V.

Valistuneita näkemyksiä hallitusohjelmasta

Rinteen hallituksen ohjelma on julkaistu. Tässä muutamia näkemyksiä sen talous- ja työllisyysosista. Suosittelen lämpimästi Heikki Pursiaisen Mustreadissa julkaisemaa terävää ja hyväntuulista esseetä hallitusohjelman kummallisuuksista. Ohjelmassa on ihmisoikeuksien ja varhaiskasvatuksen kannalta hyviä asioita, mutta julkisen talouden ja työllisyyden osalta siinä on…

Lue artikkeli

P.

Perjantain pikkublogi: julkistalous ja Keskustan kynnyskysymys – mitä se merkitsee?

Kuten olen aiemmissa kirjoituksissani tällä palstalla perustellut, on tärkeää, että kuluva eduskuntakausi käytetään julkistalouden vahvistamiseen. Muuten olemme pulassa kun ikäsidonnaiset menot alkavat kasvaa nopeasti 2020-luvun jälkipuoliskolla. Lisäksi olemme valtiovarainministeriön ennusteen mukaan koko vaalikauden korkeasuhdanteessa — siinä mielessä, että resurssien käyttöaste…

Lue artikkeli

S.

Sosiaaliturva rohkaisijaksi

Elämme mielenkiintoista muutoksen aikaa. Tilastoissa äkkinäistä vallankumousta ei ole nähtävissä, mutta monet ovat huolestuneita tulevaisuudestaan. Työn ja ammattien ennustetaan muuttuvan rajusti, minkä vuoksi jokainen voi joutua päivittämään osaamistaan ja usein. Keskipalkkaisten ammattien katoa povataan. Kolmikymppisten ”millennial” -sukupolvi paiskii töitä, ja…

Lue artikkeli

M.

Minäkin aion olla populisti

Populismi haastaa vanhojen demokratioiden politiikkaa. Populisti käyttää valtaa Valkoisessa Talossa. Iso-Britannia sekoilee populistisesti EU-erossaan. Italiassa valtaapitävät populistit viis veisaavat julkistalouden tasapainosta. Itä-Euroopassa, Puolassa ja Unkarissa hallitsevat populistipuolueet, jotka koettavat tuhota oikeusvaltion ja kiihottavat mieliä EU:ta ja ulkomaalaisia vastaan. Kaikissa EU-maissa…

Lue artikkeli

&.

“Kolmikannan” hitaat hautajaiset

Suomessa on tapana sanoa, että “kolmikanta” ja “sopimusyhteiskunta” ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Ulkopuolinen ei tulisi tätä ajatelleeksi, kun katsoo kestävyysvajettamme, liian alhaista työllisyysastetta ja korkeaa työttömyyttämme. Vaikka työttömyysaste on ilahduttavasti alentunut, se on edelleen pohjoismaiden korkein.  Eurostatin viimeisen vertailun mukaan…

Lue artikkeli

A.

Aktiivimalli puhuttaa

Eilen, 19.2.2019 käytiin täysistuntosalissa yleiskeskustelu Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä, joka hylkäsi ns. aktiivimallia koskevan kansalaisaloitteen. Aktiivimallillahan tarkoitetaan vuonna 2018 voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivisuusporrastusta, joka edellyttää täyden työttömyysturvan saamiseksi pientä työsuoritusta tai työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistumista. Olen kuvannut ja analysoinut aktiivimallia näillä…

Lue artikkeli

Y.

Yhdessä Asmo Maanselän kanssa: Yksikään puolue ei oikeasti kannata perustuloa

Vaalikeskustelu perustulon ympärillä perustuu väärinymmärrykseen perustulon luonteesta. Kansainvälinen perustuloverkosto Bien on määritellyt perustulon seuraavasti: Perustulo on yksi ja sama rahasumma jokaiselle ilman ehtoja, ilman vastikkeellisuutta ja ilman työllistymisvaatimuksia. Lisäksi perustulon rahamäärä kattaa minimitoimeentulon. Pienemmällä rahasummalla perustulo ei ole perustulo, vaan…

Lue artikkeli

P.

Perustulo, ilmastonmuutos ja pelastusopit

Minulla oli toissapäivänä 15.2 tilaisuus osallistua Demos-ajatuspajan järjestämään paneelikeskusteluun, jossa kommentoimme kolmen kansanedustajan voimin (Li Andersson, Pilvi Torsti ja minä) brittiläisen vasemmistoaktiivin Paul Masonin esitelmää ja uutta kirjaa. Mason maalaa tulevaisuudenkuvan, jossa kapitalismi on korvattu jollain muulla talousjärjestyksellä, ilmasto pelastuu,…

Lue artikkeli

S.

Sunnuntaibloggaus: viikon kiinnostavat raportit ja julkistukset

Menneellä viikolla julkistettiin useita kiinnostavia raportteja ja kannanottoja. Valtiovarainministeriö julkaisi odotetun virkamiespuheenvuoronsa julkisen talouden näkymistä. Se raamittaa toivottavasti puolueiden vaaleissa esittämiä tulevaisuuden kaavailuja. Meillä on edelleen noin 10 miljardin kestävyysvaje eli tulevaisuuden kasvavista, ikääntymiseen liittyvistä menoista ja työvoiman pienenemisestä aiheutuva…

Lue artikkeli

V.

