Juhana Vartiainen

”Haluan maksaa enemmän veroja”

1 Johdanto

Kansedustajakollegani, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo on julkaissut itsestään valokuvan, jossa hän hymyillen pitelee kylttiä, jossa lukee ”Haluan maksaa enemmän veroja”.

Jaoin tämän Veronikan kuvan 30.9.2020 omassa viserryksessäni, johon olin lisännyt Valtiokonttorin sivuilta ilmenevät valtiontalouden tilitiedot. Kerroin viserryksessäni  Veronikalle, että hänen on helppo toteuttaa toiveensa — maksamalla rahaa Valtiokonttorin tilille.

Postauksessani oli piruileva pilke silmäkulmassa ja varustin sen hymiöllä, mutta ajattelin samalla, että tämä ei ole pelkkää piruilua. Näin syntyvä mielipiteenvaihto antaa tilaisuuden keskustella kiinnostavista asioista. Niin kävikin.

Sain visertämön vasemmalta laidalta kovasti kritiikkiä postauksestani, jota pidettiin mauttomana ja loukkaavana. Korkeasaaren sympaattinen johtaja Sanna Hellström ihmetteli, miten voin olla niin tyhmä, etten ollut ymmärtänyt, että Veronika ei tietenkään tarkoittanut, että hän haluaisi henkilökohtaisesti maksaa enemmän veroja. Hänen postauksensa tarkoitti Sannan mukaan tietenkin jotain muuta, ja ilmeisesti sitä, että veroja olisi yleisesti nostettava. Kaikkien pitäisi tämä ymmärtää, sanoivat Sanna Hellström ja myös europarlamentaarikko Ville Niinistö, ja siksi he pitivät viserrystäni typeränä ja mauttomana.

2 Mitä Veronika tarkoitti ja halusi sanoa?

Minusta kysymys on kuitenkin kiinnostavampi eikä minusta ole päivänselvää, mitä Veronika halusi kyltillään ilmaista. Voin ajatella monia tulkintoja. Tulkinta numero 1 on, että

Tulkinta 1: Veronika on todellinen altruisti ja olisi valmis antamaan omasta pussistaan lisää resursseja yhteisiin julkisiin tarkoituksiin, riippumatta siitä, mitä muut tekevät.

Tulkinta numero 2 on, että Veronika haluaisi kiristää verotusta yleisesti ja on tietysti silloin valmis myös iloisesti maksamaan itse enemmän veroja. Tulkinta numero 2 on tietysti äärettömän lukuisien eri tulkintojen joukko. Veronika voi esimerksi haluta versiota

Tulkinta 2a: ”Kaikkien suomalaisten pitäisi maksaa tulojensa suhteessa lisää veroa”

tai esimerkiksi versiota

Tulkinta 2b: ”Nykyisten nettoveronmaksajien pitäisi maksaa enemmän veroa”.

Viimeinen tulkinta tasaisi tulonjakoa, koska lisärasitus lankeaisi vain hyvätuloisille. Oli mikä tulkinta vaan oikea, olisi parempi, että iloista veronmaksuhaluaan mainostavat kertoisivat mitä oikeasti haluaisivat. Tämän totesikin Pipsa Viitasaari omassa viserryksessään, joka kuului:

Reilumpaa ja selkeämpää olisi, jos lapussa lukisi ”Haluan muiden maksavan lisää veroja ja minäkin osallistun!” Onhan tuo ihan eri asia.

Olen Pipsan kanssa samaa mieltä. Jos kertoo uhrautuvansa, on reilua sanoa, että itse asiassa haluaa pakottaa myös kaikki muut uhraamaan. Siksi veronmaksuriemulla uhoamisessa on mukana falski sivumaku.

