Juhana Vartiainen

Kaupunki on 21. vuosisadan tehdas!

Nykymaailman talouskasvu on kaupunkien kasvua. Viime vuosisadalla talouskasvua tavoiteltiin rakentamalla teollisia toimialoja omaan maahan, usein valtiovallan toimin.

Siinä olimmekin hyviä. Mutta 50 vuotta sitten.

Nyt menestystarinamme pitää kirjoittaa uudelleen.

Kaupungit ovat siinä avainasemassa. Miksi? Siksi, että globaali talous ja digitaaliset teknologiat ovat mullistaneet talouskasvun ja hyvinvoinnin tavoittelun lähtökohdat.

Viime vuosisadalla tavaroiden kuljettamisen kustannus romahti. Silloin syntyi maailmanlaajuinen työnjako, jossa eri puolille maailmaa kasautui teollisuudenaloja.

Nyt meneillään olevassa globalisaation aallossa myös ideat, osaaminen ja ohjelmistot liikkuvat lähes kustannuksetta, samalla kun tavaralogistiikka on parantunut ja kuljetuskustannukset ovat edelleen laskeneet. Siksi tuotannon osasetkin voidaan ulkoistaa. Tuotekehittely, ohjaus, logistiikka, markkinointi, linjatuotanto, välituotepanosten tuotanto ja johto voivat sijaita eri puolilla maailmaa.

Maailmantalous koostuu enenevästi näistä kansainvälisistä arvoketjuista. Tämä kehityskulku pirstoo toimialat ympäri maailmaa. Samalla yksipuolisen tuotantorakenteen paikkakuntien elinkelpoisuus on vaarassa.

Pääomamarkkinat ovat myös kansainväliset. Yritysten omistus pirstoutuu, ja erityisesti Kiina koettaa hankkia itselleen avainomistusta ja osaajia vanhan rikkaan maailman huippuyrityksistä. Tutkimus ja tuotekehitys säteilevät ympärilleen tuottavuutta ja osaamista, ja kaikki maat haluaisivat pitää nämä tehtävät itsellään.

Siksi elinkeinopolitiikkamme pitää ajatella uusiksi. Omien kansallisten toimialojen tukeminen ei ole kovin mielekästä, jos tuotannon eri osia on helppo ulkoistaa eri puolille maailmaa, ja kansallisesti tärkeät yritykset tai osaajat voivat milloin vain tulla ostetuksi Aasiaan.

Ratkaisu tähän ongelmavyyhteen on kaupungeissa. Poliittinen päättäjä ei voi ohjata tuotannon sijoittumista, mutta me voimme vaikuttaa siihen, että tulevaisuuden osaajat haluavat työskennellä viihtyisässä mahdollisuuksien Suomessa.

Tässä vetovoimaisuuden lisäämisessä kaupungit ovat avainasemassa, ja erityisesti yliopistokaupungit. Vaikka pääoma ja yritysomistus liikkuvat, Suomi säilyy osaajien maana, jos osaajat viihtyvät suomalaisissa yliopistokaupungeissa. Kasvavat ja monipuoliset kaupungit ovat paras tae sille, että kykenemme kilpailemaan lahjakkaista ja innovatiivisista nuorista, niin omistamme kuin muualla syntyneistä. Viihtyisät ja kasvavat yliopistokaupungit ovat magneetteja nuorille osaajakohorteille, kunhan niiden palvelut ovat kunnossa ja elinkeinorakenne on monipuolinen. Kun elinkeinoja, opinahjoja, päiväkoteja, kulttuuritapahtumia ja pyöräteitä riittää, Suomi on houkutteleva nuorille ja lahjakkaille.

Niinpä globalisaation huippututkija, ekonomisti Richard Baldwin ei turhaan kirjoita:

“Päättäjien on suhtauduttava kaupunkeihin 21. vuosisadan tehtaina”.

Näemme tämän kehityksen edessämme eikä meidän pidä sitä jarruttaa. Opimme kaupunkitutkimuksesta myös sen, että ihmiset ovat sitä tuottavampia, mitä lähempänä he ovat toisiaan. Digitaalinen maailma ja internet eivät ole vähentäneet läheisyyden merkitystä. Ihminen on upea sosiaalinen olento, joka viihtyy muiden ihmisten kanssa. Läheisyys antaa ideoiden virrata ja levitä ja luo alustan uuden vuosisatamme yritteliäisyydelle. Kuten kaupunkitutkimuksen huippututkija Edward Glaeser loistavissa esitelmissään korostaa, yritteliäisyys sikiää nimenomaan kaupungeissa, joissa on riittävä väestöpohja. Ei ole sattumaa, että Piilaakso on mitä on, ja että viime vuosien talouskasvu ja innovaatiot kihisevät nimenomaan kaupungeissa. Monet asiat voidaan ulkoistaa, mutta luovien ihmisten läheistä kanssakäymistä ei. Kuluttajalähtöiset innovaatiot ja alustatalous ovat erinomainen lähtökohta kaikelle muullekin uudelle yritystoiminnalle.

