Ennen pormestariksi tuloani käytin tätä blogisivuani aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sivusto on ollut tauolla kesästä 2021, koska olen keskittänyt kaiken energiani Helsingin asioihin ja pormestarin tehtävään.
Pormestarin homma on ainutlaatuinen, koska siinä yhdistyvät toimitusjohtajamainen toimeenpaneva ja valmisteleva päätöksenteko sekä poliittisen päättäjän velvollisuus ylläpitää yhteistyötä valtuuston puolueiden kesken.
Tätä olen opetellut ja oppinut. Olemme luoneet hyvän kaupunkistrategian ja neuvotelleet kaksi tulo-ja menoarviota. Ja kaupunkistrategiaa toteutetaan neljän ohjelmaryhmän voimin. Kriisejä ja odottamattomia yllätyksiä hoidetaan. Olemme saaneet lukuisia oppeja ja välillä valitettavasti joutuneet hyväksymään sen, että suurimmatkaan ponnistelumme eivät aina tuota nopeita muutoksia vallitsevaan tilanteeseen. Voin kuitenkin vakuuttaa, että työtä paremman Helsingin ja helsinkiläisten puolesta tehdään päättäväisesti.
Nyt on taas aika käyttää tätä blogialustaa yhteiskunnallisen keskustelun käymiseen sekä Helsingin asioiden kommentoimiseen.
Pormestarina ja kuutoskaupunkien sekä C21-kaupunkien yhteistyön ja pääkaupunkiseudun yhteistyön johtajana olen tullut entistä syvemmällä tasolla tietoiseksi siitä, miten ratkaisevaa suurten kaupunkien menestys on koko Suomen menestykselle. Nykyaikainen talouskasvu on kaupunkien kasvua. Kaupunkien kasvu luo näkymän tulevasta vauraudesta ja hyvinvoinnista, ja sitä Suomi totisesti tarvitsee. Työikäisen väestön pieneneminen näivettää Suomea, mutta kaupungit eivät näivety. Helsinki kasvaa. Tänne syntyy lapsia ja tänne muuttaa ihmisiä. Ja kun olemme kansakuntana ymmärtäneet työperäisen maahanmuuton hyödyt ja mahdollisuudet, on myös syytä ymmärtää, että se toteutuu vain kaupungeissa.
Siksi kaupunkien ja Helsingin menestymisen mahdollisuuksia on edistettävä pontevasti. Haluamme muuttaa lainsäädäntöä, niin, että yritysten ja Helsingin kaupungin on helpompi rekrytoida kaikkialta maailmasta.
Haluamme oikaista korkeakoulujen opiskelupaikkojen jakaumaa. Tiesitkö, että uusmaalaisille nuorille on keskimäärin vähemmän opiskelupaikkoja tarjolla kuin lähes kaikkien muiden maakuntien nuorille? Kun korkeakouluista on tehty aluepolitiikkaa, menetämme lahjakkaita nuoria ulkomaille.
Haluamme sujuvoittaa koko koulutuspolun suorittamista englanniksi, mikä vaatii sekä kaupungin omia toimia että tarvittavien esteiden purkua kansallisella tasolla. Tiesitkö, että moni suuryritys kertoo, että se on elintärkeää parhaiden osaajien houkuttelussa Suomeen.
Valtakunnan politiikka on tällä vuosikymmenellä kovan tehtävän edessä. Julkinen hyvinvointilupauksemme ei ole sopusoinnussa kansantalouden tuotantopohjan kanssa. Siksi tällä vuosikymmenellä on huutava tarve uudistuksille – työllisyysuudistuksille, menosäästöille, kilpailua lisääville uudistuksille.
Pysy kuulolla!
Yksi kommentti artikkeliin Paluu blogiin
En ole helsinkiläinen, mutta Vartiainen puhuu asiaa, kaupunkien menestys on tärkeintä. On hyvä, että Suomesssa on maakunnallisia yliopistoja, mutta Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto voivat olla myös kansainvälisesti huippuyliopistoja.