Kiinnostavaa on myös, että kukaan viserrykseeni kielteisesti reagoinut ei ajatellut tulkinnan 1 olevan edes oikeasti mahdollinen. Kukaan vasemmistovisertäjäkään ei siis ajatellut Veronikan olevan oikeasti näin altruistinen, vaan kaikki pitivät minua tyhmänä ja mauttomana kun en ymmärtänyt, että Veronika tarkoitti oikeasti yleisen veroasteen nousua. Olin kuitenkin ajatellut myös sitä mahdollisuutta, että Veronika oikeasti on hyväsydäminen altruisti, joka on valmis uhraamaan jotain siitä riippumatta, miteh paljon veroa muut maksavat. Veronika voisi esimerkiksi kuitata piruiluni laittamalla rahaa valtiokonttorin tilille ja julkaisemalla tiliotteensa. En pitänyt tätä tulkintaa todennäköisimpänä, mutta en pitänyt sitä mahdottomana. Ehkä Veronika vielä toimiikin niin, kukaties. Tällöin häntä voisi toki motivoida vastapiruilun halu mutta myös altruismi.

Miksi tulkinta 1 olisi mahdoton? Muilla yhteiskuntaelämän alueilla kuin verotuksessa on tuiki tavallista, että ihmiset mainostavat altruistista käyttäytymistään, ilman että oletuksena on että joku olisi pakottamassa kaikkia muita samaan. Tämä on aivan ilmeistä ympäristö- ja ilmastopolitiikassa, koska monet ihmiset rehentelevät jatkuvasti ilmastomyönteisillä valinnoillaan ja uhrauksillaan. On jopa kuultu mielipiteitä, joiden mukaan olisi erityisen arvokasta ja suorastaan välttämätöntä, että kaikki tekevät henkilökohtaisia uhrauksia.

Ja ihmiset todella tekevät uhrauksia, ilman, että ovat pakottamassa siihen muita. Monet jättävät perintönsä valtiolle ja jättävät hakematta ja valvomatta itselleen kuuluvia etuuksia. Erityisen altruistinen on esimerkiksi Antero Vartia, joka on antanut suuren osan elinkeinotoiminnallaan ansaitsemastaan omaisuudestaan ilmastokompensaation mahdollistavalla säätiölle. Antero käyttää siis omaa varallisuuttaan, ilman että haluaa pakottaa ketään samaan. Toinen altruistinen esimerkki, ihminen, jota kunnioitan, on Vihreä poliitikko Leo Stranius. Hänen kerrotaan elävän todella askeettista elämää, eli uhraavan aineellista hyvinvointiaan ympäristön hyväksi — siitäkin huolimatta, että muita ei pakoteta toimimaan samalla tavalla.

Minäkin ymmärrän intuitiivisesti, että tämäntapainen altruismi on jotenkin epäluontevampaa verottajan ja julkistalouden tapauksessa kuin ilmaston tapauksessa. Mutta kun asiaa miettii, ei ole aivan selvää, mistä ero syntyy. Nimenomaan Veronikan kaltaisen verojen rakastajan pitäisi kaiketi olla valmis myös henkilökohtaisiin uhrauksiin, koska hän näyttää pitävän julkisia palveluja ja tulonsiirtoja erityisen arvokkaina.  

3 Mitkä ovat veronkorotusten vastustajien motiivit? Tarina Smoolannin Ingvarista

Minulla oli kuitenkin toinenkin syy piikitellä Veronikan ”Haluan maksaa enemmän veroja” -kylttiä, ja tämä syy on mielestäni edellistä kiinnostavampi. Kysymys on siitä, millä tavalla Veronika haluaa luonnehtia toista mieltä olevia ja niiden motiiveja, jotka eivät suhtaudu yhtä suopeasti tai riemukkaasti verojen korotukseen. Oman veronmaksuriemun mainostaminen antaa ymmärtää, että toista mieltä olevat ovat harmissaan verojen maksusta, niin, että heitä motivoi oma itsekkyys ja harmi siitä, että he joutuvat maksamaan veroja. Myös Sanna Hellström on kontrastoinut oman ajattelunsa siihen, että toiset ”purnaavat veroista”.

Tämä näkökohtaa nostaa minussa hienoisen vastakarvan kun Veronika ja Sanna esittelevät veronmaksuhalukkuuttaan. Rakastan veroja -kyltit antavat ymmärtää, että korkeampien verojen vastustajien motiivi on puuttellinen veronmaksuhalukkuus eli itsekkyys ja ahneus.

Varmaan moni toivoisikin pääsevänsä vähemmällä verotaakalla. Mutta minusta on harhaanjohtavaa ja poliittisesti tylyä antaa ymmärtää, että korkeamman veroasteen vastustajia motivoisi aina ja ensisijaisesti itsekäs harmi ja purnaus.