Vanhushoivan tilanne on perustelu soten uudistamiselle

Nopealiikkeinen mediapolitiikka ja vaalien läheisyys näyttää johtavan hyvän yhteiskuntapolitiikan korvautumiseen huutoäänestyksillä. Oulun seksuaalirikosten tutkinta ei ole edes päättynyt, kun toivotaan kilvan muutoksia ulkomaalaislakiin ja rikoslakiin (jälkimmäisestä on jo pidemmän aikaa ollut uudistus vireillä oikeusministeriössä). Ja kun yksityisen hoivayhtiön toimintatavoissa on…

Lue artikkeli

S.

Seuraava hallituskausi ja pettävä julkistalous

Valtiovarainministeriön tuore katsaus Suomen kansantalouden tilaan valaisee talouspolitiikan asetelmia seuraavalle hallituskaudelle siirryttäessä. Talouskasvu, työllisyyskasvu ja hallituksen säästötoimet ovat parantaneet julkistalouden tilannetta. Koko julkistalouden rahoitusalijäämän ennustetaan kuluvana vuonna 2019 olevan enää -0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtiontalouden alijäämä on -0,7 %/bkt, mutta sosiaaliturvarahastot…

Lue artikkeli

P.

Pieni sunnuntaibloggaus: Irtisanomista helpotetaan pienissä yrityksissä

Eduskunta on valiokunnassa ja täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistanut työsopimuslain muutokset, joilla henkilöperustaista irtisanomista helpotetaan pienissä yrityksissä. Loppuvaiheen käsittely ei ollut kovin dramaattinen. Työ- ja tasa-arvovaliokunta (jossa toimin hallitusryhmien koordinaattorina) kirjoitti mietinnön, jossa asiantuntijalausuntoihin nojautuen annettiin selkeä tuki hallituksen esityksen tavoitteille….

Lue artikkeli

K.

Kuulkaas ay-liike

Tulin juuri Tukholmasta, jossa olin 8.10.2018 mukana julkistamassa Teollisuusosapuolien Talousneuvoston (Industrins Ekonomiska Råd) uusinta raporttia. Ruotsin teollisuuden osapuolet, kaikki teollisuusammattiliitot ja kaikki työnantajaliitot, ylläpitävät teollisuusneuvostoa (Industrirådet), joka on puolestaan nimittänyt teollisuusosapuolten yhteisen asiantuntijaneuvoston, Industrin Ekonomiska Råd:in. Siinä on 4 yleisesti…

Lue artikkeli

K.

Karl Marx, Suomi, sisällissota ja epäluottamus

Hallitus suunnittelee työsopimuslain muutosta, joka hieman muuttaa henkilöperusteisen irtisanomisen edellytyksiä alle 10 hengen yrityksissä. Virherekrytointi tai muuttuneen tilanteen vuoksi toimimattomaksi ajautunut työsuhde on pienyrityksissä suurempi riski ja vaiva kuin suurissa. Siksi tällainen uudistus on perusteltu. Kansainvälisessä vertailussa uudistus on pieni….

Lue artikkeli

L.

Lopetetaan puhuminen “liukumasta”!

Suomessa on vanhastaan ajateltu, että palkkoja ohjataan kollektiivisilla, työehtosopimuksissa sovituilla yleisillä palkankorotuksilla. Tämä on ollut työehtosopimuksia solmivien ammattiliittojen ja työnantajaliittojen itsetuntoa ja hyödyllisyyden tunnetta pönkittävä ajatusmalli. Se juontuu myös perinteisestä valtiojohtoisesta kasvustrategiastamme toisen maailmansodan jälkeen sekä korporatiivisesta talouspoliittisesta kulttuuristamme. Monet…

Lue artikkeli

K.

Keskustelua vasemmiston kanssa – johtuuko työttömyys “laiskuudesta”?

Poliittisessa keskustelussa kuulee väitettävän, että työttömyyden syy ei ole työttömien laiskuudessa (en liitä tähän viitteitä, koska en halua erityisesti polemisoida ketään vastaan). Tämä on lähinnä vasemmiston keskustelua kuviteltua vastustajaa kohtaan, koska on vaikea löytää tutkijaa tai oikeistopolitiikkoa, joka sanoisi työttömyyden…

Lue artikkeli

Y.

Yleissitovuus on vahingollisempi kuin arvataankaan

Suomessa on voimassa lainsäädäntö, joka nostaa riittävän kattavan työehtosopimuksen sitovaksi myös muiden kuin sen solmijaosapuolten suhteen. Jos työnantajaliiton ja työntekijäliiton allekirjoittama työehtosopimus edustaa noin puolta koko toimialan yrityksistä ja sen työntekijöistä, sitä sanotaan yleissitovaksi ja se sitoo myös toimialan järjestäytymättömiä…

Lue artikkeli

Y.

Yhteisblogi Asmo Maanselän kanssa: Työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen heikosti.

Suomessa on hyvä sosiaaliturva. Työssäkäyvien ja työttömien köyhyysaste on EU-maiden matalin (Eurostat 2016). Tästä huolimatta vuonna 2015 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Moitteisiin on laajasti vedottu poliittisessa keskustelussa, kun on haluttu vastustaa sosiaaliturvan uudistuksia ja…

Lue artikkeli

H.

Hyvinvointivaltio ja negatiiviset vapaudet

Vapaa ja avoin yhteiskunta kunnioittaa klassisia yksilönvapauksia. Sananvapautta, vapautta liikkua ja asua missä haluaa. Vapautta kasvattaa lapsiaan, vapautta ilmaista itseään taiteellisesti. Vapautta elättää itseään haluamallaan tavalla ja perustavanlaatuisia taloudellisia oikeuksia ja oikeustoimikelpoisuutta. Vaikka autoritaariset poliittiset suuntaukset saavat taas jalansijaa postkommunistisessa…

Lue artikkeli