Juhana Vartiainen

Hyvinvointivaltio ja markkinatalous

Mitä Suomelle on tapahtumassa? Talous ei ole kasvanut moneen vuoteen, työllisyys polkee paikallaan, suomalaiset yritykset investoivat mieluiten ulkomaille, ja valtio ja kunnat velkaantuvat rajua vauhtia.

Joudumme keskustelemaan perustavien hyvinvointipalvelujen karsimisesta. Osa poliittisesta kentästä on valmis ratkaisemaan ongelmia ottamalla niin paljon velkaa kuin ikinä markkinoilta saadaan ja odottamalla kädet ristissä kasvua. Syytetään euroa ja finanssikriisiä. Mitä ihmettä meidän maallemme on tapahtunut, minne olemme matkalla? Olemmeko kohta enää pohjoismainen hyvinvointivaltio?

Ratkaisut ovat omissa käsissämme. Hyvinvointivaltio ja markkinatalous ovat timanttinen, pohjoismainen yhdistelmä. Pohjoismaat ovat sekä vauraita että tasa-arvoisia, ja maailmalla ihaillaan meidän maailmankolkkaamme juuri siksi. Pohjoismaat ovat rohkeasti mukana globaalissa markkinataloudessa mutta pitävät samalla huolta siitä, että vaurauden hedelmät ja riskit jaetaan yhdessä ja että kaikille annetaan valmiudet toimia taloudessa.

Karu tosiasia on, että Suomi on jäämässä rajusti jälkeen muista Pohjoismaista. Kilpailukykymme on päästetty heikkenemään emmekä ole riittävän ajoissa ryhtyneet sopeutumaan väestön ikääntymiseen. Niinpä valtion ja kuntien velka kasvaa nopeasti. Hyvinvointimenot ja sosiaaliturva eivät ole nykyisellään rahoitettavissa. Meillä on kunnianhimoiset hyvinvointitavoitteet, mutta ne eivät toteudu ellei työtä tehdä enemmän. Pidennetään siis työuria, puretaan kannustinloukkuja ja helpotetaan työperäistä maahanmuuttoa. Helpotetaan työttömien työllistämistä ja kaikkien työllistämistä.

Talouden realiteetteja on katsottava rauhallisesti silmiin. Globalisaatiota ei pääse pakoon minnekään, Suomessa toimiva yritys toimii samalla globaalissa taloudessa. Meillä on oltava kilpailukykyisiä yrityksiä. Koulun on valmennettava jokainen nuori globaalin talouden haasteisiin. Sosiaaliturvan on pidettävä huoli niistä, jotka eivät pärjää.

Väestön ikääntyessä ja yritysten kansainvälistyessä on avauduttava rohkeasti kohti maailmaa. Kansainvälistyminen on hyvien ja menestyvien yritysten elinehto. Työperäinen maahanmuutto voi samoin tukea työllisyyskasvua ja hyvinvointivaltion rahoitusta. Tässä muut pohjoismaat ovat meille hyvänä esimerkkinä.

Elinkeinoelämämme kilpailukyky ei ole riittävän hyvä emmekä ole tarpeeksi vahvasti mukana digitalisaation suuressa aallossa. Suunnataan yritystuet vanhan tukemisesta uuden luomiseen.
Tarvitaan uudenlaiset toimintatavat työmarkkinoilla ja ennen kaikkea enemmän ihmisiä töihin. Otetaan rohkeasti oppia muista pohjoismaista. Niissä on otettu yritysten kansainvälinen kilpailukyky palkkasopimusten ohjenuoraksi. Niissä on uudistettu eläkkeitä ja turvaverkkoja niin, että työnteko on houkuttelevampaa. Niissä on jo kauan nähty se, miten talous voi kasvaa ja innovoida kun tehdään ihmisten ja yritysten maahantulo helpommaksi. Niissä on myös lähdetty yhteistyössä uudistamaan toimintatapoja siten, että työnantajat ja henkilöstö voivat keskenään, työehtosopimusten puitteissa, entistä helpommin sopia asioista.

Tällaisilla rakenneuudistuksilla luomme talouteen kasvua ja tulevaisuudenuskoa. Samalla lujitamme julkistaloutta ja hälvennämme kotitalouksien ja yritysten epävarmuutta.

Tunnustetaan nyt yhdessä tosiasiat. Julkistaloutemme ei ole kestävällä uralla, maailmantalous on epävakaa ja turvallisuustilannekin kiristyy.

Nyt on kerta kaikkiaan huono aika sotkea Suomen talous.

Tilaa Juhanan uutiskirje

Liity Juhanan sähköpostilistalle! Saat ilmoituksen uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi.