– puheeni Kokoomuksen Helsingin piirin kokouksessa, pormestariehdokkaaksi valintani jälkeen.
Arvoisat kokoomusystävät ja arvoisat helsinkiläiset,
Lapsena Kontulan Keinutiellä ei voinut kuvitella, että jonain päivänä kilvoittelisin asemasta kotikaupunkini johdossa.
Leikimme silloin vaarallisen huonosti eristetyillä rakennustyömailla ja niitä riitti. Pääkaupunki veti puoleensa, kasvoi ja kehittyi.
Kiitoksia helsinkiläiset kokoomuslaiset osoittamastanne luottamuksesta. Me voimme omalla toiminnallamme osoittaa, ettei toivo ole kadonnut Kokoomuksesta. Me kuljemme yhdessä vaalivoittoon ja varmistamme kestävän kasvun jatkumisen Helsingissä.
Ilahdun vieläkin rakennustyömaista, mutta nyt merkkinä kasvusta. Nykyaikainen talouskasvu on kaupunkien kasvua. Kaupungeissa ihmiset ovat lähekkäin, keksivät uusia asioita ja vievät kehitystä eteenpäin.
Puhun mielelläni Helsingin kasvusta, koska kestävän kasvun näkymä on näkymä paremmasta. Tämän kasvutarinan oikeita sankareita ovat kaikki helsinkiläiset. Hyvinvointia syntyy kaupunkilaisten omilla teoilla. Niille toimivan kaupungin on luotava mahdollisuuksia.
Kaikki puolueet toivovat hyviä asioita, mutta meillä kokoomuslaisilla on ymmärrys siitä, että uusi hyvä syntyy ihmisten omasta toiminnasta. Hyvinvointia syntyy, kun ihmisillä on tilaa ja vapauksia toimia, ei verottamalla nykyistäkin enemmän. Me olemme se puolue, joka ymmärtää tämän.
Toivoisin, että voisimme Helsingissä turvallisesti jatkaa positiivista kasvua, jota me kokoomuslaiset olemme olleet luomassa. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Edessä on esteitä ja vaaroja. Pandemia on vaatinut helsinkiläisiltä muuttumista, joustamista ja jaksamista. Monet ihmiset ovat menettäneet yllättäen työnsä, ja toisten työmäärä on kasvanut entisestään. Olisi hienoa luoda optimismia pandemian jälkeiseen aikaan, mutta rehellisesti sanottuna olemme joutumassa taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen.
Hallituksen sote-uudistus vähentää helsinkiläisten terveydenhoidon voimavaroja. Jonot pitenevät, palvelut uhkaavat heiketä ja verotus kiristyä. Lopputulos on kaukana kohtuullisesta, jos yhä useampi helsinkiläinen joutuu turvautumaan itse maksettuihin terveyspalveluihin samalla kun verotus kiristyy. Entistäkin kireämpi verotus kaventaa ihmisten mahdollisuuksia käyttää omaa päätäntävaltaansa – ja uhkaa sitä tulevaisuudenkuvaa, joka innostaa osaajia muuttamaan Helsinkiin – niin muualta Suomesta kuin kaikkialta maailmasta.
Helsingin ilmastotavoitteiden toteuttaminen edellyttää myös isoja investointeja. Samaan aikaan ilmastotavoitteet luovat Helsingille paljon mahdollisuuksia. Meidän on kannustettava sekä uusia että vanhoja yrityksiä kehittämään hiilineutraaleja liiketoimintojaan ja innovaatioitaan kestävän kasvun kaupungissamme.
Meillä helsinkiläisillä on suuri vastuu koko Suomen kehittymisestä. Olemme maan tärkein yliopistokaupunki ja koko maan käyttöliittymä maailmaan ja maailmantalouteen. Meidän on kyettävä houkuttelemaan osaajia kaikkialta maailmasta, jotta he tulisivat rakentamaan kanssamme hyvinvointia. Kuten Ilkka Paananen linjaa uudessa Helsingin Sanomien Visiossa, Suomikin voi haastaa Piilaakson. On vain meistä itsestämme kiinni, syntyykö tännekin jatkuvasti uusia miljardiluokan yrityksiä. Se edellyttää uudistuksia, mutta Piilaakso, Suomi ja Helsinki ovat vain samanlaisia pisteitä pallolla.
