Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä on Teppo Tiilikaisen artikkeli, joka jälleen kerran vertaa Suomen ja Ruotsin talouskehitystä. Vertailu on ollut viime vuosina tyrmäävä Ruotsin hyväksi ja on sitä edelleen, kuten myös joulukuussa julkaistussa Elina Kervisen kirjoittamassa Helsingin Sanomien artikkelissa osoitetaan. Ruotsin kokonaistuotanto…
T.
Teollisuuden palkkanormi hyödyttää kaikkia osapuolia
Muissa pohjoismaissa on jo vuosituhannen vaihteesta lähtien noudatettu tuloneuvottelujen marssijärjestystä, jossa teollisuus käy neuvottelunsa ensiksi ja muut sopimusalat mukautuvat teollisuuden neuvotteluratkaisuun. Ruotsissa, jossa asiat tehdään mieluusti “kirjan mukaan” ja järjestelmällisesti, tällainen toimintatapa on jossain määrin myös institutionalisoitu. Ruotsin valtakunnansovittelijasta on luotu…
I.
Ihmisiä kaikki – mutta kahdenlaista maahanmuuttoa
Työikäiseksi luettu 15-64-vuotias väestömme alkoi vähentyä vuonna 2009, ja olemme pikku hiljaa alkaneet ymmärtää millainen märkä filtti nuotion päällä tästä on muodostunut taloudellemme. Talouskasvuhan on summa työn tuottavuuden kasvusta ja työpanoksen kasvusta. Työn tuottavuuden kasvu nostaa elintasoamme, mutta työpanoksen määrä…
T.
Talous ja hallituksen vastuu
Poliitikkona huomaa pian, että joutuu koko ajan käsittelemään tuhansia asioita, isoja ja pieniä. Siksi on tärkeä pitää aina mielessä olennainen: mitä Kokoomus ajaa – ja itseni kannalta samalla se, miksi lähdin politiikkaan Meidän tehtävämme on Suomen hyvinvointivaltion rahoituksen pelastaminen, ensisijaisesti…
M.
Minä ja kaverini Ha-Joon Chang
Korealainen taloustieteilijä Ha-Joon Chang vieraili 28.9 Suomessa ja eduskunnassa, eduskunnan ns. globaaliryhmän kutsusta. Hän piti Eduskunnan auditorion tilaisuudessa inspiroivan puheen siitä, miten “uusliberaali” talouspolitiikan konsensus on väärässä. Ha-Joon korosti kolmea asiaa: Onnistunut talouskasvu on usein edellyttänyt valtiollista ohjausta ja julkisia investointeja…
P.
Puheenvuoroni eduskunnan täysistunnon budjettikeskustelussa 20.9.2016
Arvoisa puhemies Haluan kiinnittää huomion siihen, että kelpo budjettiesityksestä huolimatta Suomen kansantalouden pidemmän aikavälin näkymät ovat edelleen murheellisen heikot. Vaikka viime aikoina on nähty heiveröisiä talouskasvun signaaleja, talousarvioesityksen liitteenä oleva taloudellinen katsaus on masentavaa luettavaa. Oli sitten hallituksessa tai oppositiossa,…
K.
Kolme tarinaa Suomesta – eli miksi haluamme uudistuksia
Juttelin hiljattain itäsuomalaisen yrittäjän kanssa. Hän halusi laajentaa toimintaansa ja rekrytoida lisää työntekijöitä, joilla olisi juuri hänelle sopivaa osaamista. Koska saman alan yritys oli hiljattain lopettanut toimintansa kohtuullisen etäisyyden päässä, hän koetti houkutella alan osaajia lopettaneen yrityksen henkilökunnasta töihin. Ei…
S.
Sunnuntaityö ja työllisyys — pohdintaa ja konkreettinen ehdotus
Julkistimme viime viikolla Porissa Kokoomuksen eduskuntaryhmän työllisyyden ja yrittäjyyden kohentamiseen tähtäävän kirjasemme “Työ- ja Yrittäjyyspaketti 2.0”, joka sisältää 25 ehdotusta työllisyyden lisäämiseksi. Suosittelen tutustumaan! Työllisyys on edelleen alemmalla tasolla kuin hallituksen aloittaessa. Siksi kaikki ehdotukset, jotka pysyvästi lisäävät työllisyyttä ovat tervetulleita….
B.
Brexit — mitkä ovat oikeat johtopäätökset?
Yhdistyneiden Kuningaskuntien äänestys EU:sta eroamisesta on järisyttävä vaihe toisen maailmansodan jälkeisessä kehityksessä. Se voidaan tietysti suoraan tulkita nimellisarvostaan eli protestiksi Euroopan Unionia kohtaan. Eduskunnan täysistunnossa 1.7.2016 kuultiinkin tavanomaiset puheenparret siitä miten EU:n “turhasta sääntelystä” on päästävä eroon ja unioni on…
M.
Miksi minä kannatan Alexia
Minulle Alex on ollut johtavista kokoomuspoliitikoista se, jolla on eniten aatetta ja idealismia. Alex ei ole aivan tavanomainen ammattipoliitikko. Hän on meidän aikamme liberaali maailmanparantaja, sosiaalisesti verkottunut joukkuepelaaja. Eduskuntaryhmässä olen saanut katsella, miten Alex pyrkii osallistamaan kaikki, avoimella ja rehdillä…
V.
