Suomessa on hyvä sosiaaliturva. Työssäkäyvien ja työttömien köyhyysaste on EU-maiden matalin (Eurostat 2016). Tästä huolimatta vuonna 2015 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Moitteisiin on laajasti vedottu poliittisessa keskustelussa, kun on haluttu vastustaa sosiaaliturvan uudistuksia ja työnteon kannustimien parantamista.
Jos huomautetaan maata, jossa on EU:n pienin köyhyysaste, herää kysymys, mihin huomautus perustuu. EU:n sosiaalinen peruskirja edellyttää, että sosiaaliturvaetuisuuksien vähimmäistason on oltava vähintään 50 % kansalaisten mediaanitulosta, eli huomautusvuonna 2013 niiden olisi pitänyt olla 970 €/kk. Komitea tarkasteli ratkaisussaan toimeentulon määrää ainoastaan työmarkkinatuen perusosan ja asumistuen laskennallisen keskiarvon perusteella. Se ei ottanut laskelmissaan huomioon toimeentulotukea ja sen muita osia. Sosiaalisten oikeuksien komitean arvio antaa tilanteestamme väärän kuvan.
Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle toimeentulotukea jopa 1 188 €/kk. Toimeentulotuki on erittäin ongelmallinen tukimuoto. Vähimmäisturvan riittävyyttä arvioitaessa tulisi huomioida Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuus, joka muodostuu rahana maksettavien sosiaalietuuksien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatoista ja –helpotuksista. Suomessa pienituloiselle tarjottavat palvelut ovat lähes poikkeuksetta ilmaisia.
Vähimmäisetuuksia kannattaa vertailla maiden välillä. Toimeentulotuki on Suomessa erittäin käytetty tukimuoto verrattuna Ruotsiin. Molemmissa maissa tukea käyttää 400 000 henkilöä, vaikka Ruotsissa on kaksi kertaa enemmän asukkaita. Sekä asumistukien että toimeentulotuen taso on Suomessa Ruotsia korkeampi. Ruotsin yli vuoden työttömänä olleista vain vajaa 20 % sai enää työttömyysetuutta. Pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvan kattavuus oli Suomessa EU:n parhain. Yli 90 % yli vuoden työttömänä olleista sai työttömyysetuutta Suomessa. Ruotsin tilanne johtuu siitä, että ansiosidonnaiselta pudonneet pitkäaikaistyöttömät saavat Aktivitedstöd ja utvecklingsersättning –tukia aktiivisuutta vastaan. Niitä ei pidetä varsinaisena työttömyysetuna EU:n tilastoissa vaan palkkana aktiivisuudesta tiukempien osallistumisehtojen vuoksi. Ruotsin edustama pohjoismainen malli on minimietuuksien osalta Suomea tiukempi ehdoiltaan ja pienempi tukitasoiltaan.
Vähimmäistyöttömyysetuuksien tason pitäminen korkealla on perusteltua köyhyyden vähentämisen näkökulmasta. Mutta se aiheuttaa pohjoismaisessa vertailussa heikot työnteon kannustimet erityisesti matalapalkkaiselle työlle. Tämä on yksi syy työvoimapulalle, kun matalapalkkaista työtä ei kannata ottaa vastaan. Työn rajaveroaste onkin Suomessa matalimmilla tulotasoilla selvästi muita pohjoismaita korkeampi. Työn rajaveroaste oli 67 % mediaanipalkasta ansaitsevalla vuonna 2014 Suomessa 54,3 %, Ruotsissa 45,5 % ja Tanskassa vain 39,5 %. Suomen muita Pohjoismaita korkeammat rajaveroasteet matalilla tulotasoilla johtuvat ennen muuta työtulovähennyksistä, jotka poistuvat nopeammin tulojen kasvaessa. Työnteon kannustimet ovat siis heikot.
Pitkällinen elämäinen pelkästään tuen varassa jättää saajansa väistämättä köyhyyteen jopa Suomessa. Siksi tukijärjestelmän tulisi olla työntekoon kannustava. Katseet tulisikin siirtää matalapalkkaisen työn kannustavuuden parantamiseen, työtulovähennyksiä kasvattamalla. Muuten työlle ei löydy tekijöitä, talouskasvumme hidastuu jo piankin työvoimapulan vuoksi ja julkistaloutemme ongelmat eivät ratkea.
Juhana Vartiainen, Kansanedustaja Kokoomus
Asmo Maanselkä, Puoluesihteeri Kristillisdemokraatit
32 kommenttia artikkeliin Yhteisblogi Asmo Maanselän kanssa: Työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen heikosti.
1. Onko reilua, että jotkut joutuvat elääkseen tekemään matalapalkkatyötä ilman merkittävämpää tulontasausta, kun ongelma on kuitenkin yhteinen?
2. Eikö tuloeroja vertailtaessa olisi todellisuutta kuvastavinta, että vertailtaisiin perusmenojen jälkeen käteen jääviä osia?
1. On reilua, että laadultaan ja määrältään erilaisista työpanoksista maksetaan eri määrä palkkaa. Ei tunnu alkuunkaan järkevältä, että kaikkien vuosiansiot tasoitettaisiin samaksi euromääräksi heidän tekemästään työstä riippumatta. Nykyiset tulontasaukset ovat jo enemmän kuin kohtuullisen rajuja.
2. Silloin pitäisi määritellä oikea taso ”perusmenoille” nykyisen asumiskulujen, ostettujen elintarvikkeiden, energiankäytön ynnä muiden menojen valinnanvapauden sijasta. Se tarkoittaisi käytännössä kaiken mahdollisen säännöstelemistä, kuten palkkojen, vuokrien sekä elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden hintojen. Tuskin kovin moni innostuisi siitä.
1. On erittäin epäreilua, että tuloja tasataan toisten palkoista, se on pöyristyttävää.
2. Menot on mitoitettava tulojen mukaan ja sen lisäksi menot paikassa A ovat erilaiset kuin paikassa B, näin ollen nämä menot pitäisi saada samanarvoisiksi, joka taas tarkoittaa valtion interventiota vapaaseen markkinaan. Tämä vasta hullua olisikin.
Järjestelmä voisi kieltämättä olla sellainen, että työnteko kannattaa. Ja lisäksti tietysti olisi syytä lopettaa matalapalkka-alojen halveksinta: me nyt joka tapauksessa tarvitsemme siistijämme, tarjoilijamme, ruoanlaittajamme yms. jotta tämä yhteiskunta toimisi. Itse asiassa tarvitsimme näitä tekijöitä enemmän, jotta jokaisen ei tarvitsisi yrittää olla monitaitaja. Minä ainakin mieluummin maksaisin palveluista kuin tyhjästä – siis mieluummin palkkaa kuin sosiaaliturvaa.
Ei nykyään kannata ku ei palkalla saa edes perus elämistä maksettua.Mutta jos sais esim. suomen hintatason laskettua 30-40% niin palkka riittäisi just ja just elämiseen.
Oletko huomannut että kotimaisessa hintatasossa, olipa se lähes mikä hyvänsä hyödyke tai palvelu, verotus on merkittävää luokkaa. Verotonta hintaa ei voi laskea loputtomiin mutta verot voi kyllä poistaa kokonaan mikäli vain näin halutaan. Sinä maksat verollisen hinnan, et verotonta.
Älkää viitsikö valehdella Asmo ja Juhana! Yhtään pienituloisuuteni (alle kymppitonnin vuositulot) takia ilmaista sosiaali- tai terveyspalvelua en ole näiden vuosien aikana nähnyt saati käyttänyt. Ja käytän niitä kuitenkin kohtuullisesti sairauksien ja niiden aiheuttaman työkyvyttömyyden takia.
Sitä vastoin olen kohdannut tilanteen, jossa sairaala perusteli osin pienituloisuuteni takia hoidon mahdottomuutta, se kun maksaisi minulle liikaa.
Te ette tiedä kaltaiseni ihmisen asemasta yhtään mitään vaikka tilastotietoja osaatte oman näkökantanne perusteeksi sopivalla tavalla esille tuodakin.
Valtion talousarvioesitys selittää minne verovarat menee, se on yksinkertainen esitys ja helppo ymmärtää.
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&lang=fi&maindoc=/2018/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:127:
Se ettei verovaroin pystytä kustantamaan kaikkia palveluita on yksinkertaisesti seurausta siitä ettei näitä varoja kertakaikkiaan ole olemassa vaan ne menee jonnekkin muualle. Lue talousarvioesityksen kohta ”määrärahat”. Sieltä selviää minne rahat menee. Ei ole olemassa yhtään ilmaista palvelua, kaikki on kustannettu veronmaksajien varoista (yhteisöt ja yksilöt).