Ihminen on mitä suurimmassa määrin jalo ja periaatteellinen olento, sekä politiikan vasemmalla että politiikan oikealla laidalla. On varmasti olemassa monia ihmisiä, joilla ei ole mitään henkilökohtaista veronmaksua vastaan, mutta jotka ovat myös sitä mieltä, että hyvä yhteiskunta ei ole nykyistä korkeamman verotuksen yhteiskunta. Voisin itsekin maksaa enemmän veroja sen enempää purnaamatta, koska olen tyytyväinen ja kohtuullisen hyvätuloinen ihminen, mutta en silti ehdoin tahdoin kannata yleistä veroasteen nousua. Miksi? Siksi, että en ole vakuuttunut siitä, että kireämpi verotus (ainakaan nykyisellä verorakenteella) vie yhteiskuntaa hyvään suuntaan.

Tässä astuu kuvaan nuoruusmuisto 26 vuoden takaa. Kohtasin vuonna 1994 Tukholmaan muuttaessani Ingvarin, yrittäjänä vaurastuneen ruotsalaismiehen, joka möi minulle ensimmäisen omistusasuntoni Tukholmassa. Hän oli vakaumuksellinen smoolantilainen talousliberaali (silloisen Folkpartietin eli nykyisen liberaalipuolueen äänestäjä) ja kristillinen radikaalipasifisti, joka kannatti alhaisia veroja ja yritteliäisyyttä. Hän oli kuitenkin myös erittäin altruistinen ihminen, joka koetti auttaa ihmisiä. Hän vuokrasi ja möi hankkimastaan Södermalmin osuuskuntakerrostalostaan asuntoja syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajille, ja koetti tukea heidän pärjäämistään neuvoin ja tarvittaessa myös rahallisesti. Sain itsekin maahanmuuttajana häneltä monenlaista tukea.

Keskustelinkin hänen kanssaan talous- ja veropolitiikasta. Olin tuolloin kiivas vasemmistodemari ja kysyin häneltä — samassa hengessä kuin Veronika ja Sanna nyt — miksi hän halusi alhaisten verojen talousliberaalia yhteiskuntaa, ja miksei hän ollut valmis maksamaan enemmän veroja. Muistan aina hänen silloisen vastauksensa, joka kuului suunnilleen seuraavasti:

Juhana, eihän minua omat verot harmita, maksan niitä ihan mielelläni ja kyllä minun rahani riittävät, mutta en todellakaan halua korkeiden verojen yhteiskuntaa. Sehän rapauttaa ihmisistä työhalun ryhdin ja tekee meistä vähitellen laiskojen ihmisten valtiojohtoisen yhteiskunnan. Ihminen jalostuu kun hän ottaa vastuun itsestään, ja ihmisten täytyy nähdä oman ponnistelunsa ja omien tulojensa välinen yhteys”.

Tämä vastaus oli vakuuttava, koska olin vierestä katsonut, miten hän koetti tukea erään maahanmuuttajatyöläisen pärjäämistä, myös omia varojaan säästämättä. Häneltä ei siis puuttunut altruismia, mutta hän kannatti alhaisen verojen yhteiskuntaa periaatteellisista syistä. Ingvarin vastaus sai minut tuolloin miettimään omaa ajatteluani ja liberaalia ajattelua.

Arvaukseni on, että moni suomalainen idealistinen yrittäjä, liikenainen tai -mies tunnistaa itsensä tällaisesta ajattelusta. Siitä, että hyvin yhteiskunnan periaatteet ovat jotain kerrassaan muuta kuin itsekäs purnaus omista veroista.

Ja tämän keskustelun selventäminen oli piruilevan viserrykseni toinen tarkoitus. En halua, että alhaisen verotuksen liberaalit maalataan pelkästään itsekkäiksi. Siitäkin huolimatta, että taidan itse olla pikemminkin (kohtuullisen) korkean verotuksen hyväksyvä oikeistodemari kuin alhaista veroastetta vaativa oikeistoliberaali. Taloustiedekin tukee ajatusta, jonka mukaan verotuksen hyvinvointitappiot nousevat konveksisti eli kiihtyvästi veroasteen noustessa.