Siksi Helsingin menestys ja suurimpien kaupunkien menestys on Suomen menestystä.

Kaupunkien menestys ei ole muilta pois

Helsingin menestys on myös syrjäseutujen etu, koska se luo vaurauden ja kysynnän kaikille niille palveluille, joita maaseudulta vielä kysytään. Ja niitähän vielä varmasti kysytään. Virkistysmahdollisuuksina upeassa luonnossamme. Uutena, toivottavasti yhä innovatiivisempana ja kuluttajalähtöisempänä ruoantuotantona. Ja tiedämme myös ympäristö- ja kaupunkitaloustieteestä, että ilmastokriisi ratkaistaan nimenomaan kaupungeissa. Siksi kaupungistuminen on ilmastotyön olennainen osa.

Tämä pitää koko Suomen tiedostaa. Helsinki ei kilpaile Kainuun ja Kuopion kanssa. Helsinki kilpailee Berliinin, Pariisin, Montpellier’n, Kööpenhaminan ja Edinburghin kanssa. Se on kova kilpasarja, jossa menestymistä ei yhtään auta, jos muu Suomi suhtautuu pääkaupunkiin ja muihin suurimpiin kaupunkeihin kateellisesti.

Emmekä vielä ole lähelläkään sitä, mitä voisimme tässä kaupunkien kilpailussa parhaimmillamme olla.

Kaupungistuminen ei ole pelkkää riemukulkua. Se edellyttää jämäköitä ja vastuullisia poliittisia päätöksiä. Kaupunkisuunnittelun pitää pysyä mukana, rakentaa palvelut ja liikenneinfra sekä torjua asuinalueiden etnisen eriytyminen. Tässä ovat kuuden suurimman kaupungin hallitusohjelmatavoitteet erinomainen lähtökohta.

Esimerkiksi asuntojen rakentaminen on onneksi kiihtynyt Helsingissä, mutta se voisi olla vieläkin nopeampaa. Asunnot ovat hyvin menestyvissä kaupungeissa aina kalliimpia kuin ihmiset toivovat. Kuten kaupunkitutkimuksen professori Tuukka Saarimaa korostaa, kalleus osoittaa, että kaupunki on houkutteleva. Parasta mitä voimme päättäjinä tehdä on rakentaa paljon ja kaikkialle, niin laajemmalle, tiheämmälle kuin korkeammalle.

Kaupungit ratkovat politiikan suurinta ongelmaa

Kaupungit luovat uuden vuosisadan vaurauden, mutta ne ovat myös politiikassa tie eteenpäin. Aikamme suuri poliittinen ristiriita on jännite maailmanlaajuisen ja paikallisen välillä. Haluamme molempia. Haluamme vaurautta takovan globaalin talouden, ja haluamme olla kotona jossakin. “Jos olet maailmankansalainen, et ole minkään maan kansalainen”, totesi Ison-Britannian pääministeri Theresa May pilkallisesti maansa Brexit-keskustelussa.

Mutta May on väärässä. Ratkaisu on kaupungeissa.

Kaupungit ovat kotonaan sekä paikallisessa että globaalissa maailmassa. Ne ovat avoimia, paikkoja, joihin ihmiset voivat tulla etsimään onneaan ja luomaan elämäänsä. Niiden ympärille ei rakenneta muureja. Kun Iso-Britannia valitettavasti sanoi “ei” Euroopan Unionille, Lontoo äänesti ylivoimaisesti Euroopan puolesta. Ahtaan nationalismin myytit eivät menesty kaupungeissa. Ne ovat erilaisuuden kohtaamispaikkoja ja ovat aina olleet.

Kaikkein parasta suomalaisuutta ja helsinkiläisyyttä on se, että olemme avoimia kaikille ihmisille, jotka haluavat tulla luomaan itselle ja muille onnellisuutta ja vaurautta.

P.S. Minulle rakkain ja henkilökohtaisesti aktiivisin kaupunkipolitiikan osa on taiteessa ja kulttuurissa. Monitaidefestivaalit ovat olennainen osa kehittyvää kaupunkia. Minulla on ilo toimia Helsingin Tapahtumasäätiön hallituksen puheenjohtajana ja edistää siten elinvoimaisen ja monipuolisen kulttuurin kasvua Helsingissä. Tapahtumasäätio vastaa Helsingin Juhlaviikoista ja Musica Novasta, ja nyt myös laajasta joukosta muita kaupunkitapahtumia.

