Juhana Vartiainen

Ruotsi ja hallintarekisteri

Laki arvopaperikeskuksista ja ns. ”hallintarekisteristä” on ollut politiikan käyttövoimaa viimeisen vuoden aikana. Se on ollut yksi oppositiopolitiikan pääteemoista. Oppositio ja jotkut journalistit ovat vihjanneet, että hallitus haluaa suosia veronkiertäjiä ja omistusten salailua. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen on pitkittänyt asian käsittelyä kuukausikaupalla.

Kysymys on EU:n ns. arvopaperikeskusasetuksen täytäntöönpanosta. Arvopaperien hallinnointiin, kauppaan ja säilytykseen halutaan perustellusti kilpailua. Se edellyttää arvopapereita hallinnoivien ns. arvopaperikeskusten yhteistä oikeudellista säätelyä. Asetus tuli EU:ssa voimaan vuonna 2014. EU-maat ovat viime vuosina sopeuttaneet omaa lainsäädäntöään siihen.

Hallitus teki asiasta esityksen vuosi sitten keväällä, mutta esitystä muutettiin ennen kuin se tuotiin tänä keväänä uudelleen eduskuntaan.  Esitys on nähtävissä täällä. Oikeastaan se on kotimaan toiminnan osalta ns. ”hallintarekisterin” kieltävä laki. EU:n asetus sisältää mahdollisuuden tällaiseen poikkeukseen. Poikkeuksen käyttäminen tarkoittaa siis sitä, että arvopaperikeskuksen osapuolen on arvo-osuustileillään eroteltava kunkin asiakkaansa arvopaperit. Tämä vastaa Suomessa tähän asti vallinnutta käytäntöä. Varjopuolena on käytännössä Suomessa arvo-osuustilejä tähän mennessä hallinnoineen Euroclearin monopoliaseman säilyminen. Useimmissa muissa maissa on käytännössä ns. yhteisasiakaseroteltu säilytys eli arvopaperikeskuksen asiakkaan tilillä voidaan pitää useiden asiakkaiden varallisuustodistuksia.

Kuten monessa lakiasiassa, olen tämänkin uudistuksen yhteydessä vilkuillut myös sitä, miten vastaava lakiuudistus hoidettiin Ruotsissa. Ruotsin hallituksen ja sen virastojen valmisteluresurssit ovat hyvät, ja myös Riksdagin valiokuntamietinnöt laaditaan perinpohjaisesti. Siksi ruotsalainen lainvalmistelu toimii usein hyvänä johdatuksena ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi olin kiinnostunut siitä, miten vastaava poliittisesti korkeaprofiilinen prosessi hoidettiin naapurimaassamme

Näin se Ruotsissa meni:

Sosialidemokraattisen pääministerin Stefan Löfvénin hallitus – jossa myös ympäristöpuolue Miljöpartiet on mukana – antoi asiasta vuonna 2015 lakiesityksen. Lakiesitys salli ei-yksilöllisesti eritellyt hallintarekisterit myös kotimaassa Ruotsissa, samalla tavalla kuin Suomen hallituksen kevään 2016 ensimmäinen esitys teki.

Ehdotuksesta oli annettu joukko lausuntoja, nopealla vilkaisulla pääosin myönteisiä. Ruotsin tunnetusti toimintakykyinen veroviranomainen Skatteverket kannatti esitystä, mutta toivoi myös pääomatulojen verolakien laajempaa läpikäyntiä, jotta veronsaaja pysyisi mukana sijoitusmarkkinoiden nopeatahtisessa kehityksessä. Skatteverketillä oli paljon käytännöllisiä toiveita ja ehdotuksia ja se arveli uudistuksen jonkin verran lisäävän omaa työtaakkaansa. Skatteverket ei ollut erityisen pessimistinen sen suhteen, etteivätkö ulkomaiset arvopaperikeskukset tekisi sen kanssa yhteistyötä. Verohallitus totesi kuitenkin, että joiltakin osin tietopohjan muutokset saattaisivat vaikuttaa viraston mahdollisuuksiin palvella verovelvollisia hyvin eli ennakkotäyttää veroilmoituksiin verotietoja.