4 Minun verokylttini

Annan lopuksi oman julistukseni. Mitä minun verokyltissäni voisi lukea? Ehkäpä seuraavat teesit:

1 Olen iloinen veronmaksaja, ei ole tullut mieleen purnata omista veroistani. Olen iloinen, että elän demokratiassa, jossa kansanedustuslaitos päättää veroista ja maksan veroni nurkumatta. 

2 En ole lainkaan vakuuttunut, että nykyistä korkeampi veroaste johtaa hyvään lopputulokseen, varsinkaan jos työn verotusta kiristetään.

3 Jos suomalainen verolainsäädäntö ja julkiset menot uudistetaan hyvien taloustieteellisten periaatteiden mukaisiksi, niin, että ne tukevat hyvinvointia nykyistä paremmin, ja jos julkistalouden tasapainon tarve ja tällaiset reformit merkitsevät sitä, että minun oma verotukseni kiristyy, maksan nurkumatta enemmän veroja.

Ehkä Veronika ja minä emme lopultakaan ole tässä suhteessa kovin kaukana toisistamme.

 

 

Tilaa Juhanan uutiskirje

Liity Juhanan sähköpostilistalle! Saat ilmoituksen uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi.

Mitä mieltä sinä olet?

14 kommenttia artikkeliin ”Haluan maksaa enemmän veroja”

  1. Jari Hänninen sanoo:

    Olen kanssasi 110% samaa mieltä ja miettinyt samoja asioita kykenemättä ilmaisemaan niitä yhtä selkeästi. Ruotsalaisen asunnon myyjäsi kommentin pitäisi herättää kaikki viher-/ vasemmanlaidan poliitikot miettimään kansantalouden hyvän toimivuuden peruskysymyksiä. Yrittäjyyteen ja taloudelliseen kannustavuuteen perustuva yhteiskunta menestyy ja pystyy kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan kasvavat menot.

  2. Pekka T sanoo:

    Verokeskustelusta tulisi kiinnostavampaa, jos osallistujat kertoisivat miksi he haluavat enemmän tai vähemmän veroja. Historiassa on saattanut olla jakso hovin ja sotien rahoittamisen jälkeen, kun veroilla tuotettiin sellaisia yhteiskunnallisia palveluja, joita ei muilla tavoin yhtä tehokkaasti pystytty tuottamaan. Olen itsekin iloinen veronmaksaja, kun koen saavani veroille vastinetta. Muilta osin uskon kovasti osaavani päättää hyvinvointia tuottavammin kuin julkinen sektori mihin rahani käytän. Arvelen veronkorottajien päämotiivina kuitenkin olevan yhä massiivisempien tulonsiirtojen rahoittaminen, kun suuntauksen toki tulisi olla verokiilan kaventaminen, jotta tulevaisuuden palveluliiketoimintoihin olisi mahdollista työllistää.

  3. Hannu Laitinen sanoo:

    Verotuksen rakenteen uudistaminen on ratkaisu Veronikan ja muiden kylttisulkeisiin, joissa juuristorakenteensa ei edes yritetä avata. Pienituloisen veroprogressio on jopa suurempi kuin useissa esimerkeissä puhki päivitellyt keskituloisen verokiila. Syyllinen on kuntaverotuksen vähennyksiin sisäänrakennettu progressio.
    Ratkaisu, jolle en ole löytänyt vastaväitteitä, on kaikkien sosiaalitukien tason korotus ja tukitason nostaminen veron määrällä. Samalla päästään eroon verojen ja tukien yhteensovittamisviidakosta. Ja työn vastaanottaminen alkaisi maistua.

  4. Espoolainen sanoo:

    En oliai iloinen korotettujen verojen maksaja. koska kysymys on siitä mihin julkinen valta jakaa saamiaan verotuloja. Verovarojen käyttö kuntatasolla on lähellä ihmistä, ja sen hahmottaa – siis näkee arjessaan selkeämmin mihin euroja laitetaan. Sepä ei aina ilahduta, varsinkaan kun pyytäjät ja anovat saavat, kun asenteella heidän kuuluu saada se onnistuu. Osalle ei edes kerrota, mihin heillä olisi oikeus kun yrittävät tulla toimeen omillaan.
    Eläkeläiseltä saisi poistaa piiskaveron – olen maksanut veroja ihan riittävästi ml yle-vero pakkoverona.