Vastaukseni SDP:n välikysymykseen
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 18.5. vastauksena SDP:n välikysymykseen Suomen suunnasta. Hallitus pelastaa hyvinvointivaltion Arvoisa puhemies, välikysymykset ovat tilaisuuksia suurten valtiollisten kysymysten käsittelyyn. Käsillä oleva välikysymys alentaa vanhan instituution karnevaalitasolle. Välikysymyksessä on kysymys todellisuusotteensa menettäneen puolueen paniikkihuudosta. Sen voi tiivistää kolmeen sanaan: “Apua,…
S.
Särkelä ja Vartiainen: Kuka marssii heikoimpien puolesta?
-Yhteiskirjoitus Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerin Riitta Särkelän kanssa Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen on vastannut kohta 20 vuoden ajan päihdeongelmaisia raskaana olevia naisia kuntouttavasta Pidä kiinni –hoitojärjestelmästä. Se on maailmanmitassakin ainutlaatuinen. Siinä hoidetaan tulevan äidin päihdeongelmaa ja opetellaan vauvan…
Y.
Yhteiskuntasopimus – keskustelua Olli Rehnin kanssa
Esitimme 30.3.2016 Elina Lepomäen kanssa Helsingin Sanomissa Vieraskynä-keskusteluartikkelissa, että hallitus on maksamassa vireillä olevasta kilpailukykysopimuksesta liian kovan hinnan. Järjestöt edellyttävät sopimuksen ehtona, ettei hallitus tee uusia työmarkkinareformeja ohi niiden tahdon ja että hallitusohjelman “uhkalistalla” olevia säästöjä ei toteuteta. Lisäksi järjestöt…
T.
Tiedotteeni yhteiskuntasopimuksesta 2.3.2016
Kokoomuksen Juhana Vartiainen: Hallituksen ja järjestöjen välipuhe on kelpo askel eteenpäin Työmarkkinajärjestöjen sopimus vuotuisen työajan pidentämisestä 3 päivällä on tervetullut askel eteenpäin. Se alentaa yritysten työvoimakustannuksia ilman että palkansaajien tulot sen vuoksi pienenisivät. Siksi se on täsmälleen oikea tapa ja…
T.
Työpaikkasopiminen — mikä tie eteenpäin?
Vaikka kansakunnan huomio on viime viikot kohdistunut työvoimakustannuksia yleisesti alentavaan kilpailukykysopimukseen, menestyksemme kannalta on olennaisinta uudistaa Suomea niin, että työllisyyden ja kasvun edellytykset kohenevat pysyvästi. Kilpailukykyongelmaa ei toki voi sivuuttaa. Kustannustasomme ei ole tällä hetkellä tasapainossa muun euroalueen kanssa ja…
K.
Kokoomus on tyytyväinen siitä, että hallitus on linjannut työpaikkasopimisesta kunnianhimoisella tavalla
Juhana Vartiaisen tiedote paikallisen sopimisen etenemisestä Laajemman työpaikkasopimisen tarve on Suomen työelämässä ilmeinen. Olemme jääneet jälkeen muissa pohjoismaissa tapahtuneesta kehityksestä, joka on merkinnyt työpaikkasopimisen ja yksilöllisen sopimisen voimakasta laajenemista Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Näissä maissa työehtosopimukset luovat puitteita sille, että…
V.
Vapaat aukioloajat kohentavat hyvinvointia ja tuottavuutta
Hallituksen esitys kauppojen ja kampaamoliikkeiden aukioloaikojen vapauttamisesta hyväksytään eduskunnassa tiistaina 15.12.2015. Muutos on tervetullut. Tämä on sitä talouden rakenteiden parantamista, joka ajan mittaan kohentaa tuottavuuttamme ja hyvinvointiamme, kunhan kaikki taloudenpitäjät ovat ennättäneet sopeutua normien muutoksiin — ja myös…
T.
Toiveiden ja todellisuuden ristiriita – eli miksi hyvä talouspolitiikka on poliittisesti vaikeaa?
Pidin Hanasaaressa järjestetyssä seminaarissa ”Demokrati och den globala ekonomin” 2.11.2015 esitelmän, jossa käsittelin suomalaisen talouspolitiikan toiveiden ja todellisuuden välistä ristiriitaa. Tässä esitelmäni teksti: Syvä talouskriisi Suomen politiikka ja talous ovat murrostilassa. Taloudessa on poikkeuksellisen paha kriisi, ja erotumme epäedullisesti…
A.
Akateemiset ekonomistit, virkamiesekonomistit ja Paavo Teittisen naishuolet
Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen on loistava. Hän on utelias ja kiinnostunut talouspolitiikan ajattelutavoista. Samalla hän ainakin minusta vaikuttaa henkisesti avoimelta: hän kyselee kiinnostuneesti eri asiantuntijoiden ja päättäjien näkemyksiä ja tuntuu arvostavan hyviä perusteluja ja argumentteja — ilman että olisi…
P.
Pehmoisia puheita työajasta
Hallitus tavoittelee “yhteiskuntasopimusta” (YKS), jolla työvoimakustannuksia saadaan alennetuksi viidellä prosenttiyksiköllä. Tavoite on kunnianhimoinen, koska Suomen kannalta vertailukelpoisissa korporatiivisissa maissa ei tietääkseni vastaavaa muutosta koskaan ole saatu aikaan. Työvoimakustannukset ovat kyllä joissakin maissa alentuneet kun siihen on ollut tarvetta, mutta yleensä…