Suomi voisi olla onnellisempi, jos harjoittaisimme viisaampaa talouspolitiikkaa.

Kirjoitin kirjani Suomalaisen talousajattelun kritiikki  (Otava 2019) herättääkseni ihmiset näkemään taloustieteen voiman poliittisen päätöksenteon kumppanina.

Talous ei ole vain koneita, laitteita, kiinteistöjä ja luonnonvaroja. Talous on ennen kaikkea ajatuksia – käsityksiämme siitä, miten talous toimii. Vauraus syntyy ihmisten toiminnasta, ja siihen vaikuttavat kannustimet ja oikeusjärjestys. Suunnitelmatalous koetti matkia markkinatalouden lopputuloksia esimerkiksi tehtaita rakentamalla, ymmärtämättä, että vauraus sekä tuotannon kasvu ja tehtaatkin ovat tuloksia ihmisten yritteliäisyydestä markkinataloudessa.

Paremmin ajattelemalla voimme saavuttaa paremman talouden. Analysoin kirjassani talouskäsityksiä ja talouspolitiikkaa taloustieteen kriittisen linssin läpi. Olen kerännyt teokseen ne ajatukset ja opit, joita olen tutkijana, virkamiehenä ja johtajana imenyt itseeni niin Suomessa kuin Ruotsissa. Ja ankkuroin ne teoksessani tutkimuskirjallisuuteen.

Muutin Suomeen vuonna 2012, minkä jälkeen sain jatkuvasti ihmetellä sitä, että sellaisia talouspolitiikan suosituksia, joita ruotsalainen ekonomistivirkamies rutiininomaisesti esittäisi, pidettiin Suomessa provosoivina ja radikaaleina. Päätin silloin kirjoittaa Suomalaisen talousajattelun kritiikin.

Suomi on omaperäinen. Omaperäisyys voi joskus olla hyvästäkin, mutta valitettavasti erottaudumme tällä hetkellä vanhoillisuudellamme.  Olemme aivan liian kiinni viime vuosisadan ajattelutavoissa. Ne toimivat aikoinaan, kun sotien jälkeen rakennettiin perusteollisuutta.

Nykyinen globaali arvoketjujen digitalous ja alhaisen inflaation eurotalous vaativat aivan toisenlaisia ajattelun ja toiminnan tapoja.

Suomi harmaantuu nyt aikaisemmin ja rajummin kuin muut maat. Samanaikaisesti hyvinvointiajattelumme on peräisin toisenlaiselta aikakaudelta. Emme ole varautuneet ja sopeutuneet ikääntymiseen ja sen vuoksi kärsimme julkisten varojen puutteesta niin korkeakouluissa kuin lastensuojelussa.

Siksi on korkea aika valjastaa taloustiede paremmin tukemaan Suomen uudistamista.

Kirjani on kriittinen, koska haluan muuttaa Suomea ja maailmaa. Silti teoksen sanoma on optimistinen. Pohjoismainen hyvinvointivaltion ja markkinatalouden yhdistelmä on loistava, kunhan ymmärrämme uudistaa talouttamme. Globalisaatio ei haasta hyvinvointivaltiota, koska hyvinvointivaltio on syntynyt vastauksena globalisaatioon.

Mutta emme kykene säilyttämään hyvinvointivaltiotamme, jollemme uudista sitä. Hyvinvointivaltion perusajatus on vaurauden tavoittelu kapitalismissa ja sen oikeudenmukainen jakaminen hyvinvointivaltiossa. Tämä hyvinvointivaltion perusajatus pitää toteuttaa aina uudelleen ja uudelleen, uusin keinoin uusissa ympäristöissä.

Meillä on kaikki mahdollisuudet pärjätä edelleen globaalin talouden muutoksessa. Meidän on vain rakennettava Suomen menestystarina uudelleen.

Toivon, että kirjani auttaa sinua ja jokaista olemaan mukana tässä työssä!