P.

Perussuomalaiset on vasemmistopuolue

Suomessa syntynyt hallitusratkaisu on saanut monet kyselemään, muodostavatko Kokoomus ja Perussuomalaiset yhtenäisen opposition ja kykenisivätkö ne toimimaan yhdessä hallituksessa. Vasemmistopuolueet niputtavat kernaasti nämä puolueet yhteen oikeisto-oppositioksi. Perussuomalaisten konservatiivinen ja nationalistinen arvopohja muistuttaakin vanhoillisesta oikeistosta. Mutta talous- ja sosiaalipolitiikassa Perussuomalaiset on…

Lue artikkeli

M.

Minäkin aion olla populisti

Populismi haastaa vanhojen demokratioiden politiikkaa. Populisti käyttää valtaa Valkoisessa Talossa. Iso-Britannia sekoilee populistisesti EU-erossaan. Italiassa valtaapitävät populistit viis veisaavat julkistalouden tasapainosta. Itä-Euroopassa, Puolassa ja Unkarissa hallitsevat populistipuolueet, jotka koettavat tuhota oikeusvaltion ja kiihottavat mieliä EU:ta ja ulkomaalaisia vastaan. Kaikissa EU-maissa…

Lue artikkeli

K.

Kaupunki on 21. vuosisadan tehdas!

Nykymaailman talouskasvu on kaupunkien kasvua. Viime vuosisadalla talouskasvua tavoiteltiin rakentamalla teollisia toimialoja omaan maahan, usein valtiovallan toimin. Siinä olimmekin hyviä. Mutta 50 vuotta sitten. Nyt menestystarinamme pitää kirjoittaa uudelleen. Kaupungit ovat siinä avainasemassa. Miksi? Siksi, että globaali talous ja digitaaliset…

Lue artikkeli

S.

Suomalaisen talousajattelun kritiikki

Suomi voisi olla onnellisempi, jos harjoittaisimme viisaampaa talouspolitiikkaa. Kirjoitin kirjani Suomalaisen talousajattelun kritiikki  (Otava 2019) herättääkseni ihmiset näkemään taloustieteen voiman poliittisen päätöksenteon kumppanina. Talous ei ole vain koneita, laitteita, kiinteistöjä ja luonnonvaroja. Talous on ennen kaikkea ajatuksia – käsityksiämme siitä, miten…

Lue artikkeli

S.

Sunnuntaibloggaus: viikon kiinnostavat raportit ja julkistukset

Menneellä viikolla julkistettiin useita kiinnostavia raportteja ja kannanottoja. Valtiovarainministeriö julkaisi odotetun virkamiespuheenvuoronsa julkisen talouden näkymistä. Se raamittaa toivottavasti puolueiden vaaleissa esittämiä tulevaisuuden kaavailuja. Meillä on edelleen noin 10 miljardin kestävyysvaje eli tulevaisuuden kasvavista, ikääntymiseen liittyvistä menoista ja työvoiman pienenemisestä aiheutuva…

Lue artikkeli

H.

Haastaako Kiinan globalisaatiostrategia liberaalin elinkeinopolitiikan?

Kehittyvien talouksien terhakas nousu on perustunut siihen, että ne ovat lähteneet rohkeasti mukaan kansainväliseen vaihdantaan. Kiina, Intia ja muut valtavat siirtymätaloudet tulevat omalla painollaan ja voimallaan muokkaamaan kansainvälisen kaupan ja integraation pelisääntöjä. Erityisesti Kiinan poliittinen globalisaatiostrategia haastaa ja tulee vastedeskin…

Lue artikkeli

S.

Sibelius, taloustiede, populismi ja hyvän talouspolitiikan kapea polku – mietelmä Helsingin Yliopiston suuressa juhlasalissa

Eilen 24.10.2018 juhlistettiin Helsingin Yliopiston suuressa juhlasalissa uuden taloustieteellisen instituution, Helsinki Graduate School of Economics :in alkua. Se tuo yhteen mutta myös jonkin verran lisää taloustieteellisen tieteenharjoituksen voimavaroja. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin Yliopisto, Aalto-Yliopisto ja Hanken (Svenska Handelshögskolan), ja valtiovalta on…

Lue artikkeli

K.

Kuulkaas ay-liike

Tulin juuri Tukholmasta, jossa olin 8.10.2018 mukana julkistamassa Teollisuusosapuolien Talousneuvoston (Industrins Ekonomiska Råd) uusinta raporttia. Ruotsin teollisuuden osapuolet, kaikki teollisuusammattiliitot ja kaikki työnantajaliitot, ylläpitävät teollisuusneuvostoa (Industrirådet), joka on puolestaan nimittänyt teollisuusosapuolten yhteisen asiantuntijaneuvoston, Industrin Ekonomiska Råd:in. Siinä on 4 yleisesti…

Lue artikkeli

K.

Karl Marx, Suomi, sisällissota ja epäluottamus

Hallitus suunnittelee työsopimuslain muutosta, joka hieman muuttaa henkilöperusteisen irtisanomisen edellytyksiä alle 10 hengen yrityksissä. Virherekrytointi tai muuttuneen tilanteen vuoksi toimimattomaksi ajautunut työsuhde on pienyrityksissä suurempi riski ja vaiva kuin suurissa. Siksi tällainen uudistus on perusteltu. Kansainvälisessä vertailussa uudistus on pieni….

Lue artikkeli

L.

