Työn tulevaisuus puhuttaa ja pelottaa. Mutta työ ei ole katoamassa. Työ katoaa vasta, kun ihminen katoaa. Se ei ole näköpiirissämme. Työ luo meidät ihmisiksi ja ylläpitää meitä ihmisinä. Työ on aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edellytysten tuottamista ihmisten kesken ja vuorovaikutuksessa luonnon…
M.
Minäkin aion olla populisti
Populismi haastaa vanhojen demokratioiden politiikkaa. Populisti käyttää valtaa Valkoisessa Talossa. Iso-Britannia sekoilee populistisesti EU-erossaan. Italiassa valtaapitävät populistit viis veisaavat julkistalouden tasapainosta. Itä-Euroopassa, Puolassa ja Unkarissa hallitsevat populistipuolueet, jotka koettavat tuhota oikeusvaltion ja kiihottavat mieliä EU:ta ja ulkomaalaisia vastaan. Kaikissa EU-maissa…
K.
Kaupunki on 21. vuosisadan tehdas!
Nykymaailman talouskasvu on kaupunkien kasvua. Viime vuosisadalla talouskasvua tavoiteltiin rakentamalla teollisia toimialoja omaan maahan, usein valtiovallan toimin. Siinä olimmekin hyviä. Mutta 50 vuotta sitten. Nyt menestystarinamme pitää kirjoittaa uudelleen. Kaupungit ovat siinä avainasemassa. Miksi? Siksi, että globaali talous ja digitaaliset…
S.
Suomalaisen talousajattelun kritiikki
Suomi voisi olla onnellisempi, jos harjoittaisimme viisaampaa talouspolitiikkaa. Kirjoitin kirjani Suomalaisen talousajattelun kritiikki (Otava 2019) herättääkseni ihmiset näkemään taloustieteen voiman poliittisen päätöksenteon kumppanina. Talous ei ole vain koneita, laitteita, kiinteistöjä ja luonnonvaroja. Talous on ennen kaikkea ajatuksia – käsityksiämme siitä, miten…
S.
Sunnuntaibloggaus: viikon kiinnostavat raportit ja julkistukset
Menneellä viikolla julkistettiin useita kiinnostavia raportteja ja kannanottoja. Valtiovarainministeriö julkaisi odotetun virkamiespuheenvuoronsa julkisen talouden näkymistä. Se raamittaa toivottavasti puolueiden vaaleissa esittämiä tulevaisuuden kaavailuja. Meillä on edelleen noin 10 miljardin kestävyysvaje eli tulevaisuuden kasvavista, ikääntymiseen liittyvistä menoista ja työvoiman pienenemisestä aiheutuva…
H.
Haastaako Kiinan globalisaatiostrategia liberaalin elinkeinopolitiikan?
Kehittyvien talouksien terhakas nousu on perustunut siihen, että ne ovat lähteneet rohkeasti mukaan kansainväliseen vaihdantaan. Kiina, Intia ja muut valtavat siirtymätaloudet tulevat omalla painollaan ja voimallaan muokkaamaan kansainvälisen kaupan ja integraation pelisääntöjä. Erityisesti Kiinan poliittinen globalisaatiostrategia haastaa ja tulee vastedeskin…
S.
Sibelius, taloustiede, populismi ja hyvän talouspolitiikan kapea polku – mietelmä Helsingin Yliopiston suuressa juhlasalissa
Eilen 24.10.2018 juhlistettiin Helsingin Yliopiston suuressa juhlasalissa uuden taloustieteellisen instituution, Helsinki Graduate School of Economics :in alkua. Se tuo yhteen mutta myös jonkin verran lisää taloustieteellisen tieteenharjoituksen voimavaroja. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin Yliopisto, Aalto-Yliopisto ja Hanken (Svenska Handelshögskolan), ja valtiovalta on…
K.
Kuulkaas ay-liike
Tulin juuri Tukholmasta, jossa olin 8.10.2018 mukana julkistamassa Teollisuusosapuolien Talousneuvoston (Industrins Ekonomiska Råd) uusinta raporttia. Ruotsin teollisuuden osapuolet, kaikki teollisuusammattiliitot ja kaikki työnantajaliitot, ylläpitävät teollisuusneuvostoa (Industrirådet), joka on puolestaan nimittänyt teollisuusosapuolten yhteisen asiantuntijaneuvoston, Industrin Ekonomiska Råd:in. Siinä on 4 yleisesti…
K.
Karl Marx, Suomi, sisällissota ja epäluottamus
Hallitus suunnittelee työsopimuslain muutosta, joka hieman muuttaa henkilöperusteisen irtisanomisen edellytyksiä alle 10 hengen yrityksissä. Virherekrytointi tai muuttuneen tilanteen vuoksi toimimattomaksi ajautunut työsuhde on pienyrityksissä suurempi riski ja vaiva kuin suurissa. Siksi tällainen uudistus on perusteltu. Kansainvälisessä vertailussa uudistus on pieni….
L.
Lopetetaan puhuminen “liukumasta”!
Suomessa on vanhastaan ajateltu, että palkkoja ohjataan kollektiivisilla, työehtosopimuksissa sovituilla yleisillä palkankorotuksilla. Tämä on ollut työehtosopimuksia solmivien ammattiliittojen ja työnantajaliittojen itsetuntoa ja hyödyllisyyden tunnetta pönkittävä ajatusmalli. Se juontuu myös perinteisestä valtiojohtoisesta kasvustrategiastamme toisen maailmansodan jälkeen sekä korporatiivisesta talouspoliittisesta kulttuuristamme. Monet…
K.