 

Tilaa Juhanan uutiskirje

Liity Juhanan jo lähes 50 000 säännöllisen lukijan joukkoon. Tilaa uudet blogit sähköpostilla!

Mitä mieltä sinä olet?

7 kommenttia artikkeliin Kaupunki on 21. vuosisadan tehdas!

  1. Harri Kämäräinen sanoo:

    No johan Juhana murjaisi:)
    Kannattaisi ottaa selvää mitä kaikkea vientituloja tuovia innovaatioita on sitten syntynyt Helsinkiin.
    Koko Uudenmaan osalta Uudenmaanliitto sanoo viennin osalta näin: Maakunnan vientiyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 3,2 miljardia euroa. Jos tuo koko LIIKEVAIHTO olisi vientiä, niin silläkin saa jumbosijan maakuntien välisessä kisassa viennin määrä/asukas. Asian selvittäminen ei ole ihan noin yksinkertaista mutta muutkin reitit tuovat saman tuloksen.
    Olishan tämä:….Helsingin menestys on myös syrjäseutujen etu….jos sitä menestystä olisi.

    1. Juhana Vartiainen sanoo:

      Katsellaan joskus noita lukuja tarkemmin. Mutta minä puhun tulevaisuudesta. Ja jos se, mitä esität, on totta, meillä on vielä enemmän syytä satsata enemmän pääkaupunkiseutuun!

      1. Jouko Alanko sanoo:

        Kyllä ne tiedot ovat todellisia ei niitä voi kiistää. Väittämällesi kaupungistumisen eduille ei ole esitetty yhtään tieteellistä todistetta.

        1. Juhana Vartiainen sanoo:

          Katso vaikka blogissa linkitettyä Baldwinin artikkelia!

          1. Jouko Alanko sanoo:

            B:Näemme tämän kehityksen edessämme eikä meidän pidä sitä jarruttaa. Myönnän tämän, mutta B:n tutkimuksista ei löydy perustetta sille, että sitä pitäisi kiihdyttää. Loogisesti ei voi perustella jonkun asian hyvyyttä sillä, että se tapahtuu.

            Saarimaan ja Baldwinin todistusaineisto on kehäpäätelmä. Pahin ongelma on siinä, että perustelut lepäävät poliitikkojen (eliitin) luomien velkarahajärjestelmän sääntöjen varassa. Kyse ei siis ole mistään luonnonlaista, eikä ainakaan demokraattisesta laista.

            Järjestelmä toimii erinomaisesti noususuhdanteessa, mutta ei lainkaan laskusuhdanteessa. Laskusuhdanteessa keskuspankki joutuu lisäämään rahan määrää. Tässä kohdassa asuu piru: annetaanko uusi raha rikkaille vai kaikille. Keskuspankille ei kuulu politikointi, mutta sen päättäjät ovat aina korruptoitavissa, niinpä raha annetaan käytännössä kaikki rikkaille.

            Kasvukeskuksen kiinteistöjen hinnannousu perustuu panttien arvonnousuun, joka mahdollistaa halpakorkoisten lainojen saamisen, joka johtaa uudelleen panttien arvonnousuun (kuplaksi sitä kutsutaan). Se luo rahavirran myös kasvukeskuksen ulkoa, jossa samasta syystä lainansaanti muuttuu vaikeammaksi. Jossain vaiheessa ulkopuoli ei enää pysty syöttämään rahaa kasvukeskukseen ja kupla alkaa vuotamaan.

            Samalla tapaa merkantilismi johtaa romahdukseen, kun perustuotanto romahtaa. Näin tapahtuu nyt Venezuelassa, jossa vannottiin öljyn kaikkivoipaisuuteen ja unohdettiin perustuotanto

    2. Mika sanoo:

      Supercell on yksistään lähes 2 miljardia euroa vuodessa vientiä…Sitten olisi Nokia, Nordea jne.

  2. Asko Torniainen sanoo:

    Olen harvasta asiasta Juhanbn kanssa samaa mieltä, mutta hyvä keskustelun avaus kahdesta teemasta: kaupunkien rooli tulevaisuudessa. Sekä vuosi 2100. Matka sinne, 21. vuosisata. Lapsenlapseni elävät silloin. Mitä tämän päivän politiikot rakentavat heille ? Tämä olisi hyvä vaalitentin aihe. Nuoretkin ovat hereillä, kuten viimepäivät ovat osoittaneet.