Lopetetaan puhuminen “liukumasta”!

Suomessa on vanhastaan ajateltu, että palkkoja ohjataan kollektiivisilla, työehtosopimuksissa sovituilla yleisillä palkankorotuksilla. Tämä on ollut työehtosopimuksia solmivien ammattiliittojen ja työnantajaliittojen itsetuntoa ja hyödyllisyyden tunnetta pönkittävä ajatusmalli. Se juontuu myös perinteisestä valtiojohtoisesta kasvustrategiastamme toisen maailmansodan jälkeen sekä korporatiivisesta talouspoliittisesta kulttuuristamme. Monet…

Lue artikkeli

K.

Kiander ja Pursiainen – kaksi pientä huomiota taloustieteestä ja finanssikriisista

Erityisesti vasemmistolaisesti orientoituneet sosiaalipolitiikan ja politiikan tutkijat ovat tyytymättömiä taloustieteeseen ja sen saavuttamaan vaikuttavaan asemaan yhteiskuntapolitiikassa. Jotkut sosiaalipolitiikan tutkijat ehkäpä ikävöivät edelleen sitä ihanaa taloustieteellisen ajattelun ja hyvinvointivaltion rakentamisen vaihetta (n 50 vuotta sitten), jolloin julkisten hyvinvointipalvelujen kasvattaminen ja täystyöllisyyden…

Lue artikkeli

K.

Keskustelua vasemmiston kanssa – johtuuko työttömyys “laiskuudesta”?

Poliittisessa keskustelussa kuulee väitettävän, että työttömyyden syy ei ole työttömien laiskuudessa (en liitä tähän viitteitä, koska en halua erityisesti polemisoida ketään vastaan). Tämä on lähinnä vasemmiston keskustelua kuviteltua vastustajaa kohtaan, koska on vaikea löytää tutkijaa tai oikeistopolitiikkoa, joka sanoisi työttömyyden…

Lue artikkeli

Y.

Yleissitovuus on vahingollisempi kuin arvataankaan

Suomessa on voimassa lainsäädäntö, joka nostaa riittävän kattavan työehtosopimuksen sitovaksi myös muiden kuin sen solmijaosapuolten suhteen. Jos työnantajaliiton ja työntekijäliiton allekirjoittama työehtosopimus edustaa noin puolta koko toimialan yrityksistä ja sen työntekijöistä, sitä sanotaan yleissitovaksi ja se sitoo myös toimialan järjestäytymättömiä…

Lue artikkeli

Y.

Yhteisblogi Asmo Maanselän kanssa: Työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen heikosti.

Suomessa on hyvä sosiaaliturva. Työssäkäyvien ja työttömien köyhyysaste on EU-maiden matalin (Eurostat 2016). Tästä huolimatta vuonna 2015 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Moitteisiin on laajasti vedottu poliittisessa keskustelussa, kun on haluttu vastustaa sosiaaliturvan uudistuksia ja…

Lue artikkeli

H.

Hyvinvointivaltio ja negatiiviset vapaudet

Vapaa ja avoin yhteiskunta kunnioittaa klassisia yksilönvapauksia. Sananvapautta, vapautta liikkua ja asua missä haluaa. Vapautta kasvattaa lapsiaan, vapautta ilmaista itseään taiteellisesti. Vapautta elättää itseään haluamallaan tavalla ja perustavanlaatuisia taloudellisia oikeuksia ja oikeustoimikelpoisuutta. Vaikka autoritaariset poliittiset suuntaukset saavat taas jalansijaa postkommunistisessa…

Lue artikkeli

A.

Aktiivimallin politiikasta ja ihmiskuvasta

Vuoden 2018 alusta tuli voimaan työttömyysturvan aktiiviporrastus, joka edellyttää täyden työttömyyspäivärahan edellytyksenä pientä työ- tai yrittäjäpanosta tai osallistumista työvoimahallinnon aktivointitoimiin 3 kuukauden tarkastelujakson aikana. Muussa tapauksessa työttömyysturva alenee 4,65 prosentilla eli ikään kuin yksi työttömyyspäivä muuttuisi omavastuupäiväksi. Sen voi taas…

Lue artikkeli

E.

Elintarvikkeiden verohelpotus on huono tapa tukea vähäosaisia

Nuordemarit julkaisivat hiljan kannanoton, jossa ehdotettiin alennetuista arvonlisäkannoista luopumista ja vastaavasti yleisen arvonlisäveron alentamista. Tämä ehdotus on vanhastaan taloustieteilijöiden suosiossa ja niinpä tuinkin sosiaalisessa mediassa nuordemareiden ehdotusta. Elintarvikkeiden arvonlisäveron nosto toisi huomattavan verokertymän, jota voisi käyttää yleisen arvonlisäverokannan alentamiseen. Perustelu…

Lue artikkeli

T.

Työvoimavirrat ja rakenteellinen työttömyys

Helsingin Sanomissa ilmestyi 18.11.2017 Lauantaivieras-haastatteluni, jossa kommentoin talous- ja työllisyystilannetta. Totesin siinä mm. sen, että nykyinen poikkeuksellisen nopea talouskasvu on osittain suhdanne-elpymistä, joka ei voi nykyvauhdilla jatkua, kun voimavarojen käyttöaste saavuttaa normaalitasonsa. Tätä ongelmaa voi tarkastella sekä tuotantokuilun että työvoimareservin…

Lue artikkeli