Opiskelijat on ajettu todella ahtaalle. Tämä on mielestäni yksi syy siihen, miksi moni ei halua edes yrittää. Itse suoritan sosionomitutkintoa työttömyystuella, ja yritän saada puserrettua tämän 3,5 vuoden tutkinnon kasaan sen kahden vuoden aikana, jolloin pystyn vielä jotenkin mieheni kanssa kustantamaan koko perheen elatuksen.
Tietenkään kaikki eivät menisi yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin, vaikka tukiaikaa pidennettäisiin, mutta ne, jotka tällä tukiajalla yrittävät pusertaa opintoja kasaan, ovat todella stressaantuneita. Tämä lisää entisestään riskiä työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Ratkaisuja kyllä löytyisi tähänkin tilanteeseen, jos niitä haluttaisiin löytää.
Onko sekään oikein, että päättäjien palkkoja nostetaan entisestään samalla, kun valitellaan, ettei valtiolla rahat riitä mihinkään – edes niiden matalampien palkkojen nostamiseen, jolloin työntekomotivaatio nousisi?
Mikäli verovaroista maksettavia palkkoja nostetaan ilman nostamatta veroja, joudutaan määrärahoja kutistamaan jossain muualla. Poliitikot on valittu eduskuntaan tekemään tämän päätöksen siitä kuinka määrärahoja käytetään ja minne painotukset laitetaan. Koska viittaat palkkojen nostamiseen, uskoisin että tarkoitat tällä julkisen sektorin palkkoja? Yksityisen sektorin palkkoja ei voi nostaa valtion toimesta.
Mietitkö koskaan koulutustasi valitessa että olet opiskelemassa alalle, joka on tyypillisesti julkisen sektorin rahoittamaa eikä palkkauksen osalta voi kilpailla yksityisen sektorin kanssa? En tiedä mitä tarkoitat päättäjillä, mutta uskoisin että viittaat kansanedustajiin? Heidän palkkojen osuus määrärahoista on erittäin pieni. Vaikka ne poistettaisiin kokonaan, julkisen sektorin palkkoja ei voitaisi nostaa kuin muutama sentti /kk. Ei mitään merkitystä kokonaisuuteen taloudellisesti mutta moraalisesti ja eettisesti toki merkityksellistä. Kansanedustajien palkkiot on listattu valtion talousarvioon, vuodelle 2018 heidän osuus määrärahoista on 0,038%.
Minulle ei merkitse niinkään palkan suuruus kuin se, että saan tehdä mielekästä työtä ja sillä itseni ja perheeni elätettyä.
Tarkoitin nimenomaan kansanedustajien saamia palkankorotuksia. Olipa kyseessä miten pieni osuus tahansa, ei sillä voida perustella korotuksia.
Päättäjätasolla saadaan jo ihan liikaakin rahaa, eikä voida ajatella niin, että se korotus on heille ihan pieni summa. Pitää ajatella niin, että se ei sitä kaikille ole. Se 300 euron korotus merkitsee joillekin ihmisille tulojen tuplaantumista!
Tällä menolla mennään kohti luokkayhteiskuntaa, ja jo sata vuotta sitten saatiin tuta se, mitä se voi pahimmillaan saada aikaan.
Mielestäni työttömillä ja muiden tukien saajilla kuin myös eläkeläisillä tulisi olla oikeus ja mahdollisuus työllistyä tarjolla oleviin työtehtäviin, mitä ovat kykeneviä suorittamaan, siten, että voivat tehdä niitä myös ilman työnantajan taholta maksettavaa korvausta, mutta kuitenkin siten, että tuki- ja/tai eläke-edut heillä säilyvät välttämättömän toimeentulon takaamiseksi.
Ongelmana tässä lienee se, ettei näille tukia ja/tai eläkettä saaville haluta tarjota em. mukaista ”palkatonta” työtä vaikka he sitä itse haluaisivat tehdä. Ongelma korostuu etenkin sellaisten työtehtävien kohdalla, missä vaaditaan korkeampaa koulutus- ja osaamistasoa.
Itse olen korkeamman teknisen koulutuksen ja pitkän työkokemuksen saaneena, mistä tehtävistä olen eläköitynyt, useamman kerran kokenut em. mukaisen ongelman.
Olen osittain kanssasi samaa mieltä. Mikäli tällainen ”palkaton” työ sallittaisiin säilyttäen valtion maksamat tuet, silloin työ pitäisi tehdä mieluummin valtiolle kuin yksityiselle. Yksityisen sektorin osalta ongelmalliseksi, tosin tuskin merkittävästi tässä tapauksessa, muodostuisi juurikin tuo palkaton työvoima valtion tukemana. Tämä katsottaisiin luultavasti kilpailua vääristäväksi toimeksi.
Olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä että ihmiset jotka kykenee tekemään töitä vaikkapa eläkkeellä ollessaan tulisi sallia mukaan työyhteisöön.
Työttömän saamat tuet takaavat perus toimeentulon, ei muuta. Jos ette usko niin kokeilkaapa joskus. Ei meinaan ole kovin kummoista elämää kun miettii jo ihan perus ruokaostoksiakin tehdessä mihin on varaa.
Toimeentulotuki on harkinnan varaista eikä sitä saa automaattisesti.
Itse elin noin vuoden työttömän noin 870€/kk tuloilla ja voin sanoa että lähes kukaan ei sitä halua jos on jokin vaihtoehto. Laskekaa itse minkälaista elämä on tuollaisilla tuloilla.
Se että työttömän saamat tuet ja jotkin palkat ovat hyvin lähellä toisiaan kertoo vain kuinka huonosti palkattuja jotkin työt ovat. Palkka pitäisi olla korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Jos perus menojen (ruoka, vuokra yms) jälkeen palkasta ei jää juuri mitään käteen on tälläinen työ turhaa ns paskaduunia.
Kaikille ei tarvitse taata samaa tulotasoa tilanteesta riippumatta, mutta kaikille palkkatyössä oleville pitää taata kohtuulliset tulot.
Esimerkiksi palkkatuloja voitaisiin alkaa verottamaan vasta (esimerkiksi) 1500 ylöspäin portaittain. Silloin huonomminkin palkattu työ kannattaisi kun siitä jäisi myös jotain käteen verojen jälkeen.
Olet täysin oikeassa verojen suhteen. Pienistä tuloista pitäisi verottaa pienesti. Pakolliset menot, oletko koskaan miettinyt niissä verojen osuutta? Ymmärrätkö että jokaisesta eurosta joka sinulla on käytettävissä ruokaostoksiin yksi neljäsosa (24% tarkasti) menee suoraan verottajalle, eli kassaan josta sinun toimeentulotuki maksettiin? Aivan samoin toimeentulotuen ja kaikkien muiden tukien verottaminen on nimeltään ”tukileikkaus”. Tukien verottaminen palauttaa verojen osuuden samaan kassaan mistä tuki maksettiin. Nollasummapeli. Ei voi olla siten että valtio määrittää yksityisen sektorin palkkauksen joten viittaat varmaankin paskaduuneilla ja huonolla palkalla julkisen sektorin palkkausta?
Viittaan nimenomaan yksityisen sektorin huonosti palkattuihin töihin. Miksi yksityinen sektori pitäisi jättää pois laskuista ? Toki julkinen sektori on osana tässä.
Valtio ei voi määrittää yksityissektorin palkkausta ?
Toki voi…. minimipalkka.
Se että työttömät ”pakotetaan” vastaanottamaan huonosti palkattuja töitä pitävät yllä huonosti palkattuja töitä. Osana tässä on myös se että jotkin tahot tavoittelevat suomeen suurta määrää ”turvapaikanhakijoita” joka mahdollistaa palkkausmenojen pienentämisen tarjonnan kasvaessa.
Elämme kapitalistisessa yhteiskunnassa joten pelataan niillä pelisäännöillä. Jos jollakin alalla on työvoimapulaa pitää tarkastella mistä se johtuu. Palkkaus, työolosuhteet, koulutus.
Jos jokin työ ei houkuttele työntekijöitä eikä siitä ole varaa maksaa palkkaa ei se ole säilyttämisen arvoista. Hyvät työpaikat menestyvät ja tuottavat, huonot kuolevat.
Meillä on työehtosopimusten kautta vähimmäispalkat.
