Sanomme mielellämme, että tarjoamme Helsingissä maailman parasta varhaiskasvatusta. Rehellisyyden nimissä: emme ole vielä maalissa. Emme, vaikka lukuisissa asiasta käymissäni keskusteluissa helsinkiläiset vanhemmat lausuvat kiittäviä arvioita kaupungin päiväkotipalveluista, ja vaikka päiväkotiemme toiminta on loistavien varhaiskasvatuksen ammattilaisten käsissä.

Kehujensa jälkeen vanhemmat ovat kertoneet myös henkilöstön vaihtuvuudesta ja vaikeuksista saada päiväkoteihin sijaisia. Kuulemieni helsinkiläisvanhempien mielestä ”päiväkoteja pyörittävät pienipalkkaiset mutta koulutetut ja taitavat ihmiset, ja he ovat Helsingin kaupungin avainhenkilöitä”.

Sekä varhaiskasvatuksemme että perusopetuksemme kehittämistä on jatkettava. Se onkin innostavaa, sillä olemme jo nyt saavuttaneet monia onnistumisia: varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousi viime vuonna 93 prosenttiin, ja 92,2 prosenttia ensimmäisen luokan oppilaista valitsi vuonna 2020 lähikoulun opinahjokseen.

Siksi on huolestuttavaa, että meillä on Helsingissä suorastaan pulaa päiväkotien pätevistä opettajista ja hoitajista. Tämä on Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tärkein asia ratkottavaksi. Henkilöstön saatavuutta on parannettava. Monet kehitystoimenpiteet ovat jo käynnissä, ja osa niistä perustuu Helsingin kaupungin tavoitteeseen olla hyvä ja nykyistä parempi työnantaja.

Seuraavalla valtuustokaudella kasvavan kaupungin kasvavia verotuloja on käytettävä enemmän kouluihin ja päiväkoteihin. Tämä on erityisen tärkeää lähivuosina, koska koronaepidemia on lisännyt lasten ja nuorten ongelmia myös Helsingissä. Useat opettajat ja oppilaat ovat jaksaneet nousta korona-ajan sankareiksi, mutta monille lapsille ja nuorille pitkään kestänyt koronaeristäytyminen on ollut raskasta, kun koulun ja harrastusten sosiaaliset kontaktit ovat jääneet vähäisiksi. Tästä aiheutunut oppimisvaje sekä sosiaaliset ja terveydelliset haasteet on hoidettava.

Tämän vuoden talousarvion yhteydessä päätettiinkin poikkeuksellisesti, että lautakunnat voivat tarvittaessa esittää ylitysoikeuksia kaupunginhallitukselle koronasta aiheutuvista kustannuksista. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan virkakunta on keväällä tehnyt vajaan 9 miljoonan euron arvion epidemian välillisistä vaikutuksista ja näiden kustannuksista. Lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tuen tarpeen ennakoidaan kasvaneen ja kasvavan merkittävästi.

Virkakunta arvioi varhaiskasvatuksessa kustannusvaikutuksen olevan 1,5 miljoonaa euroa yksilöllisen tuen lisäämiseksi ryhmäkokoja pienentämällä. Näihin virka-arvioihin on syytä suhtautua vakavasti ja tuen niitä. Meidän pitää puuttua epidemian negatiivisiin vaikutuksiin varhaiskasvatuksessa ja kouluissamme. Tilapäiset menot tulee voida perustella tilapäisellä tilanteella.

Varhaiskasvatus luo hyviä valmiuksia lasten koulutielle ja elämälle. Tämän näkemyksen opimme tutkijoilta, joiden analyysit kertovat, että päivähoito tukee lasten pärjäämistä – ja erityisesti niiden lasten, joiden valmiudet eivät ole yhtä hyvät kuin muiden. Varhaiskasvatus on arvokasta syrjäytymisen vastaista työtä käytännössä, ja edistää koulutuksellisen tasa-arvon lisäksi myös äitien työssäkäyntiä!

Helsingin vastuupuolueet ovat yhdessä ponnistelleet sen puolesta, että lähes koko nuori ikäluokka olisi mukana päiväkodeissa eli varhaiskasvatuksessa. Tulokset osallistumisasteessa ovat hyviä kuten jo alussa kerroin. On hienoa, miten moni lapsista on ennen esiopetuksen ja peruskoulun alkua päiväkodissa muiden lasten kanssa. Helsingissä käynnissä oleva kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu vahvistaa edelleen lasten saamaa hyvää pohjaa elinikäiselle oppimiselle.

Me helsinkiläiset päättäjät olemme tässä asiassa mukana eurooppalaisessa trendissä. Kun kaupungit kansainvälistyvät, päättäjät niin Tanskassa kuin Ranskassa haluavat, että lapset pääsevät mukaan varhaiskasvatukseen.

Myös monet yritysjohtajat ovat korostaneet minulle lasten koulutuspalvelujen merkitystä. Koulutus on tärkeimpiä asioita, kun eri alojen parhaita osaajia ja heidän perheitään houkutellaan Helsinkiin. Englanninkielisten päiväkotien ja kouluopetuksen lisäämisen tarve nykyisestä on huutava. Tässä on edettävä nopeasti. Samanaikaisesti on pidettävä huolta, että heikkojen koulujen alueita ei synny Helsinkiin. Helsingissä onkin tällä hetkellä eri puolilla kaupunkia useita uudishankkeita ja tärkeitä perusparannuskohteita.

Paljon on siis vielä tehtävää. Helsingin vahvan talouden ansiosta voimme tarjota asukkaillemme hyvät mahdollisuudet oman, monipuolisen elämänpolun rakentamiseen. Meidän päättäjien velvollisuus on kantaa siitä huolta. Päättäjien on myös huolehdittava toimivasta menokehyksestä, johon sitoudutaan yhdessä, oli sitten kyse valtion tai kunnan budjeteista. Mutta tästä lisää tulevassa blogissani.

Kaupungit ovat syntyneet, koska ihmiset haluavat olla yhdessä ja toimivat parhaiten yhdessä. Kaupungit eivät ole kiinteitä ihmisjoukkoja, vaan jatkuvasti uudistuvia. Kaupunkiin synnytään ja kaupunkiin muutetaan. Ja kaupunkilaisiksi kasvetaan.