Juhana Vartiainen

Vapaat aukioloajat kohentavat hyvinvointia ja tuottavuutta

 

 

Hallituksen esitys kauppojen ja kampaamoliikkeiden aukioloaikojen vapauttamisesta hyväksytään eduskunnassa tiistaina 15.12.2015. Muutos on tervetullut. Tämä on sitä talouden rakenteiden parantamista, joka ajan mittaan kohentaa tuottavuuttamme ja hyvinvointiamme, kunhan kaikki taloudenpitäjät ovat ennättäneet sopeutua normien muutoksiin — ja myös toistensa käyttäytymisen muutoksiin. Taloustieteilijän näkökulmasta tällainen muutos on ilman muuta muutos parempaan. Se lisää taloudenpitäjien sopimusvapautta. Markkinatalouden hienous on siinä, että hyvinvointi luodaan ihmisten keskinäisillä sopimuksilla. Sopimusvapauden yhteiskunnassa keskinäiset sopimukset ovat vapaaehtoisia. Kenenkään ei tarvitse sopia asiasta josta ei halua sopia, ja siksi sopimuksia ei synny elleivät ne hyödytä molempia osapuolia.

Vapaammat kaupan aukioloajat merkitsevätkin ihan tavallisille kuluttajille ja yrityksille suurempaa vapautta löytää toisensa markkinoilla. Jos joku haluaa ostaa maitoa tai kohentaa kampaustaan keskellä yötä tai sunnuntaina ja toinen on halukas näitä tuotteita ja palveluja myymään, niin miksi ei.

OECD:n Suomea koskevissa raporteissa on niin ikään kiinnitetty huomiota siihen, että meillä vähittäiskaupan säätely on tiukempaa kuin muissa pohjoismaissa ja että tämä todennäköisesti heikentää talouden suorituskykyä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. Vapaata vaihdantaa rajoittavat säädökset yleensä pönkittävät nykyisten markkinajohtajien asemaa ja heikentävät kuluttajia hyödyntävää kilpailua. OECD:n Suomen sääntelyä koskenut raportti vuodelta 2003 onkin edelleen ajankohtainen. Siinä todettiin varsin suorasukaisesti, että Suomessa aukioloaikojen rajoitusten tosiasiallinen tavoite on ollut kilpailun rajoittaminen ja joidenkin kauppiasryhmien voittojen suojelu.

Lisäksi muuttuva työelämä saattaa edellyttää monilta aivan muuta kuin perinteisiä työaikoja. Siksi on hyvä lähtökohta, että kauppiaat ja kuluttajat voivat mahdollisimman vapaasti järjestää keskinäiset suhteensa. Jo arkihavainnointi kertoo, että monissa perheissä käytettäisiin nykyistä enemmän aikaa ostoksilla käyntiin myös sunnuntaisin, jos siihen olisi tilaisuus. Monikulttuurisemmaksi muuttuvassa yhteiskunnassa on lisäksi entistä vähemmän sellaisia pyhäpäiviä, jotka koskevat ihan kaikkia. Kun kristikansa juhlii ja pyhittää joulua, mikseivät muiden uskontokuntien ihmiset voisi pitää kauppojaan auki ja tarjota muutenkin palveluja, joista joulunkin viettäjät hyötyvät?

Poliittisessa keskustelussa tällaiselta uudistukselta penätään tietysti erityisesti työllisyysvaikutuksia. Tiukan tieteellisiä todisteita niistä on jokseenkin mahdotonta saada, koska aukioloaikojen vapauttaminen vaikuttaa pikku hiljaa ja lähes kaikki muuttavat käyttäytymistään. Tällaisia yleisen tasapainon muutoksen vaikutuksia ei voi eksaktisti ennustaa, niin valtavaa kuin tällaisten ”laskelmien” poliittinen kysyntä olisikin. Se tieto, jota on käytettävissä, on kuitenkin lähes yksinomaan myönteistä. Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi vuonna 2009 katsauksen vähittäiskauppojen aukiolon rajoitusten purkamisen vaikutuksiin muissa maissa, ja niistä saadut analyysit ja selvitykset viittaavat yleensä siihen, että työllisyys kohenee. Ja miksei kohenisi, koska lähes kaikki arvelevat että muutos johtaa laajempiin aukioloaikoihin. Kaupan alan edustajat olivat valiokuntakuulemisissa niinikään jokseenkin varmoja siitä, että laajemmat aukioloajat loisivat uusia työtilaisuuksia, ja myös sellaisille ihmisille kuten opiskelijoille, joiden elämäntyyliin ja -tilanteeseen epäsäännölliset työajat sopivat hyvin.

Valiokuntakuulemisissa ja aiemmassa poliittisessa keskustelussa uudistusta on vastustettu lähinnä sillä perusteella, että pelätään ”suurten” kauppaketjujen vievän markkinoita pienemmiltä. On kuitenkin vaikea nähdä, miksi tulos olisi tämä ja miksi muutos heikentäisi kuluttajan asemaa. Kuten Palkansaajien tutkimuslaitoksen mainitussa katsauksessakin todetaan, kauppojen sijoittumisen ohjaamiseen on tarvittaessa paljon tehokkaampia keinoja kuin kauppojen aukioloaikojen säätely, esimerkkeinä vaikkapa kaavoitus ja kiinteistövero. On aika vähän näyttöä sellaisesta, että kuluttajat kärsisivät kun markkinatoimintojen vapautta laajennetaan.

Kauppojen aukioloaikojen vapauden hyödyt korostuvat, kunhan hallituksen valmisteluputkessa oleva paikallisen sopimisen uudistus saadaan maaliin. Sunnuntaityötähän rajoittavat edelleen varsin tiukat määräykset sunnuntain pakollisesta tuplapalkasta, ellei sitten työehtosopimuksessa nimenomaan ole muuta sovittu. Kun paikallinen sopimusvapaus laajenee, kauppojen vapaista aukioloajoistakin on enemmän hyötyä.

 

Tilaa Juhanan uutiskirje

Liity Juhanan sähköpostilistalle! Saat ilmoituksen uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi.