Juhana Vartiainen

Särkelä ja Vartiainen: Kuka marssii heikoimpien puolesta?

-Yhteiskirjoitus Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerin Riitta Särkelän kanssa

Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen on vastannut kohta 20 vuoden ajan päihdeongelmaisia raskaana olevia naisia kuntouttavasta Pidä kiinni –hoitojärjestelmästä. Se on maailmanmitassakin ainutlaatuinen. Siinä hoidetaan tulevan äidin päihdeongelmaa ja opetellaan vauvan kanssa elämiseen tarvittavia taitoja.

Järjestelmä ylläpitää valtakunnallista koordinointia sekä eri puolilla Suomea seitsemää avopalveluyksikköä ja kuutta ympärivuorokautista kuntoutusta tarjoavaa pidä kiinni- ensikotia. Raha-automaattiyhdistys tukee koordinaatiota ja avopalveluja 2,5 miljoonalla eurolla ja kunnat osallistuvat avopalvelujen kuluihin noin miljoonalla eurolla. Ensikotien vuosikulut ovat n. 4,8 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on ollut n. 3,3 miljoonaa, siitä riippuen miten paljon kunnat ovat lähettäneet kuntoutujia. Muuten ensikotien rahoitus on ollut eduskunnan joululahjarahojen varassa, ja jo vuodelle 2016 ilmenee noin puolen miljoonan rahoitusvaje. Yksiköt ovat pieniä ja kuntien osuudet eivät voi kasvaa sitä kautta, että asiakkaita olisi enemmän eikä myöskään siten, että yksipuolisesti nostaisimme hintaa merkittävästi, koska silloin kunnat eivät edes lähettäisi kuntoutujia. Koko hoitojärjestelmän kulut ovat näin ollen noin 8,3- 8,5 miljoonaa.

Ympärivuorokautisen ensikotikuntoutuksen rahoitus on ollut kansanedustajien hyvän tahdon varassa jokaisen joulun alla.

Raskausaika ja varhaislapsuus vaikuttavat ratkaisevasti aivojen ja lapsen koko kehitykseen ja siksi kuntoutus on elintärkeää tulevan lapsen kannalta. Mutta tällainen toiminta on erityisen arvokasta siksi, että äidiksi tulevalla on voimakas motiivi nujertaa ongelmansa. Siksi raskausaika on loistava mahdollisuuksien ikkuna tulevan äidin kuntoutumiselle ja päihteistä irtautumiselle.

Tutkimuksen mukaan peräti kaksi kolmasosaa ”pidä kiinni” -ensikodeissa olleista äideistä kuntoutuu riittävän pitkän kuntoutuksen jälkeen vauvansa huoltajaksi ja irtautuu päihteistä. Se on huikea tulos. Elämänmuutos, päihteistä irtautuminen ja vauvan tarvitseman hoidon ja vuorovaikutuksen oppiminen ovat kuntoutujalle vaativa juttu.

Jos kuntoutusta ei olisi ja vauvat olisi syntymän jälkeen sijoitettava muualle, kodin ulkopuolisen sijoituksen kustannukset jo vauvan ensi elinvuoden ajalta maksaisivat kunnille noin 12,9 miljoonaa euroa. Kunnat säästävät samaisen yhden vuoden aikana äitien päihdehaittakustannuksissa noin 4 miljoonaa euroa. Kuntouttamatta jättäminen olisi siis jo yhden vuoden aikana lähes kolme kertaa kalliimpaa kuin kuntoutukseen investointi, jos oletetaan että Pidä kiinni -kuntoutus onnistuu mutta muuten kuntoutumista ei tapahdu.

Nämäkin kustannukset kalpenevat sen rinnalla, mitä pysyvästi vaurioitunut lapsi maksaa julkistaloudelle. Vauvojen ja pienten lasten huostaanotot kestävät useimmiten 18 ikävuoteen asti. Ulkopuolisen tutkijan Pidä kiinni -hoitojärjestelmälle tekemien laskelmien mukaan kunnille kertyy noin 163 miljoonaa euroa säästöä siitä, että huomattavaa osaa näistä lapsista ei tarvitse sijoittaa pitkäaikaisesti, 18 vuoden ikään asti, kodin ulkopuolelle. Kun äidit kuntoutuvat, heidän eläkeikäänsä mennessä muuten tulevia160 miljoonan euron päihdehaittojen kustannuksia ei myöskään synny.

Suomi tarvitsee hyvän työllisyysasteen ja työkykyisiä ihmisiä. Tästä näkökulmasta yhteiskunnalta säästyy eläkeikään mennessä noin 105 miljoonaa euroa, kun Pidä kiinni -äidit kuntoutuvat työkykyisiksi. Näiden lukujen valossa 8,5 miljoonaa euroa onkin erittäin hyvin ja vakaasti tuottava investointi taloudellisesti yhteiskunnalle. Kovaa talousfaktaa, vaikka unohtaisimme päihderiippuvuuden ja vauvojen vammautumisen aiheuttamat valtavat inhimilliset kärsimykset.

Näistä vakuuttavista luvuista huolimatta hoitojärjestelmän rahoitus on ollut vaarassa vuodesta 2010 lähtien. RAY huolehtii kiitettävästi avopalveluista, joita se voi rahoittaa. Raskaana olevien ja juuri synnyttäneiden ympärivuorokautista kuntoutusta ei tee kuin yksi taho Suomessa, Ensi- ja turvakotien liitto. Eduskunnan ns. ”joululahjarahat” ovat vuosi vuodelta supistuneet, kahdesta miljoonasta viime vuoden 1,5 miljoonaan ja tälle vuodelle edelleen miljoonaan euroon. Koko hoitojärjestelmän jatkuvuus on nyt katkolla eikä Ensi- ja turvakotien liitolla ole kantokykyä, jolla kompensoida rahoituspohjan romahtaminen.

Ilman Pidä kiinni- hoitojärjestelmää raskaana olevilla vakavasti päihdeongelmaisilla naisilla ja heidän vauvoillaan ei ole mitään tilalla.

Viime aikojen keskustelussa on pyörinyt vaatimuksia raskaana olevien naisten pakkohoidosta. Huoli syntymättömien vauvojen turvallisuudesta on ymmärrettävää. Keskustelusta on kuitenkin unohtunut kokonaan se, että ei ole edes huolehdittu kuntoon vapaaehtoisuuteen perustuvan Pidä kiinni –hoitojärjestelmän pysyvää rahoitusta. Ensin onkin viisasta ja kannattavaa laittaa kuntoon mahdollisuus vapaaehtoiseen kuntoutukseen ja sitä kautta mahdollisuus todelliseen pysyvään elämänmuutokseen.

Miljoona tai kaksi ovat kenties pikkurahoja suomalaisessa politiikassa. Lyhyen aikavälin kustannuksiin katsominen on lyhytnäköistä. Julkistaloudellisen pornografian uhallakin tekee mielemme verrata vauvojen elinikäisen vammautumisen riskiä kaikkeen siihen, mihin muuten Suomessa yhteistä rahaa käytetään ja mitä tuloja jätetään saamatta. Onko todella tärkeämpää, että täysin työkykyiset ihmiset voivat viettää 40 miljoonan euron arvosta puoli vuotta vuorotteluvapaalla julkistalouden piikkiin? Onko todella tärkeämpää suunnata elinkeinotukia esimerkiksi Itämeren yli suuntautuviin alkoholipitoisiin viihderisteilyihin? Onko todella mahdotonta nostaa mitään veroa jos nyt joudumme säästämään syntymättömien vauvojen terveydessä? Syntymättömien lasten ja päihderiippuvaisten äitien puolesta ei uhata yleislakolla, järjestetä traktorimarsseja tai uhata hallitusta välikysymyksellä.

Riitta Särkelä ja Juhana Vartiainen