Siivoojan/kiinteistöhuoltajan, tarjoilijan ja ruoanlaittajan töihin yleensä käydään parivuotisen opiskelun ja tutkinnon kautta. Tuskin näillä aloilla on pulaa niin paljon, että se ratkaisisi massatyöttömyyden ongelman. Matalan osaamisen tehdasmaiset vaihetyöt, joilla työttömyys ratkaistaisiin, on viety maihin, joiden kanssa emme kykene kilpailemaan työn hinnalla. Ilman työterveydenhuoltoa, työsuojelusta puhumattakaan, päiväpalkka 2-3 euroa 14 tunnin työstä, on todella erinomaisen hyvin kilpailtu työn hinta. Esimerkkinä käy vaatetusala, joka työllisti aikoinaan Suomessa erittäin hyvin. Vaatetuotanto lähes täysin on siirtynyt meiltä näihin kahden euron päiväpalkan maihin. Kuinka pieneksi sosiaaliturvan tulisi mennä, että ihminen Suomessa voitaisiin velvoittaa tekemään työ 2 eurolla päivässä? Käytännössä sellainen onnistuisi vain sosiaaliturvan täydellisellä lakkautuksella. Olisimme silloin ”Intia” tai muu vastaava valtio. Olisimme globaalin markkinatalouden sydänytimessä, sen johon kuuluu kilpailu ”hinnalla millä hyvänsä” keinoja kaihtamatta.
Maat joissa on pienet palkat on myös pienet menot. Paremminkin sinun tulisi pohtia miksi tästä valtiosta on tullut näin kallis? Tähän(kin) löytyy selitys, eikä se ole monimutkainen. Suostuuko intialaiset tai afrikkalaiset ostamaan tuotteita, jotka on suomalaisen hintatason mukaan hinnoiteltu? Vastaan kysymykseen: eivät suostu.
”Suomessa pienituloiselle tarjottavat palvelut ovat lähes poikkeuksetta ilmaisia.”
Minkä takia minä sitten joudun maksamaan lähes kahden kk takuueläkkeeni verran terveydenhuolto -ja lääkemaksuja vuodessa? Lisänä päälle vielä 2-300 euroa taksien omavastuuosuuksia, kun en pysty vammani takia menemään julkisilla. Ja ei, en saa toimeentulotukea, joka korvaisi noista senttiäkään.
Siksi koska valtiolla (ja kunnilla) ei ole enää varaa korvata näitä menoja. Valtion talousarvioesitys kertoo minne verovarat on jyvitetty.
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&lang=fi&maindoc=/2018/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:127:
Sinua on huijattu jossain vaiheessa mikäli olet saanut käsityksen palvelujen ilmaisuudesta. On toki palveluita joista niiden käyttäjät ei maksa suorituksen hetkellä mitään mutta sellaista kuin ilmaista palvelua ei ole missään, kyllä kaikki palvelut on maksettu, veroilla ja valtion velalla.
Eiväthän ne ilmaisia olekaan. Minä noudatan tätä kehotustanne hoidattaa hampaani kuntoon, mutta lähinnä siksi, ettei sitten tule jatkossa ongelmia 😉 Maksoin vieläpä sen hampaan paikkaamisen vaaditun 45 euroa mukisematta, koska ainakin yksityiseen lääkäriin verrattuna hinta oli vielä melko kohtuullinen.
Mielenkiintoisesti kierrät tuon Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean lausunnon, vaikka se on ihan faktaa. Helsingissä on koko maan korkeimmat elinkustannukset, joten ei liene ihme, että myös toimeentulotuki on suuri. Joskus rejhellisesti ihmetyttää se, kuinka tyhminä poliitikot ihmisiä pitävät.
Tutustu Asmo Maanselän pamflettiin!
Voi voi, hyvät miehet.
Ei toimeentulotuki ole mikään ylimääräinen tukimuoto, jota maksettaisiin muiden tukien päälle. Se määräytyy ns. toimeentulonormin mukaisesti: jos henkilöllä tai ruokakunnalla ei kerry minimiksi katsottua toimeentuloa muista tulonsiirroista (työttömyyspäiväraha, eläke, kansanedustajan palkkio), erotus maksetaan toimeentulotukena.
Ei se ole kaikille toimeentulotuen saajille samansuuruinen. Sillä varmistetaan, että Suomessa jokaisella olisi edes jonkinlainen säällinen minimitoimeentulo.
Minä uskon, että yleinen elintasovaatimus vaikkapa vain 9 luokkaa peruskoulua käyneillä on yksinkertaisesti vaan liian korkea. Liian kova taso.
Siksi verotus on ihan tapissa.