  5. Jorma Tukia sanoo:

    Eiköhän se toinen näkökulma olisi kysymys, mihin tarkoituksiin niitä veroja kerätään. Ilmeisesti ikuinen poliittinen vääntö kuuluu tähän kysymykseen. Toisaalta yrityselämässä eläneenä tuottavuuden jatkuva kehittämispaine pitäisi saada myös julkisten palvelujen johtamiseen. Ei voi olla niin, että huonoa johtamista paikataan lisäveroilla. Löysää on ja toimintatapojen kehittämismahdollisuuksia löytyy runsaasti edelleen, vaikkakin esim. digitalisoinnilla jo nyt on saatu hyvää kehitystä aikaiseksi. Verohallinto hyvänä esimerkkinä. Julkishallintoon ja politiikkaan pitäisi saada kovan luokan tekijöitä oikeasta yrityselämästä. Lepomäki on hyvä esimerkki tästä, näkemystä on toisella tavalla kuin monella hallitusvastuullisella. Sipilääkin tulee jo ikävä.

  6. Kaija-Leena Rikkonen sanoo:

    Juhana,
    Kiitos hauskasta blogista. Minun kyltissäni lukee, että olen ylittänyt sen vaiheen, jolloin olin valmis maksamaan enemmän ansiotulo- ja pääomaveroja. Kannatan myös Ruotsin tapaan perintöverojen poistoa Suomessa. Lisäksi nyt pitäisi alentaa tuloveroa, koska verokiila toimii työllistämisen kasvun hidasteena. Suomi tarvitsee yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistävän verouudistuksen. ALV on korkeampi kuin Saksassa, joten sitäkin pitäisi laskea. Korkea ALV rokottaa erityisesti pienituloisia ja lapsiperheitä. Yritystukiremontti olisi myös tarpeen, mutta kuten Sipilän hallituksen kanssa kävi, se epäonnistui.

    P.S. Kokoomus, kaatakaa maakuntamalli, se on turha hallintokaavio. Kyllä pienen asukasluvun Suomi pärjää kunta- ja eduskuntavaaleilla ja uusittavalla kuntayhtymien ja yliopistollisten sairaan/terveydenhoitopiirien kanssa.
    Hyvää ja lämmintä syksyä.

  7. Anna-Maija Vihavainen sanoo:

    Erityisesti verokylttisi 3. kohta osui asian ytimeen! Yhteiseksi hyväksi maksettu veropotti pitää käyttää tehokkaasti hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi yhteiskunnassa. Uskon, että taloustiede voi löytää avaimen siihen tehokkuuteen.

  8. Pertti Rinne sanoo:

    Altruismi kukoistaa USA:ssa, kun jenkit lahjoittavat rahaa hyväntekeväisyyteen saadakseen vähentää lahjoitukset verotettavista tuloistaan.

    Meillä tätä paheksutaan, koska tulonsiirrot rikkailta köyhille katsotaan julkiseksi monopoliksi. Ja tehokkaita me siinä toki olemmekin

  9. Arto Hakkarainen sanoo:

    Kiitos taas hyvästä kirjoituksesta. Tarvitsemme kaltaisiasi älyllisiä porvareita politiikkaan. Siellä on jo aivan tarpeeksi älyllistä epärehellisyyttä, joka kaipaa kipeästi sinun ja Elinan kaltaista vastavoimaa.

    Oma verokylttini lähtee siitä, että maksan veroja mielelläni edellyttäen, että ne käytetään tehokkaasti ja hyödyllisesti. Ei siihen, että paikataan huonoa johtamista ja tehottomuuden säilyttämistä. Ei siihen, että rakennetaan hallintohimmeleitä. Ei siihen, että tukirahoilla nostetaan hintoja ja lisätään tuen tarvetta malliin asumistuki. Ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.

