Juhana Vartiainen

Ilmastotyö on älyä, ei kärsimystä

Ilmastonmuutoksen lopettaminen on ihmiskunnan yhteinen hanke. Se on aloitettava nyt, ja nyt varttuvien nuorten on saatettava se päätökseen.

Tällaista tilannetta ei ole aiemmin ollut. Nyt koko ihmiskunnan olisi toimittava yhdessä ja tehtävä päätöksiä, jotka palvelevat koko planeettaa. Se testaa hurjaa ihmisapinalajiamme, joka on vallannut maapallon.

Ihminen on ihminen, ja ilmastonmuutos kiinnittyy valtavuudessaan ihmispolon muihin toiveisiin ja haaveisiin. Ilmastonmuutoksesta on tullut kohtalouskonto, johon liitetään elämän toiveet ja syyllisyyden tunnot.

Jotkut luopuvat lihasta, autoista, muovista ja lennoista. Näin voi ajatella, että on tehnyt edes  jotakin. Tällaiset kieltäymykset eivät kuitenkaan riitä ilmastonmuutoksen hallintaan. Ympäristötyön tehokkuutta ei mitata uhrautumishalulla vaan tuloksilla.

Monille vasemmistossa ilmastotyö on agenda, joka sisältää ensin talouskasvun pysäyttämisen, sitten kaikille ilmaisen kansalaispalkan ja lopuksi vielä ilmastoreformin, joka ei kuulemma ilman näitä ole mahdollinen. Joillekuille ilmasto on jopa syy laiskotella. Olen tavannut nuoria, jotka kertovat välttävänsä työntekoa ja haluavansa elää veronmaksajien rahoilla, koska se kuulemma kuluttaa luontoa vähiten. Tämä tapahtuu aikana jolloin sadat, tuhannet ja kohta miljoonat ihmiset sekä yritykset jo paiskivat työtä — ympäristön hyväksi!

Pidetään katse pallossa

Ilmastonmuutos on torjuttavissa, kun toimitaan neuvokkaasti. Onnistumista mitataan ilmakehän pitoisuuksilla, ei kieltäymysten määrällä tai hyvillä aikomuksilla. Lämpenemisen estäminen tehdään viisaimmin, kun se tehdään niin, että ihmisten hyvinvointi kärsii mahdollisimman vähän.

Kaikkein vaarallisinta on, jos halutaan ensin muuttaa koko talousjärjestelmä, kääntää globalisaation suunta tai lopettaa talouskasvu. Tarvitsemme  talouskasvua, jotta ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät johda pahenevaan köyhyyteen. Jos ilmastonmuutoksen pysäyttäminen rajoittaa aineellisen kasvun mahdollisuuksia, tarvitaan enemmän markkinataloutta, ei vähemmän. Tarvitaan syvempää kansainvälistä työnjakoa, jotta ihmiskunta käyttää niukemmat resurssinsa tehokkaammin yhteiseksi hyväksi. Tarvitaan enemmän vapaakauppaa, ei vähemmän.

Nykyaikaisen talouskasvun ei tarvitse perustua kasvavaan luonnon kuormitukseen. Se perustuu entistä enemmän ideoihin, teknologiaan ja aineettomaan pääomaan. Kuten taloustieteen Nobelilla palkittu kasvututkija Paul Romer on verrannut, talouskasvu on enenevästi sitä, että meillä on joka vuosi parempi keittokirja, vaikka ostamme torilta samat raaka-aineet.

Ilmastonmuutos torjutaan älyllä ja vastuunkannolla. Älykkäästi suunnitelluilla kansainvälisillä sopimuksilla ja uusilla teknologisilla avauksilla. Suomalaiset voivat olla täysillä mukana kummassakin. Euroopan Unionissa voimme vaikuttaa kansainvälisiin ilmastosopimuksiin, joilla luodaan yrityksille ja kotitalouksille kannustimet päästöjen lopettamiseen. Globaali markkinatalous on ilmastotyön ystävä.

Ja erityisesti, vastuulliset suomalaiset yritykset voivat olla tämän muutoksen keskeisiä ajureita. Suomi kuuluu maailman parhaiten koulutettuihin kansakuntiin. Me emme ole muutoksesta syrjässä,  vaan me voimme olla sen keskellä. Suomalaisten yritysten ympäristöteknologia on kehittynyt huimasti.

Ja kyllä, myös jokaisen oma vastuunkanto on olennaista. Silloin ei ole olennaista kieltäymys ja luopuminen, vaan se, että oikeasti vaikutetaan ilmaston hiilidioksidipitoisuuteen.

Se on ollut tähän mennessä vaikeaa, vaikka ihmisiltä ei hyvää tahtoa puutu. Melkein kaikki ihmiset ovat vastuuntuntoisia. Jos aiheutamme vahingon, korvaamme sen. Kun  syömme jäätelön puistossa, emme viskaa jäätelöpaperia ruohikolle vaan kannamme sen roskikseen.

Mutta tähän mennessä tällaista “roskista” ei ole ollut. Jos haluan vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, miten pitäisi toimia? Kenelle pitäisi lahjoittaa rahaa? Mistä tiedän, mitä merkitystä kulutusvalinnoillani on?

Onneksi vastaukset näihin kysymyksiin kehittyvät koko ajan.  Suomessa ja muualla on vireillä kompensaatiojärjestelmiä, jotka valjastavat ihmisten vastuuntunnon.

