kaiken sen hienon mitä elämämme aikana valtiolta saamme: neuvolan ultraäänikuvista viimeisten elinvuosien korkeatasoiseen hoivaan.

Siksi on nostettava työllisyyttä, pidettävä ihmiset töissä kauemmin, luotava edellytykset naisten tasa-arvoisille työmarkkinoille ja toivotettava tervetulleiksi maahamme ahkerat ja osaavat ihmiset. Työttömillä on oltava hyvä toimeentulo, mutta työttömyyskorvaus on nähtävä palkkiona siitä, että haetaan aktiivisesti uutta työtä. Kun työllisyys kasvaa, myös julkisen talouden säästötarpeet ovat helpommin hoidettavissa.

Kuntien ja valtion talous on hoidettava kuntoon. Ensi hallituskaudella on vahvistettava valtion ja kuntien taloutta, vuosittain vähintään miljardilla eurolla. Tällainen sopeutus on seuraavalla hallituksella joka tapauksessa edessä, luvataan ennen vaaleja mitä vain. Valtiovarainministeriön arviot ovat silloin lähtökohtana.

Siis: kilpailukyky, työllisyys ja julkisen talouden tasapaino. Kun nämä asiat hoidamme kuntoon, meillä on valoisa tulevaisuus edessämme. Globalisaatio ja markkinatalous luovat meille vaurauden, mutta oma talo on pidettävä kunnossa. Se on seuraavan vaalikauden tehtävämme.

Arvoisa suomalainen. Olen ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Koen, että on kansalaisvastuullisuutta myös toimia, kun tietää, mitä pitää tehdä.

Juhana Vartiainen