Ruotsin talousrikollisuuden syyttäjäviranomainen Ekobrottsmyndigheten ei sekään tuonut esille merkittäviä ongelmia talousrikollisuuden torjunnan kannalta. Se kiinnitti kuitenkin pontevasti huomiota ne bis in idem -periaatteen aiheuttamiin haasteisiin joihin se toivoi tarkempaa sääntelyä.

Lakiesitys oli Riksdagin istuntokäsittelyssä 3.2.2015. Pöytäkirjan mukaan siitä ei käytetty puheenvuoroja. Riksdagin valtiovarainvaliokunta Finansutskottet laati asiasta mietinnön. Lakiesitys hyväksyttiin 3.2.2016.

Sen pituinen se.

En ole ainakaan googlaamalla löytänyt ruotsalaisesta keskustelusta näkemyksiä, joiden mukaan arvopaperikeskuslaki suosisi talousrikollisuutta tai vaikeuttaisi Ruotsin julkisyhteisöjen verojen keräämistä. Kun olen googlannut lain nimeä ”Lag om värdepapperscentraler och kontoföring av finansiella instrument” yhdessä sellaisten sanojen kuin ”skattefusk” tai ”öppenhet” tai ”ekonomisk brottslighet” kanssa, en ole löytänyt asiasta ruotsalaista keskustelua. En ole kuitenkaan etsinyt kovin perinpohjaisesti joten ehkä joku löytää.

Ruotsi siis hyväksyi arvopaperikeskuslainsäädännön huolettomasti, kun siitä meillä on syntynyt valtava ja huolestuttava uhkakuva ja elämää suurempi politiikan kysymys.

En oikein jaksa uskoa, että Ruotsin sosialidemokraattinen hallitus tai verohallinto suhtautuisivat huolettomasti esitykseen, joka olennaisesti vaikeuttaa verotuksen toimeenpanoa.

En väitä kykeneväni täysin selittämään, mistä Ruotsin ja Suomen suhtautumisen ero johtuu.

Yksi syy tulee mieleen.

Ruotsi on maa, jossa lähtökohtaisesti ei pidetä kanssaihmistä rikollisena ja maailmaa pahana.

——

P.S. Nyt eduskuntaan tullut laki siis nimenomaan kieltää hallintarekisteröinnin kotimaassa. EU:n asetus sallii tämän poikkeuksen. Poikkeusta ovat Euroopan maista käyttäneet Suomen lisäksi Norja, Bulgaria, Kreikka, Malta, Slovenia, Bosnia-Herzegovina, Montenegro, Makedonia, Serbia sekä Turkki.

Norjaa lukuunottamatta nämä maat kuuluvat kaikki Euroopan korruptoituneisiimpiin maihin, joissa ihmisten luottamus yhteiskunnan instituutioihin on heikkoa.

 

Tilaa Juhanan uutiskirje

Liity Juhanan sähköpostilistalle! Saat ilmoituksen uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi.

Mitä mieltä sinä olet?

12 kommenttia artikkeliin Ruotsi ja hallintarekisteri

  1. Pete sanoo:

    Kiitos Juhana hyvästä silmiä avaavasta kirjoituksesta. Suomen 5,5 miljoonaa asukasta tekee paljon ”paremmat” lait kuin EU:n 500 miljoonaa. Onneksi olemme EU:n jäseniä, jotta joudumme säännöllisesti perustelemaan itsellemme omia ratkaisujamme.
    Omistuksien piilottaminen ei ole tähänkään asti ollut mikään hankala ongelma. Toimijoiden jääviyttä toki tulee pystyä arvioimaan mutta sitä pystyy tekemään myös sen perusteella, suositaanko jotain päätöksen seurauksena ansiottomasti. Yleensä markkinoiden vapaan kilpailun olosuhteiden takaaminen riittää estämään aiheettoman suosimisen. Esim Lidl on kärsinyt kuntien kaavoitusrajoituksista, ja nämä ongelmat ovat arkipäivää jo nykyisillä laeilla hallintarekistereistä riippumatta.