  10. Kimmo Kallonen sanoo:

    Kiitos hyvästä blogista. Kepeän sanailun taustalla olen havaitsevinani selkeän ideologisen eron vasemmistolaisen ja oikeistolaisen ajattelun välillä. On aika kiistattomasti osoitettu, että kokonaisveroasteen lieväkin aleneminen osuu yhteen taloudellisen kasvun ja työttömyyden alenemisen kanssa. Korkeintaan voidaan kiistellä, kumpi on syy, kumpi seuraus. Klassinen muna vai kana -kysymys.
    Honkasalo varmaankin ajattelee, että korkeammalla verotuksella voidaan julkisen sektorin avulla luoda enemmän työpaikkoja ja hyvinvointia yhteiskuntaan. Oikeistolainen ajattelu taas lähtee siitä, että veroasteen alentaminen johtaa talouden kiihtyvään dynamiikkaan ja sitä kautta alentaa työttömyyttä ja parantaa hyvinvointia. Verotuksen kohdentamiseen ja progressioon liittyvät tulonjakoasiat ovat toki myös poliittista oikeistoa ja vasemmistoa erotteleva tekijä. Suomen nykyisessä parlamentissa pitäisi numeroiden perusteella olla porvarillinen enemmistö. Siitä huolimatta meillä näyttää nyt olevan varsin vasemmistolaista talouspolitiikkaa ajava hallitus.
    En kiukuttele veroista minäkään, mutta Suomen veroaste on jo nyt tosi korkealla tasolla. Julkisen sektorin jatkuva kasvattaminen huolestuttaa.

  11. Naisjuristi sanoo:

    Kiitos loistavasta kirjoituksesta. Onkohan suhtautuminen veroihin myös ikäkausi- ja elämänvaihekysymys. Nuorena, tulonsiirroista riippuvaisena opiskelijana, äitiyspäivärahan saajana ”rakastaa veroja”, iän karttuessa vauraus tuo uutta itsevarmuutta.

  12. Mielenkiintoinen kirjoitus! Hyvä yhteiskunta ei ole nykyistä korkeamman verotuksen yhteiskunta. Ingvari tähän hyvin jo vastasi. Olen tähän asti uskonut ihmisten omiin valintoihin, eikä julkisen sektorin valinnat ole ainoita oikeita. Demokratiaedellytys saa kyllä mielellään toteutua. Tilanne ei ole kuitenkaan ongelmaton, koska ikärakenne tuo hoivaan ja terveydenhuoltoon paineita, eikä ikärakenteen muuttumisen tuomiin ongelmiin ole varauduttu, kun terveydenhuollon virtaviivaistaminen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä ei ole saanut tarpeeksi tuulta alleen. Korottamalla vain veroja tässä mennään ojasta allikkoon.

  13. Jussi Koskinen sanoo:

    Usein verokeskustelussa jätetään huomiotta verotuksen pitkän ajan vaikutukset. Haluan että ihmiset investoivat enemmän liiketoimintaan ja omaan osaamiseensa. Tämä tyypillisesti tarkoittaa toiminnassa ja suunnittelussa 10 – 50 vuoden aikajännettä.

    Verotuksen tulisi olla sellaista, että hyvätuloinen ja usein keskituloinen kansalainen ovat halukkaita luopumaan kulutuksesta investoidakseen säästyneen pääoman liiketoimintaan.

  14. Hieman asian vierestä.

    Äskettäisen uutisen mukaan joka kolmannen suomalaisen vuokralla-asujan vuokran maksaa (tai sen maksamiseen osallistuu) yhteiskunta. Kolmannes vuokrista siis maksetaan yhteisestä kassasta, joka on kerätty verotuloilla.

    Nyt sitten on vihjattu, että jos bensan ja dieselin hintaa pitää korottaa roimasta, niin yhteisestä kassasta maksetaan tietylle porukalle bensakulut. Siis kohtako myös kolmasosa kansasta ajelee ”ilmaiseksi”.

    Minäkin ajelisin ja asuisin ”ilmaiseksi”, mutta kun kuulun niihin (eläkeläisiin) joiden pitää maksaa reilusti veroja, niin tuommoisesta ilmaisuudesta ei voi edes haaveilla.

    Millaiseen yhteiskuntamoraaliin ajaudutaan, jos esimerkiksi 3000 euroa kuukaudessa saavan verot nousevat, jotta 2000 euroa saavalle pystytään maksamaan kaikenlaisia elämäntukia?