Mitähän Juhana sinä väitteestäni ajattelet? 🙂
Eniten pulaa on näistä tekijöistä, suurimmassa osassa tienaisi hyvin:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245379-tyovoimapula-laajentunut-suomessa-naiden-48-ammatin-tekijoista-paakaupunkiseudulla
Päällisin puolin vain tarjoilijat, siivoojat ja keittiöapulaiset ovat näitä pienipalkkaisia. Suurin osa työvoimapulasta koskee hyväpalkkaisia rakennusalan töitä sekä hoitoalaa, missä palkat ovat kohtuulliset. Jos talouskasvu rykii siitä, ettei ravintolassa saada lautasia ruualle ja ruokaa pöytään saati tähteitä siivottua, niin haluan sen päivän nähdä.
Ammutte ohi. Pulaa on hyväpalkkaisista tekijöistä. Hoitajatkin usein tienaavat kaikkine lisineen kohtuullisesti.
Unohditte myös pienituloisen yrittäjyyden kannusteet, vaikka varmasti yrittäjyyttä tuette. Eikö sekin kannattaisi huomioida tässä?
Olisi suotavaa että näistä asioista lait säätävät poliitikot tietäisivät mistä puhuvat, ja myös käyttäisivät oikeita termejä. Suomessa kukaan ei todellakaan saa ”toimeentulotukea” vajaa 1200 € / kk.
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, ja sen maksimimäärä on runsaat 491,21 € / kk. Kaikki tulonsiirrot yhteen laskien voidaan joissain harvoissa tapauksissa päästä tuohon vajaaseen 1200 € summaan – mikäli esim. tuensaaja on akuutin asunnottomuuden uhan alla, ja hänen vuokransa on n. 800 € / kk.
Juhana:
”Suomessa on hyvä sosiaaliturva. ”
ja ”Jos huomautetaan maata, jossa on EU:n pienin köyhyysaste”
Arvaan, ettei ole kauaa? Juhanalla selvästi suunnitteilla uusia jekkuja, joilla tuokin rommautettaan ja kansaa ajetaan ahtaammalle.
Ainakin pääkaupunkiseudun asuntojen hintataso on aivan järkyttävä, ja on oltava muitakin ratkaisuja kuin se, että muutetaan lapsinemme pienempään asuntoon kuin 76,5 neliön rähjäiseen kolmioon. Vuokria ei todellakaan pitäisi nostaa vuosittain vain siksi, että vuokranantaja voi lain mukaan tehdä niin. Ne palkat kun ei nouse samaa tahtia!
Teillä kokoomuslaisilla on lisäksi harvinaisen vääristynyt kuva siitä, millaiset mahdollisuudet yksilöllä on edetä. Peruskoulutuksen tarjoaminen ei takaa sitä, että jokaisella on mahdollisuus on menestyä, jos vain haluaa. Se kun on kiinni vallan muistakin tekijöistä, kuten esimerkiksi perhetaustasta. Yhteiskunta ei ehkä enää julkisesti tuomitse sitä, jos sukunimi on tietynlainen, mutta kun menneisyys vaikuttaa aika moneen asiaan yksilön elämässä.
On toisaalta totta, että koulutusta on syytä arvostaa. Kuitenkaan ei voida ajatella niin, että vain harvoilla ja valituilla on tilaisuus kouluttautua. Sitten mennään taas sinne 1800-luvulle, jolloin vain rikkaimmat pääsivät kouluun. Ongelmiin pitää puuttua jo varhain, ja se ei onnistu, jos koko ajan säästetään menoissa esimerkiksi julkisessa terveydenhuollossa ja varsinkin mielenterveyspalveluissa.
Kannattaisikokohan matalapalkka-alojen työnantajien nostaa palkan tasoa saadakseen houkuteltua työntekijöitä? Ei kait ole tarkoituksenmukaista pudottaa sosiaalitukia niin alas että kannattamattomat alat saavat puoli-ilmaista työvoimaa, joka on valmis tekemään töitä köyhyysrajan alle jäävällä palkalla. Toiminnan tuottavuutta voinee tehostaa jollakin muulla tavalla niin, että vähempi määrä työntekijöitä riittää ja niille pystyy maksamaan kelvollista palkkaa.
Tätä neuvoa eivät yrittäjät meiltä tarvitse, totta kai he laittavat tarjolle ne työtilaisuudet jotka ovat yritykselle kannattavia. Ne nostavat palkkaa siihen pisteeseen asti, jossa henkilön työllistäminen ei enää lisää yrityksen voittoa.