  2. Henrik Ingo sanoo:

    Ruotsin erityispiirteistä tulee mieleen ainakin, että Ruotsin verotushan aikanaan oli kasvuyrittäjille täysin mahdoton. Muistaakseni jopa Astrid Lindgren älähti maksavansa 101% veroa (tää toki tällaisena urbaanilegendana vaan). Niinpä ”ruotsalaisista” kasvurityksistä Ikea, Skype, MySQL, Spotify jnejne ovat kaikki jo pitkään pitäneet päämajaa Luxemburgissa, Virossa tms kevyen verotuksen maissa.

    En tiedä onko tästä mitään suoraa linkkiä hallintarekistereihin, mutta jos sijoittajien rahat on jo valmiiksi paljolti ulkomailla, niin voisi ajatella, että kotimaisista omistuksista keskusteleminen ei ole niin mielekästä.

  3. Marko Kivelä sanoo:

    Jotta pystyisimme arvioimaan lain merkitystä ja siihen liittyviä asenteita pitäisi tietää minkälaisessa tilanteessa laki säädettiin. Eli mikä oli Ruotsin tilanne hallintarekistereiden osalta ennen lain säätämistä ja millä tavoin ko. laki muutti tätä tilannetta?

    1. Juhana Vartiainen sanoo:

      Käsitykseni on, että tilanne Ruotsissa oli jokseenkin sama kuin Suomessa.

  4. Timo Kataja sanoo:

    Jälleen mainio kirjoitus, Juhana. Usein Suomi on asennelähtöisillä perusteluilla tehtyjen ”varmuuden vuoksi” -kieltojen aatelistoa, eikä näytä tekevän poikkeusta tässäkään asiassa.

  5. Tuomo Heikkilä sanoo:

    Valitettavan yksipuolinen näkemys muutoin fiksulta mieheltä.

    Hallintarekisteriasiassa, kuten itse asiassa monessa muussakin asiassa, Suomen olisi hyvä ja jopa helppo ottaa EUssa rooli jossa asetumme vastustamaan kategorisesti kaikkia rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä huonontavia uudistuksia.

    Meidän järjestelmämme ongelmana on todellakin yhden toimijan monopoli. Tilanteen korjaaminen meillä ei kuitenkaan vaadi oman läpinäkyvän mallimme murentamista vaan uuden ehdotuksen tekemista EU:n arvopaperikeskusasetuksen rinnalle jossa yhdistetään nykyisen järjestelmämme edut ja EU:n vaatima säilytyksen avaaminen kilpailulle.

    Tällä tavoin Suomella voisi olla muutakin merkittävää annettavaa EU:lle kuin nettomaksajan rooli.

    Lainaan tässä myös Wikipediaa ihan suomenkielellä helpottaakseni faktojen etsintääsi Ruotsinkin osalta:

    ”Hallintarekisteria vastustetaan, koska sen pelätään lisäävän harmaata taloutta ja salattuja sisäpiirikauppoja. Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtajan Timo Rothoviuksen mukaan pörssin pitäisi olla julkinen kauppapaikka.

    Viime aikoina tapahtuneen yhä laajentuneen veroparatiisien avautumisten seurauksena yrittävät osakepääoman omistajatahot eri maissa (mm. pohjoismaissa) ajaa läpi lakeja, joilla varat saataisiin piilotettua jo kotimaassa. Ruotsi on joutunut hallintarekisterilakinsa takia Tax Justice Networkin mustalle listalle, jossa arvioidaan kuinka suurelta osin maa on veroparatiisi verrattuna täysin rehelliseen ja avoimeen talouteen. Suomi on myös vaarassa joutua kyseiselle listalle, johtuen maassa virinneestä poliittisesta tahdosta saada samanlainen rekisteri myös Suomeen, jolloin kyseisten rahojen jäljittäminen ja siten verottaminen muuttuisi vaikeammaksi tai täysin mahdottomaksi.”

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Hallintarekisteri

    1. Juhana Vartiainen sanoo:

      Hei Tuomo,
      kiitos kommentista. Dokumentoitko tuon Tax Justice Networkin mustan listan, ja Ruotsin listalla. Mistä on kysymys?

      1. Tuomo Heikkilä sanoo:

        Hei Juhana,

        Viittaan yllä tarjoilemaani Wikipedia-sitaattiin ja linkkiin.

