Ilmastonmuutoksen lopettaminen on ihmiskunnan yhteinen hanke. Se on aloitettava nyt, ja nyt varttuvien nuorten on saatettava se päätökseen.

Tällaista tilannetta ei ole aiemmin ollut. Nyt koko ihmiskunnan olisi toimittava yhdessä ja tehtävä päätöksiä, jotka palvelevat koko planeettaa. Se testaa hurjaa ihmisapinalajiamme, joka on vallannut maapallon.

Ihminen on ihminen, ja ilmastonmuutos kiinnittyy valtavuudessaan ihmispolon muihin toiveisiin ja haaveisiin. Ilmastonmuutoksesta on tullut kohtalouskonto, johon liitetään elämän toiveet ja syyllisyyden tunnot.

Jotkut luopuvat lihasta, autoista, muovista ja lennoista. Näin voi ajatella, että on tehnyt edes  jotakin. Tällaiset kieltäymykset eivät kuitenkaan riitä ilmastonmuutoksen hallintaan. Ympäristötyön tehokkuutta ei mitata uhrautumishalulla vaan tuloksilla.

Monille vasemmistossa ilmastotyö on agenda, joka sisältää ensin talouskasvun pysäyttämisen, sitten kaikille ilmaisen kansalaispalkan ja lopuksi vielä ilmastoreformin, joka ei kuulemma ilman näitä ole mahdollinen. Joillekuille ilmasto on jopa syy laiskotella. Olen tavannut nuoria, jotka kertovat välttävänsä työntekoa ja haluavansa elää veronmaksajien rahoilla, koska se kuulemma kuluttaa luontoa vähiten. Tämä tapahtuu aikana jolloin sadat, tuhannet ja kohta miljoonat ihmiset sekä yritykset jo paiskivat työtä — ympäristön hyväksi!

Pidetään katse pallossa

Ilmastonmuutos on torjuttavissa, kun toimitaan neuvokkaasti. Onnistumista mitataan ilmakehän pitoisuuksilla, ei kieltäymysten määrällä tai hyvillä aikomuksilla. Lämpenemisen estäminen tehdään viisaimmin, kun se tehdään niin, että ihmisten hyvinvointi kärsii mahdollisimman vähän.

Kaikkein vaarallisinta on, jos halutaan ensin muuttaa koko talousjärjestelmä, kääntää globalisaation suunta tai lopettaa talouskasvu. Tarvitsemme  talouskasvua, jotta ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät johda pahenevaan köyhyyteen. Jos ilmastonmuutoksen pysäyttäminen rajoittaa aineellisen kasvun mahdollisuuksia, tarvitaan enemmän markkinataloutta, ei vähemmän. Tarvitaan syvempää kansainvälistä työnjakoa, jotta ihmiskunta käyttää niukemmat resurssinsa tehokkaammin yhteiseksi hyväksi. Tarvitaan enemmän vapaakauppaa, ei vähemmän.

Nykyaikaisen talouskasvun ei tarvitse perustua kasvavaan luonnon kuormitukseen. Se perustuu entistä enemmän ideoihin, teknologiaan ja aineettomaan pääomaan. Kuten taloustieteen Nobelilla palkittu kasvututkija Paul Romer on verrannut, talouskasvu on enenevästi sitä, että meillä on joka vuosi parempi keittokirja, vaikka ostamme torilta samat raaka-aineet.

Ilmastonmuutos torjutaan älyllä ja vastuunkannolla. Älykkäästi suunnitelluilla kansainvälisillä sopimuksilla ja uusilla teknologisilla avauksilla. Suomalaiset voivat olla täysillä mukana kummassakin. Euroopan Unionissa voimme vaikuttaa kansainvälisiin ilmastosopimuksiin, joilla luodaan yrityksille ja kotitalouksille kannustimet päästöjen lopettamiseen. Globaali markkinatalous on ilmastotyön ystävä.

Ja erityisesti, vastuulliset suomalaiset yritykset voivat olla tämän muutoksen keskeisiä ajureita. Suomi kuuluu maailman parhaiten koulutettuihin kansakuntiin. Me emme ole muutoksesta syrjässä,  vaan me voimme olla sen keskellä. Suomalaisten yritysten ympäristöteknologia on kehittynyt huimasti.

Ja kyllä, myös jokaisen oma vastuunkanto on olennaista. Silloin ei ole olennaista kieltäymys ja luopuminen, vaan se, että oikeasti vaikutetaan ilmaston hiilidioksidipitoisuuteen.

Se on ollut tähän mennessä vaikeaa, vaikka ihmisiltä ei hyvää tahtoa puutu. Melkein kaikki ihmiset ovat vastuuntuntoisia. Jos aiheutamme vahingon, korvaamme sen. Kun  syömme jäätelön puistossa, emme viskaa jäätelöpaperia ruohikolle vaan kannamme sen roskikseen.

Mutta tähän mennessä tällaista “roskista” ei ole ollut. Jos haluan vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, miten pitäisi toimia? Kenelle pitäisi lahjoittaa rahaa? Mistä tiedän, mitä merkitystä kulutusvalinnoillani on?

Onneksi vastaukset näihin kysymyksiin kehittyvät koko ajan.  Suomessa ja muualla on vireillä kompensaatiojärjestelmiä, jotka valjastavat ihmisten vastuuntunnon.

Lähitulevaisuudessa julkistetaan loistava suomalainen kompensaatiojärjestelmä, jolla on edellytykset skaalautua maailmanlaajuiseksi. Seuratkaapa ystäväni Antero Vartian toimintaa! Ehkäpä, tulevaisuudessa, samalla kun teen ostoksen — lentolipun, polttoainetta, ja vaikkapa juhlapäivänä pihvinkin, — voin painaa “kompensoin” -nappia. Ehkäpä sen ansiosta ostos on hieman kalliimpi, mutta tekoäly laskee ja suuntaa lisämaksun niin, että ostoksen hiilivaikutus kompensoituu — esimerkiksi päästökaupan kautta tai suorana sijoituksena metsän istutukseen.

Kun tapaa suomalaisia nuoria, huomaa, miten valtava on heidän vastuuntuntonsa, halu etsiä nämä “roskikset”, toimia oikein, tutkia asioita ja muuttaa maailmaa. Eiköhän elämä kanna, kun oikein toimimme.