Työn tulevaisuus puhuttaa ja pelottaa. Mutta työ ei ole katoamassa. Työ katoaa vasta, kun ihminen katoaa. Se ei ole näköpiirissämme. Työ luo meidät ihmisiksi ja ylläpitää meitä ihmisinä. Työ on aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edellytysten tuottamista ihmisten kesken ja vuorovaikutuksessa luonnon kanssa.

Ihmisten huolet liittyvät työn muutokseen. Nyt ja aina. Hevosmiesten ammatti oli aikoinaan yleinen, mutta se on kadonnut kuten liukuhihnamainen tehdastyökin. Aina on tilalle tullut uusia elinkeinoja, sillä ihminen on ihminen. Ihmisellä on rajattomat halut ja toiveet sekä rajaton kekseliäisyys. Siksi vanha työ korvautuu markkinataloudessa uudella, ihmiskunnan edistyksessä. Työtä ostetaan ja myydään työmarkkinoilla vastedeskin. Työn katoamisen utopiat eivät mahdollista hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja.

Nytkin edessä on murrosvaihe, emmekä tiedä, mitä on tulossa. Se pelottaa, mutta myös riemastuttaa. Ei avointa yhteiskuntaa voi kukaan ohjata, yksin tai yhdessä, eikä pidäkään.

Voimme silti suhtautua tulevaisuuden avautumiseen turvallisemmin mielin kuin koskaan ennen historian aikana. Meillä on demokratia ja oikeusvaltio sekä sosiaaliturva, joka suojaa ja josta voimme tehdä rohkaisevamman. Ja maailmantalous, josta voimme hakea vaurautemme, viisaasti toimimalla.

Ja kun saamme työmarkkinamme toimimaan ja työllisyysasteen nousemaan, ratkeavat monet muutkin taloushuolet, ja erityisesti hyvinvointipalvelujemme rahoitus. Kuten tuoreessa kirjassani Suomalaisen talousajattelun kritiikki osoitan, työnteon lisääminen on ikääntyvässä Suomessa ainoa tapa huolehtia hyvinvointipalvelujen kestävästä rahoituksesta. Siksi työllisyysasteen nostaminen on ohittamaton haaste – niin kuin sen pitää ollakin. Olemme saaneet työllisyysasteen yli 72 prosentin, ja hyvä niin. Mutta tarvitsemme liki 80 prosentin työllisyysasteen ensi vuosikymmenellä, emmekä saavuta sitä ilman uudistuksia.

Työ muuttuu ja kehittyy

Keinoäly ja robotit korvaavat nykyisiä ammatteja, mutta samalla syntyy uusia. Taloustiede kertoo, että tällä hetkellä hyötyvät ne, joiden tehtäviä keinoäly ja robotiikka täydentävät. Se, mikä tekee meistä ihmisiä, ei ole korvattavissa. Robotit ja keinoäly eivät syrjäytä hyvää lastentarhanopettajaa tai taitavaa puutarhuria. Sen sijaan ne voivat nostaa kummankin tuottavuutta ja ansioita, kun ihmisosaaminen täydentyy tiedolla ja analytiikalla. Varhaiskasvattaja voi saada nopeasti käsityksen lapsen käytösongelman luonteesta, puutarhuri puolestaan analyysin maaperän ominaisuuksista ja sääoloista.

Ruotsissa suomenkielisten vanhusten hoivakodeissa on pula suomenkielisistä hoitajista, koska moni muistisairas unohtaa ensiksi vieraana kielenä oppimansa ruotsin. Silloin voi olla apua käännösrobotista, ja ammattimainen hoivahenkilökunta voi keskittyä siihen, minkä osaa parhaiten.

Työttömyys on Akilleen-kantapäämme

Työttömyys ei johdu siitä, että työtä korvataan tekoälyllä ja roboteilla. Ne maat, joissa teollisuusrobotteja on otettu käyttöön paljon, ovat myös maita, joissa työllisyys on korkealla ja nousee. Ne maat, joissa työmarkkinoita on uudistettu, kuten Ruotsi ja Saksa, voivat katsella uusiin ennätyksiin nousevia työllisyysasteita. Suomikin voisi ja voi menestyä kuin Saksa tai Ruotsi – tai paremminkin.

Suomi elää työstä vastedeskin. Mutta tällä hetkellä alisuoritamme. Emme käytä voimiamme ja osaamistamme parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän on välttämättä kohennettava osallistumisastettamme, innostettava yhä useampi suomalainen tulemaan työmarkkinoille.

Mutta on myös pidettävä huoli siitä, että mahdollisimman moni näin toimiva työllistyy. Meillä on monella tapaa hyvä ja toimiva yhteiskunta, mutta työttömyys on heikko kohtamme. Elämme nousukauden huippua, mutta työttömyysasteemme on peräti 6,5 prosenttia. Suomea korkeampia työttömyysasteita löytyy enää lähinnä Välimeren maista. Luontevat vertailumaamme, Pohjoismaat ja Saksa kykenevät kaikki ylläpitämään selvästi alhaisempaa työttömyyttä kuin me. Viimeisten kuukausien mittauksissa työttömien määrä ei ole enää laskenut. Meidän on pakko uudistua. Emme muuten pääse nykyiselläkään talouskasvulla ansiosta 6 prosentin työttömyysasteen alapuolelle. Tuore Suomen Pankin tutkimus määrittää rakenteelliseksi työttömyysasteeksemme pöyristyttävät 7-8 prosenttia

Epäonnistuminen johtuu omasta toiminnastamme. Onneksi voimme korjata tilanteen.

Tartutaan työttömyyden syihin

Työttömyydelle on monia syitä.