        Tarkennuksena tässä alla linkki Tax Justice Networkin taloudellisen läpinäkyvyyden indeksiin jossa Ruotsi koreilee sijalla 56 Gibraltarin ja Aruban välissä. Lista on siis käänteinen – mitä korkeampi sijoitus, sitä huonompi läpinäkyvyys.

        Suomikin on päässyt listalle syystä että olemme kunnostautuneet pääsemällä maailman Top40 listallle veroparatiisien käytössä. Olemme siis onnistuneet haalimaan menestystä tällä saralla jo aiemmin – ja jatkoa seurannee nyt tehdyn huonon hallintarekisterilaki-päätöksen vuoksi.

        http://www.financialsecrecyindex.com/

  6. Janne sanoo:

    Hei Juhana,

    Hallintarekisteriasia on aika sekava ja monimutkainen tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Asiahan ei kauheasti ainakaan minua kosketa.

    Ongelmana on että suomalainen luottaa tunnetusti poliisiin. Itse luotan poliisin lisäksi myös veroviranomaisiin. En pidä kanssaihmistä rikollisena enkä maailmaa pahana.

    Ja nyt poliisi ja verottaja, toimijat joiden työhön tämä vaikuttaa, ovat sanoneet tämän vaikeuttavan heidän mahdollisuuksiaan kerätä verot ja estää laiton toiminta.

    Suomalainen ei tunnetustusti luota poliitikkoihin joka mielestäni onkin ainakin tiettyyn pisteeseen asti tervettä ja kuuluu demokratiaan. Teidän työtänne kuuluukin tarkastella kriittisesti ja kyseenalaistaa.

    Mistä johtuu että verottaja ja poliisi edelleen on täysin eri mieltä poliitikkojen kanssa asiasta? Miksi uskoisin sinua ennemmin kuin näitä viranomaisia?

  7. Aila Asikainen sanoo:

    Eikö omistusten julkisuutta tulisi pyrkiä paremminkin lisäämään?

  8. Saako näin ajatella sanoo:

    Jos Suomi taistelee veroparatiiseja vastaan, pääoma menee muualle. Emme voita mitään.

    Miltä tuntuisi käänteinen malli: perustetaan veroparatiisi Suomeen. Paikkana esim. Hailuoto noin kanaalisaarten malliin. Sinne nollaverotus + maailman tiukin pankkisalaisuus. Saisimmeko miljardit pidettyä oman maan sisällä ja ehkä pätäkkää ulkomailtakin?

    1. Tuomo Heikkilä sanoo:

      ”Saako näin ajatella” esittää hyvän kommentin. Vaikkakin paljon järkiintymistä ja EU:n suuntaan pokkuroinnin vähentämistä pitäisi tapahtua jotta jotakin tämänkaltaista toteutuisi.
      Leikitään silti ajatuksella mielenkiintoisemmalta pohjalta; Kymenlaakson maakunnasta lohkaistaisiin Hamina, Virolahti ja Miehikkälä ”erityisveroalueeksi”. Erityisveroalueella toimiville yrityksille taattaisiin verovapaus 50 vuodeksi. Alueelle investoitaisiin ICT-infrastruktuuriin siten että kaikkialle alueella taattaisiin nopea kiinteä laajakaista sekä nopea langaton laajakaista. Energia-infrastruktuurin puolesta taattaisiin alueelle ensisijainen energiantoimittaminen Loviisasta sekä käynnistettäisiin Loviisaan kolmosvaiheen rakentaminen pikavauhtia – tavoitteena yli 1000 MW:n uusi reaktori vuoteen 2025 mennessä.
      Alueelle rakennettavaisiin yritystuin pohjoismaiden suurin noin 400 000 m2 kauppa-, ravintola- ja viihtymiskeskus.
      Haminan satama varustettaisiin risteilylaivojen kohteeksi. Haminan välittömään läheisyyteen perustettaisiin Nordic Disney Park / Legoland 2 / Moominworld 2.

      Seuraukset; alue houkuttelisi kansainvälisiä sekä Suomalisia yrityksiä toteuttamaan investointeja, turismia itärajan toiselta puolelta sekä risteilyturisteja muualta. Lisäksi se takaisi Suomelle kaiken sen puolustuksen mitä Suomi tarvii – ihan ilman sotilasliittoja.