Helsingin kestävä kasvu ei ole vain talouden mittareiden kasvua. Se on luottamusta elämään, onnen hetkiä ja henkistä kasvua. Kirjastojemme ja kulttuurimme korkea lento nojaa vahvaan taloudelliseen pohjaan. Meidän on kyettävä investoimaan päiväkoteihin, kouluihin, teihin ja raiteisiin, tunneleihin ja joukkoliikenteeseen ja samalla jatkettava kasvamista entistä elävämmäksi kulttuurikaupungiksi. Nämä palvelut tekevät kaikille osaajille kaupungista houkuttelevan. Kun päiväkodit ja koulu toimivat, perheet haluavat kasvattaa lapsensa ja tehdä työtä Helsingissä.
Ja kun toivumme pandemiasta, puheenjohtamani Tapahtumasäätiö ja Helsingin Juhlaviikot tekevät kaikkensa tuodakseen ihmisille mahdollisuuksia sellaiseen yhdessäoloon kauneuden äärellä, jota meiltä on jo vuoden ajan puuttunut.
Meidän kokoomuslaisten tehtävä on tukea helsinkiläisiä kaikin mahdollisin tavoin. Meidän on oltava mukana luomassa hyvän elämän edellytyksiä järkevällä ja osaavalla taloudenpidolla. Julkinen toiminta tukee ihmisten pyrkimyksiä, mutta on aina muistettava, että sillä on hintansa. Verot rasittavat helsinkiläisiä kotitalouksia. Kaikessa julkisessa toiminnassa on tehostamisen ja parantamisen varaa, ja siihen tehtävään aion kaikella Suomesta ja Ruotsista keräämälläni osaamisellani pureutua. Olen poliitikkona täysin omistautunut sille, että julkisia varoja käytetään järkevästi ja napakasti. Rohkeastikin investoiden, kyllä, mutta ei koskaan tuhlaten. Kun hallintoa ja julkispalveluja digitalisoidaan, sen on näyttävä myös alhaisempina veroina, ei iänikuisina uusien virkamiesresurssien pyyntönä.
Kaupunkia on johdettava hyvin. Hyvä johtaminen on palvelutehtävä — siinä on etusijalla ihmisten kuunteleminen ja samalla rohkeiden ja tarpeellisten päätösten tekeminen napakasti. Se ei ole jyrähtelyä tai määräämistä, mutta se ei ole myöskään tahdotonta myötäilyä. Tästä opin paljon johtaessani ruotsalaisia instituutioita. Ruotsille naureskellaan diskuteeraamisesta, mutta keskustelut pohjustavat aina sitä, että on lopulta mahdollisuus tehdä päätöksiä juuttumatta vanhaan. Hyvä johtaja antaa palautetta – sekä myönteistä että kielteistä.
Helsingin lähtökohdat ovat uhkakuvista huolimatta hyvät, kiitos hyvän kokoomuslaisen johtamisen ja kiitos yhteistyön puolueiden kesken. ”Maailman toimivin kaupunki” on korskea iskulause, mutta edustaa sellaista kunnianhimoa, jota tarvitsemme. Kaupungin strategiana on luoda niin vahva kasvunäkymä, että tässä ja nyt uskalletaan investoida, luottaen tulevaisuuden vaurauteen ja kasvun mahdollistamaan talouden voimaan. Helsinki kilpailee Euroopan muiden pääkaupunkien kanssa, ja aion täysin paneutua siihen, että yhdessä kaikkien helsinkiläisten kanssa teemme Helsingistä vetovoimaisen kestävän kasvun kaupungin.
Hyvät piirikokousedustajat,
Päätökset on tehty, ja nyt meidän on aika toimia. Helsingillä on suuret, 4 miljardin resurssit. Meidän on varmistettava niiden viisas käyttö. Jokaisen helsinkiläisen on voitava luottaa siihen, että neljän vuoden päästä hänen elämänsä on nykyistä rikkaampaa.
Pandemian jälkeisestä ajasta tulee taloudellisesti vaikea. Silloin tarvitaan entistä enemmän kokoomuslaista viisautta.
Olen täysin omistautunut sille, että helsinkiläiset ihmiset voivat edelleen luottaa tulevaisuuteen, joka paranee — kiitos kasvun niin taloudessa kuin kaikessa kivassa ja kauniissa.
4 kommenttia artikkeliin Kestävän kasvun Helsinki!
Allekirjoitan tavoitteesi ja visiosi.
Parantamisen varaa toiminnan käytännön järjestämisessä on paljon kokoomuksesta peräisin olevasta pormestarista huolimatta. Mutta ilmeisesti otat haasteen vastaan- hyvä niin!
Akuutti käytännön haaste on pitää yhteiskunta auki koronasta huolimatta. Rokotukset eivät hoida asiaa nopeasti, valitettavasti. Niinpä, nopea ratkaisu löytyy koronavirusta tartuttavien henkilöiden löytämisestä nopeiden pikatestien avulla. Erilaisia isojakin tilaisuuksia (esim musiikkitalon konsertit) voidaan hyvin järjestää, jos osallistumisen edellytys on saman päivän negatiivinen koronavirustestitulos. Siis, kaupunki voisi organisoida osallistujien pikatestauksen edullisesti tai suorastaan ilmaiseksi asianosaisille. Tämä ei lisää kustannuksia oleellisella tavalla siihen verraten, että maksetaan tyhjien tilojen kiinteät kulut ja henkilöstön palkka ilman että vastineeksi saadaan mitään. Tulopuolelle saadaan pääsylipputulot – taiteilijat saavat yleisön ja kulttuuria janoavat hengen ravintoa.
Olisiko Sinulla puhtia viedä tätä aloitetta eteenpäin – ennen H-hetkeä?? Antaisi uskoa äänestää Sinua.
Kaikkien pormestariehdokkaiden pitäisi ehdottomasti perehtyä työvoimapalveluiden kuntakokeiluun, joka on juuri alkanut Helsingissä ja se on historiallinen, sekä erittäin tärkeä kokeilu.
Kuntakokeilussa on tarkoitus kehitellä vaikuttavampia työvoimapalveluita. Se miten kokeilu onnistuu Helsingissä, niin sitä kannattaa seurata. Kokeilussa nimen omaan yritetään vaikuttaa työttömien ”kovaan ytimeen”.
Erityisesti mielenkiintoista on ne suunnitelmat miten pystytään paremmin kohdistamaan työttömiin vaikuttavampia palveluita ja proaktiivisesti ylittäen toimialat kaupunkiorganisaatiossa. Yksi mahdollisuus on tässä tekoälynkin hyödyntäminen joka on ollut myös mukana näihin liittyvissä keskusteluissa.
Kaupungin kokeilukiihdyttämössä oli tekoälykokeilu, jossa tekoäly tunnisti minkälaisia palveluita työtön voisi tarvita työttömän tilanteen perusteella. Kokeilussa opetettiin tekoäly ja sitä käytettiin kokeiluluonteisesti.
Odotellaan hyvää vaalimenestystä
Kuinka on mahdollista,että Satu Hassi pääsee televisiossa levittämään vihreätä epätotuutta energiatuotannosta Helsingissä?
Tehdään isoja lämpöpumppuja,Mikä on iso lämpöpumppu?Edelleenkin käsitykseni mukaan,Suomen olosuhteissa,kauko-
lämpöveden lämpötilan on oltava+120 astetta.Ei taida olla niin suurta lämpöpumppua,joka pystyy tällaiseen suoritukseen.
Helsingin kaupunki on aina tuottanut oman sähkönsä tulistetulla höyryllä,jonka sivutuotteena kaupunki on saanut +120 asteista kaukolämpövettä huippupakkasella.Iso lämpöpumppukin tarvitsee isosti sähköä.
Kokoomuksen täytyy puuttua näihin vhreiden ja vasemmiston vääristelyihin.Ilmastonmuutos on tietysti tosiasia,mutta kor-
vaava teknologia täytyy olla valmiina, ei ole varaa huonoihin väliaikaisiin ratkaisuhin.