Lähitulevaisuudessa julkistetaan loistava suomalainen kompensaatiojärjestelmä, jolla on edellytykset skaalautua maailmanlaajuiseksi. Seuratkaapa ystäväni Antero Vartian toimintaa! Ehkäpä, tulevaisuudessa, samalla kun teen ostoksen — lentolipun, polttoainetta, ja vaikkapa juhlapäivänä pihvinkin, — voin painaa “kompensoin” -nappia. Ehkäpä sen ansiosta ostos on hieman kalliimpi, mutta tekoäly laskee ja suuntaa lisämaksun niin, että ostoksen hiilivaikutus kompensoituu — esimerkiksi päästökaupan kautta tai suorana sijoituksena metsän istutukseen.

Kun tapaa suomalaisia nuoria, huomaa, miten valtava on heidän vastuuntuntonsa, halu etsiä nämä “roskikset”, toimia oikein, tutkia asioita ja muuttaa maailmaa. Eiköhän elämä kanna, kun oikein toimimme.

 

 

Tilaa Juhanan uutiskirje

Liity Juhanan sähköpostilistalle! Saat ilmoituksen uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi.

Mitä mieltä sinä olet?

7 kommenttia artikkeliin Ilmastotyö on älyä, ei kärsimystä

  1. Raimo Salmenaho sanoo:

    Ei talouskasvua tarvitse lopettaa, olet Juhana siinä täysin oikeassa, mutta omisuksella ei voi palkita kasvua , kun tiedät Juhana varsin hyvin, että arvonlisää ei synny kuin työstä. Vain omaisuuden jakaminen ja työn palkitseminen luo uutta työtä, kulutusta ja kehittymistä. Päästöihin sidottu yritysverotus on ainoa joka vaikuttaa osakkeiden arvonnousuun ja suuntaa kehittystä päästöttömiin tuotteisiin ja tuotantotapoihin, mutta kokoomus on ainoa kulutusveroijen rakastaja ja yritysverojen eli ilmaston vihollinen. Etkö Juhana todellakaan ymmärrä, että olet lapsiesi ja lapsenlapsiesi tappaja.

  2. Hemppa sanoo:

    Ilmastonmuutoksen lopettaminen. Täytyy olla melkoinen Jumala, jos sen pystyy tekemään.

  3. Hemppa sanoo:

    Voin painaa “kompensoin” -nappia. ”Kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa”. Vai miten se menikään?

    1. Tilkkari sanoo:

      Perustuslakivaliokuntaan, niin kyllä pysähtyy!

  4. Hei Juhana, ihastuttavaa nähdä kuinka palava halua teillä on tehdä yhteistä hyvää yhteisen luonnon nimissä.

    Tarjoamme sinulle mahdollisuutta ostaa 1500 – 15 000 tonnia Co2 päästöoikeuksia 30€/t, jotka realisoituvat tulevan satokauden päätteeksi, raha menee paikallisille maanviljelijöille, samalla parannetaan tulevan vuoden viljasatoa 30% ilman lannoitteita, toimii myös kesannoilla #hiilifarmi #nytonpakko

    Ota yhteyttä jos kiinnostaa tietää miten voidaan sitoa 3miljoonaa tonnia hiiltä tulevan 7kk aikana, nämä hiilioikeudet jokainen maajussi sitten voisi myydä hintaan 30-50€/t avoimen pian perustettavalta hiilifarmin kauppapaikalta taholle joka haluaa kuitata henkilökohtaisen hiilijalanjälkensä, esimerkiksi sinulle. #katsepeltoon

  5. Juuso Voltti sanoo:

    Hei Juhana!

    Silmiini tarttui erityisesti tämä kappale:

    ”Ilmastonmuutos torjutaan älyllä ja vastuunkannolla. Älykkäästi suunnitelluilla kansainvälisillä sopimuksilla ja uusilla teknologisilla avauksilla. Suomalaiset voivat olla täysillä mukana kummassakin. Euroopan Unionissa voimme vaikuttaa kansainvälisiin ilmastosopimuksiin, joilla luodaan yrityksille ja kotitalouksille kannustimet päästöjen lopettamiseen.”

    – Voitko antaa esimerkkejä näistä älykkäästi suunnitelluista kansainvälisistä sopimuksista?

    – Miten itse olet edistämässä näitä kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja minkälaisia nämä edistämäsi sopimukset ovat?

  6. Kyynärä sanoo:

    Hei Juhanna!

    Maapallon suurin uhka on eittämättä saastuminen, ilmaston muutos on pikemminkin pysyvä olotila, jossa on otettava kaikki se hiili huomioon, joka on maailman alusta täällä pallollamme kiertänyt. Aikojen alussa maapallolla arvellaan olleen 10 000 – 20 000 ppm CO2 -pitoisuudet ilmassa, dinojen aikana meillä arveltiin olevan noin 4000 ppm CO2- pitoisuus, 1980 -luvulla käytiin noin 280 ppm CO2-pitoisuudessa ja tällä hetkellä se on 380 ppm.n luokkaa. Tekniikka & Talous lehti uutisoi, että -80 hiilidioksidi määrä olisi ollut liian pieni, jotta kasvit olisivat voineet yhteyttää ja tuottaa tarvittavan määrän happea nykyisen väestön suhteessa, jos maapallolla olisi ollut pieni jääkausi-kuten 1300 – 1600 lukujen välillä. Kuitenkin näyttää siltä, että olemme menossa påikemminkin kohti pientä jääkautta, kuin sitä tilannetta, että ilmasto olisi nopealla syklillä lämpenemässä, tähän on monta todistetta olemassa mm. auringon aktiivisuuden heikkeneminen, auringon pilkkujen väheneminen (Nasa). Lisäksi Greenland sai nimensä siitä, kun Viikingit viljelivät siellä vehnää ja muita viljakasveja, silloin oli Grönlannissa (noin 900-1000jkr.) noin 2,5 astetta lämpimämpi keskilämpötila, kuin nyt lämpimimpänä jaksona 2008 -2012, nyttemmin siellä ei taideta viljellä mitään!!!