Ensimmäinen  on sosiaali- ja työttömyysturvamme, jota on reformoitava rohkaisevammaksi, kuten edellisessä blogissani kirjoitin.

Toinen on viime vuosisadalta periytyvä työmarkkinoiden sopimusjärjestelmämme. Kolmas on alueellinen kohtaanto-ongelma, jossa maksamme aiemmista virheistämme.

Neljäs on koulutusjärjestelmämme, joka ei ole pysynyt maailman muutoksen perässä.

Katsotaanpa näitä työttömyyden syitä tarkemmin.

Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän uudistamisessa meillä on vain voitettavaa. Viime vuosisadalla ajateltiin, että yhteiskunta on työväenluokan ja kapitalistiluokan sotaa ja sitä ratkaisemaan luotiin tiukka järjestövalta. Nyt, kun sosiaaliturva ja työsuojelu ovat kunnossa, meillä on vain voitettavaa työpaikkasopimisen vapauttamisessa. Emme osaa ennustaa tulevaisuuden työelämän muotoja. Mutta voimme olla varmoja, että pärjäämme paremmin, jos suomalaisilla yrityksillä ja niiden henkilöstöllä on mahdollisuudet sopeutua muutoksiin, kiitos laajemman sopimusvapauden. Tällaisilla keinoilla Saksasta on tullut euroalueen vahvin talous. Pystymme samaan, jos vain haluamme. Sopimus- ja työlainsäädäntöä on uudistettava, kun alustatalous voimistuu ja uudenlaiset työnteon muodot yleistyvät.

Alueellinen kohtaanto-ongelma on kolmas kipukohtamme työttömyyden syissä. Monet ihmiset asuvat eri paikoissa kuin missä uusia työtilaisuuksia syntyy. Muuttaminen työn perässä ei ole houkuttelevaa, kun oman asunnon arvo laskee, ja asuntoja ei rakenneta riittävän nopeasti kasvukeskuksiin. Onneksi kaupungistumisen hyödyt ymmärretään yhä laajemmin. Suomeenkin on jo syntymässä vahvoja ja vetovoimaisia kaupunkeja ja innovaatioiden kehtoja eli tämän vuosisadan tehtaita. Tämäkin kehitys edellyttää asenteiden muutosta. Suomi vaurastui sotien jälkeen jälkijunassa, valtiojohtoisin keinoin. Toisen maailmansodan jälkeen investoitiin rohkeasti, mutta pääosin tunnettuihin tekniikoihin. Nykyaikainen talouskasvu perustuu sitä vastoin innovaatioihin. Ne syntyvät yliopistokaupungeissa, lahjakkaiden ihmisten läheisyydestä ja globaalissa vuorovaikutuksessa, eikä valtiovalta voi niitä tilata ja ohjata. Otetaan Suomeen johtajuutta ilmastoteknologiassa ja muussakin teknologiassa, vahvoissa yliopistokaupungeissa. Tarvitsemme vetovoimaisia yliopistokaupunkejamme, jotta voimme kilpailla omistakin osaajistamme. Eivät lahjakkaimmat suomalaisnuoret täällä pysy, ellei täällä ole innostavia mahdollisuuksia.

Koulutus- ja osaamisjärjestelmämmekään ei ole ajan tasalla. Ammatillisesta koulutuksesta puuttuu voimavaroja, emmekä ole osanneet luoda oppisopimuksista luontevaa ja laajasti käytettyä väylää työmarkkinoille. Ja kun rakennemuutos etenee, osaamista on kehitettävä koko työuran ajan. Olkoon siinä työsarkaa vahvoille työmarkkinajärjestöillemme. Miksemme lainaisi ranskalaista ajatusta henkilökohtaisesta osaamistilistä? Tehdään työttömyyskorvauksesta ja vuorotteluvapaasta osaamisen kehittämisen voimavara.

Ulkomailta osaajia Suomeen

 Työperäinen maahanmuutto on vaurauden lähde, jota muut pohjoismaat osaavat käyttää runsaammin ja taitavammin. Ilman maahanmuuttoa työikäinen väestömme vähenee. Siinä tapauksessa työllisyyden kasvu jossain osassa Suomea merkitsee vääjäämättä jonkin muun Suomen osan kuihtumista. Tätä tosiasiaa kannattaa maistella kaikkien, jotka ovat huolissaan alueellisesta eriarvoisuudesta. Siksi tarvitsemme maahanmuuttoa, ja paljon. Yritysten innovaatio- ja vientitoimintaa tukevalla Business Finlandilla on maailmanlaajuinen verkosto. Sen pitäisi olla myös maailmanlaajuinen rekrytointia tukeva verkosto. Kun keskustelee yritysjohtajien kanssa, todella moni kertoo, miten oman yrityksen kasvua Suomessa rajoittaa osaajapula, vaikeus löytää henkilökuntaa. Koulutuksen ja maahanmuuton uudistuksia tarvitaan. Miksi ihmeessä vieläkin estetään ja hidastetaan ahkerien ja osaavien ihmisten tuloa Suomeen?

Työllisyysaste ylös

Rohkaiseva sosiaaliturva, vapaampi sopimusjärjestelmä ja työlainsäädäntö, vahvemmat yliopistokaupungit, tehokkaampi oppisopimus, osaamistilit kaikille, työperäinen maahanmuutto. Kun menestyvät ja innovatiiviset yritykset toimivat tällaisista lähtökohdista, työtilaisuuksia syntyy. Tällaisilla reformeilla nostamme työllisten määrää ja työllisyysastetta.

Näin rakennamme Suomen menestystarinaa uudelleen.