Suomessa on vanhastaan ajateltu, että palkkoja ohjataan kollektiivisilla, työehtosopimuksissa sovituilla yleisillä palkankorotuksilla. Tämä on ollut työehtosopimuksia solmivien ammattiliittojen ja työnantajaliittojen itsetuntoa ja hyödyllisyyden tunnetta pönkittävä ajatusmalli. Se juontuu myös perinteisestä valtiojohtoisesta kasvustrategiastamme toisen maailmansodan jälkeen sekä korporatiivisesta talouspoliittisesta kulttuuristamme. Monet suomalaiset näyttävät ajattelevan, että järjestöt ja valtiovalta voivat yhteisillä välipuheilla mielin määrin muutella eri väestöryhmien […]
Kiander ja Pursiainen – kaksi pientä huomiota taloustieteestä ja finanssikriisista
Erityisesti vasemmistolaisesti orientoituneet sosiaalipolitiikan ja politiikan tutkijat ovat tyytymättömiä taloustieteeseen ja sen saavuttamaan vaikuttavaan asemaan yhteiskuntapolitiikassa. Jotkut sosiaalipolitiikan tutkijat ehkäpä ikävöivät edelleen sitä ihanaa taloustieteellisen ajattelun ja hyvinvointivaltion rakentamisen vaihetta (n 50 vuotta sitten), jolloin julkisten hyvinvointipalvelujen kasvattaminen ja täystyöllisyyden tavoittelu ekspansiivisella finanssipolitiikalla olivat heille yhtä ja samaa ”keynesiläisyyttä” – joka sittemmin on korvautunut ikävällä […]
Paavo Löppösen valaiseva kirja uusliberalismista
”Uusliberalismista” on valitettavasti tullut sellainen yleinen kaiken markkinatalousmyönteisyyden ja taloudellisen järkevyyden pilkkanimi, että pelkän sanan näkeminen saa minut yleensä siirtymään lukemaan jotakin muuta. Sitä suuremmalla syyllä voi iloita kirjasta, jossa yritetään aatehistoriallisesti tarkalla tavalla kartoittaa sitä, mistä uusliberalismissa aatesuuntana oikeasti on kysymys. Kirjoittaja on Paavo Löppönen, ja teoksen otsikko on ”Vapauden markkinat – Uusliberalismin kertomus” […]
Yleissitovuus on vahingollisempi kuin arvataankaan
Suomessa on voimassa lainsäädäntö, joka nostaa riittävän kattavan työehtosopimuksen sitovaksi myös muiden kuin sen solmijaosapuolten suhteen. Jos työnantajaliiton ja työntekijäliiton allekirjoittama työehtosopimus edustaa noin puolta koko toimialan yrityksistä ja sen työntekijöistä, sitä sanotaan yleissitovaksi ja se sitoo myös toimialan järjestäytymättömiä yrityksiä ja niiden henkilökuntaa. Tämä on kuuluisa yleissitovuus. Yleissitovuus säädettiin vuonna 1970 paljon sitovammaksi kuin […]
Hyvän some-keskustelun kohteliaisuussäännöt – minun huoneentauluni
Yhteiskuntafilosofit ovat kauan spekuloineet sillä mahdollisuudella, että yhteiskunnassa voidaan käydä tasa-arvoiselta pohjalta dialogia. Facebook ja Twitter ovat periaatteessa hämmästyttävän lähellä tällaisia ideaaleja. Ne mahdollistavat kaikkien kommunikoinnin kaikkien kanssa, ainakin periaatteessa. Hyvä keskustelija voi olla kuka vain, ja yhteiskunnan mahtihenkilönkin on vaikea taata itselleen sosiaalisen median arvostettua valta-asemaa, vaikka siihen resursseja olisikin laittaa. Sosiaalisen median poliittisessa […]
My (very short) introductory talk on Finland and the fortunes of small European nations
On Monday, May 7th, I had the honor of taking part in the Conference “Europe. After 100 Before”, organized by the European Commission Representation in Latvia, the Latvian Institute, and the Latvian Political Science Association. My panel focused on the economic strategies of the small Baltic nations, and the speakers were Valdis Dombrovskis, Marek Belka, Gatis Krumins, […]
Yhteisblogi Asmo Maanselän kanssa: Työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen heikosti.
Suomessa on hyvä sosiaaliturva. Työssäkäyvien ja työttömien köyhyysaste on EU-maiden matalin (Eurostat 2016). Tästä huolimatta vuonna 2015 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Moitteisiin on laajasti vedottu poliittisessa keskustelussa, kun on haluttu vastustaa sosiaaliturvan uudistuksia ja työnteon kannustimien parantamista. Jos huomautetaan maata, jossa on EU:n pienin köyhyysaste, herää kysymys, mihin huomautus […]
Hyvinvointivaltio ja negatiiviset vapaudet
Vapaa ja avoin yhteiskunta kunnioittaa klassisia yksilönvapauksia. Sananvapautta, vapautta liikkua ja asua missä haluaa. Vapautta kasvattaa lapsiaan, vapautta ilmaista itseään taiteellisesti. Vapautta elättää itseään haluamallaan tavalla ja perustavanlaatuisia taloudellisia oikeuksia ja oikeustoimikelpoisuutta. Vaikka autoritaariset poliittiset suuntaukset saavat taas jalansijaa postkommunistisessa Euroopassa, elämme silti hyvää aikaa. Viime vuosisata kansanmurhineen oli hirvittävä, mutta se päättyi kuitenkin totalitarismin […]