Kiander ja Pursiainen – kaksi pientä huomiota taloustieteestä ja finanssikriisista
Erityisesti vasemmistolaisesti orientoituneet sosiaalipolitiikan ja politiikan tutkijat ovat tyytymättömiä taloustieteeseen ja sen saavuttamaan vaikuttavaan asemaan yhteiskuntapolitiikassa. Jotkut sosiaalipolitiikan tutkijat ehkäpä ikävöivät edelleen sitä ihanaa taloustieteellisen ajattelun ja hyvinvointivaltion rakentamisen vaihetta (n 50 vuotta sitten), jolloin julkisten hyvinvointipalvelujen kasvattaminen ja täystyöllisyyden…
K.
Keskustelua vasemmiston kanssa – johtuuko työttömyys “laiskuudesta”?
Poliittisessa keskustelussa kuulee väitettävän, että työttömyyden syy ei ole työttömien laiskuudessa (en liitä tähän viitteitä, koska en halua erityisesti polemisoida ketään vastaan). Tämä on lähinnä vasemmiston keskustelua kuviteltua vastustajaa kohtaan, koska on vaikea löytää tutkijaa tai oikeistopolitiikkoa, joka sanoisi työttömyyden…
Y.
Yleissitovuus on vahingollisempi kuin arvataankaan
Suomessa on voimassa lainsäädäntö, joka nostaa riittävän kattavan työehtosopimuksen sitovaksi myös muiden kuin sen solmijaosapuolten suhteen. Jos työnantajaliiton ja työntekijäliiton allekirjoittama työehtosopimus edustaa noin puolta koko toimialan yrityksistä ja sen työntekijöistä, sitä sanotaan yleissitovaksi ja se sitoo myös toimialan järjestäytymättömiä…
Y.
Yhteisblogi Asmo Maanselän kanssa: Työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen heikosti.
Suomessa on hyvä sosiaaliturva. Työssäkäyvien ja työttömien köyhyysaste on EU-maiden matalin (Eurostat 2016). Tästä huolimatta vuonna 2015 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Moitteisiin on laajasti vedottu poliittisessa keskustelussa, kun on haluttu vastustaa sosiaaliturvan uudistuksia ja…
H.
Hyvinvointivaltio ja negatiiviset vapaudet
Vapaa ja avoin yhteiskunta kunnioittaa klassisia yksilönvapauksia. Sananvapautta, vapautta liikkua ja asua missä haluaa. Vapautta kasvattaa lapsiaan, vapautta ilmaista itseään taiteellisesti. Vapautta elättää itseään haluamallaan tavalla ja perustavanlaatuisia taloudellisia oikeuksia ja oikeustoimikelpoisuutta. Vaikka autoritaariset poliittiset suuntaukset saavat taas jalansijaa postkommunistisessa…
A.
Aktiivimalli, perustulokokeilu ja juonikas tutkimusasetelma
Aktiivimalliin on harva tyytyväinen, mutta yksi puute sen toteutuksessa on ilmeinen. Se toteutettiin lainsäädännöllä, joka ei luonut ainakaan mitään ilmeistä vertailuryhmää. Kuten moni kommentaattori on todennut, aktiivimallin vaikutusten arviointi voi siksi olla vaikeaa tai mahdotonta. Aktiivimalli muutti kaikkien työttömien ehtoja…
A.
Aktiivimallin politiikasta ja ihmiskuvasta
Vuoden 2018 alusta tuli voimaan työttömyysturvan aktiiviporrastus, joka edellyttää täyden työttömyyspäivärahan edellytyksenä pientä työ- tai yrittäjäpanosta tai osallistumista työvoimahallinnon aktivointitoimiin 3 kuukauden tarkastelujakson aikana. Muussa tapauksessa työttömyysturva alenee 4,65 prosentilla eli ikään kuin yksi työttömyyspäivä muuttuisi omavastuupäiväksi. Sen voi taas…
E.
Elintarvikkeiden verohelpotus on huono tapa tukea vähäosaisia
Nuordemarit julkaisivat hiljan kannanoton, jossa ehdotettiin alennetuista arvonlisäkannoista luopumista ja vastaavasti yleisen arvonlisäveron alentamista. Tämä ehdotus on vanhastaan taloustieteilijöiden suosiossa ja niinpä tuinkin sosiaalisessa mediassa nuordemareiden ehdotusta. Elintarvikkeiden arvonlisäveron nosto toisi huomattavan verokertymän, jota voisi käyttää yleisen arvonlisäverokannan alentamiseen. Perustelu…
T.
Työvoimavirrat ja rakenteellinen työttömyys
Helsingin Sanomissa ilmestyi 18.11.2017 Lauantaivieras-haastatteluni, jossa kommentoin talous- ja työllisyystilannetta. Totesin siinä mm. sen, että nykyinen poikkeuksellisen nopea talouskasvu on osittain suhdanne-elpymistä, joka ei voi nykyvauhdilla jatkua, kun voimavarojen käyttöaste saavuttaa normaalitasonsa. Tätä ongelmaa voi tarkastella sekä tuotantokuilun että työvoimareservin…
T.
THL, tasa-arvo ja kotihoidontuki
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos julkaisi syyskuussa tutkimusraportin “Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo“. Se perustuu pääosin laajaan kyselytutkimukseen, joka kartoittaa suomalaisten kotitalouksien asenteita perhevapaita kohtaan. Raportissa on paljon hyödyllistä perustietoa ja esimerkiksi työllisyysasteen tilastoinnin yksityiskohtiin pureudutaan siinä ansiokkaasti. Osa Ruotsin ja…