Suomessa on voimassa lainsäädäntö, joka nostaa riittävän kattavan työehtosopimuksen sitovaksi myös muiden kuin sen solmijaosapuolten suhteen. Jos työnantajaliiton ja työntekijäliiton allekirjoittama työehtosopimus edustaa noin puolta koko toimialan yrityksistä ja sen työntekijöistä, sitä sanotaan yleissitovaksi ja se sitoo myös toimialan järjestäytymättömiä yrityksiä ja niiden henkilökuntaa. Tämä on kuuluisa yleissitovuus. Yleissitovuus säädettiin vuonna 1970 paljon sitovammaksi kuin […]

Yhteiskuntafilosofit ovat kauan spekuloineet sillä mahdollisuudella, että yhteiskunnassa voidaan käydä tasa-arvoiselta pohjalta dialogia. Facebook ja Twitter ovat periaatteessa hämmästyttävän lähellä tällaisia ideaaleja. Ne mahdollistavat kaikkien kommunikoinnin kaikkien kanssa, ainakin periaatteessa. Hyvä keskustelija voi olla kuka vain, ja yhteiskunnan mahtihenkilönkin on vaikea taata itselleen sosiaalisen median arvostettua valta-asemaa, vaikka siihen resursseja olisikin laittaa. Sosiaalisen median poliittisessa […]

On Monday, May 7th, I had the honor of taking part in the Conference “Europe. After 100 Before”, organized by the European Commission  Representation in Latvia, the Latvian Institute, and the Latvian Political Science Association. My panel focused on the economic strategies of the small Baltic nations, and the speakers were Valdis Dombrovskis, Marek Belka, Gatis Krumins, […]

Suomessa on hyvä sosiaaliturva. Työssäkäyvien ja työttömien köyhyysaste on EU-maiden matalin (Eurostat 2016). Tästä huolimatta vuonna 2015 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Moitteisiin on laajasti vedottu poliittisessa keskustelussa, kun on haluttu vastustaa sosiaaliturvan uudistuksia ja työnteon kannustimien parantamista. Jos huomautetaan maata, jossa on EU:n pienin köyhyysaste, herää kysymys, mihin huomautus […]

Vapaa ja avoin yhteiskunta kunnioittaa klassisia yksilönvapauksia. Sananvapautta, vapautta liikkua ja asua missä haluaa. Vapautta kasvattaa lapsiaan, vapautta ilmaista itseään taiteellisesti. Vapautta elättää itseään haluamallaan tavalla ja perustavanlaatuisia taloudellisia oikeuksia ja oikeustoimikelpoisuutta. Vaikka autoritaariset poliittiset suuntaukset saavat taas jalansijaa postkommunistisessa Euroopassa, elämme silti hyvää aikaa. Viime vuosisata kansanmurhineen oli hirvittävä, mutta se päättyi kuitenkin totalitarismin […]

Aktiivimalliin on harva tyytyväinen, mutta yksi puute sen toteutuksessa on ilmeinen. Se toteutettiin lainsäädännöllä, joka ei luonut ainakaan mitään ilmeistä vertailuryhmää. Kuten moni kommentaattori on todennut, aktiivimallin vaikutusten arviointi voi siksi olla vaikeaa tai mahdotonta.  Aktiivimalli muutti kaikkien työttömien ehtoja vuodenvaihteesta 2017-2018 alkaen. Jos vuodenvaihteen jälkeen havaitaan jonkinlainen työttömyyden nytkähdys alaspäin, sitä on mahdotonta erottaa […]

Vuoden 2018 alusta tuli voimaan työttömyysturvan aktiiviporrastus, joka edellyttää täyden työttömyyspäivärahan edellytyksenä pientä työ- tai yrittäjäpanosta tai osallistumista työvoimahallinnon aktivointitoimiin 3 kuukauden tarkastelujakson aikana. Muussa tapauksessa työttömyysturva alenee 4,65 prosentilla eli ikään kuin yksi työttömyyspäivä muuttuisi omavastuupäiväksi. Sen voi taas palauttaa perustasolleen täyttämällä ehdot seuraavan 3 kuukauden aikana. Tämän vastapainoksi työttömyyden alussa olevien omavastuupäivien määrää […]

Suomessa on varsin tiukka työlainsäädäntö, joka pönkittää samalla työehtosopimusten asemaa. Tiukka säätely johtaa kilpailullisessa markkinataloudessa myös yrityksiin luoda työsuhteita säätelyn ulkopuolelle ja tavalla tai toisella kiertää tiukimpia normeja. Jotkin ns. “nollasopimukset” eli työsopimukset, joissa työaika voi vaihdella vapaasti nollan ja täyden työpanoksen välillä, ovat osoitus tällaisesta pyrkimyksestä. Suurimmalla osalla palkansaajista on määritelty työaika molempia osapuolia […]