Juhana Vartiainen

Kokoomuksen eriävä mielipide valtiovarainvaliokunnalle, talousarviosta ja julkisen talouden suunnitelmasta

Johtamani talousvaliokunta hyväksyi kokouksessaan perjantaina 8.11.2019 lausuntonsa valtiovarainvaliokunnalle, aiheena hallituksen talouspolitiikka eli tulo- ja menoarvio ja Julkisen talouden suunnitelma. Riippumattomien asiantuntijatahojen ja virkamiesorganisaatioidenkin asiantuntijalausunnot valiokunnalle olivat oikeastaan yksimielisen kielteisiä tai epäileviä. Valiokuntamme hallituspuolue-enemmistö sivuutti kritiikin ja kirjoitti siloitellun hallitusta tukevan lausunnon.

Laadimme kokoomusedustajien ryhmässä (Sankelo, Kauma, Vestman ja minä) eriävän mielipiteen, jonka allekirjoittivat iloksemme myös perussuomalaisten kelpo edustajat Puisto ja Vallin. Eriävä mielipide olisi oikeastaan syntynyt jo lähes yksistään asiantuntijatahojen tyrmäävistä lausunnoista, ja mielipidetekstimme nojaa niihin vahvasti.

Vaikka olen tutkinut talouspolitiikan päätöksentekoa koko ikäni, en ole aiemmin nähnyt näin yksimielistä tyrmäystä hallituksen talouspolitiikalle ja budjettiesitykselle. Valiokunnan hallitusenemmistö erkaantuu kauas asiantuntijamielipiteestä.

Valiokunnan lausunto on täällä. Meidän eriävä mielipiteemme alkaa sivulta 6. Julkaisen eriävän mielipiteen tässä kentässä:

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1

Perustelut

Hallituksen talousarvio kasvattaa julkisia menoja noin 1,7 miljardia euroa vuonna 2020. Tämä
merkitsee muutosta finanssipolitiikan linjaan. ”Julkisen talouden kokoa kasvatetaan päätösperäisesti merkittävällä tavalla ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin”, kirjoittaa lausunnossaan
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Valtiovarainministeriön tuoreen talouskatsauksen mukaan menot kasvavat tuloja nopeammin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen. Menojen kasvamista vastaavaa
tulojen kasvua ei ole olemassa, joten julkistalous heikkenee rakenteellisesti.

Valittua muutosta ei voi perustella suhdannetilanteella, koska taloutta ennustavien laitosten yksimielinen näkemys on, että Suomen talous ei ole taantumassa eikä sellaista myöskään ennusteta.
Kasvun hidastuminen ei ole merkki taantumasta, vaan kasvun normalisoitumisesta trendikasvuksi. Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan ns. suhdannekuilu eli todellisen ja
potentiaalisen tuotannon erotus, on suunnilleen nolla vuonna 2020 ja sen ennustetaan olevan sitä
koko tarkastelujakson 2020—2023. ”Budjetin linja on reippaasti keventävä, sopii huonosti suhdannetilanteeseen ja rikkoo mahdollisesti budjettisääntöjä”, totesi professori Roope Uusitalo valiokunnalle antamassaan lausunnossa. Näkemykseen suhdannetasapainosta yhtyi myös Suomen Pankin asiantuntija valiokunnan kuulemisessa. ”Hallituksen finanssipolitiikan linjaa voidaan pitää elvyttävänä. Hallitus ei perustele elvyttävää finanssipolitiikka suhdannetilanteella, eikä käsitys tämän hetkisestä suhdannetilanteesta anna perusteita elvytykselle”, lausuu Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Miksi hallitus valitsee elvyttävän finanssipolitiikan, vaikka kukaan ei näe sille perusteita? Se heikentää mahdollisuuksia reagoida kysyntää tukevalla politiikalla, jos Suomi oikeasti kohtaa taantuman ensi vuosikymmenellä. Miksi hallitus kastelee nurmikkoa sateella?

Asiantuntijaorganisaatioilta saadut selvitykset ovat yksimielisesti huolestuneita hallituksen valitseman finanssipolitiikan julkisen talouden heikentävästä vaikutuksesta.

Kokonaisuudessaan talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa sangen
epävarmalta. Julkisen talouden suunnitelman perusteella näyttää olevan mahdollista, että Suomi
rikkoo Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa vuonna 2020. Menosäännön mukaista menojen kasvuvauhtia nopeampi menojen kasvu johtuu sekä etupainotteisesta pysyvien menojen lisäyksestä että kertaluonteisista menoista. Nettovarallisuusasemaa heikentävän julkisten menojen kasvun on tarkoitus osaltaan auttaa työllisyystavoitteen saavuttamisessa. On kuitenkin ongelmallista, että hallituksella ei ole uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi”, lausuu Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Siksi menojen lisäys on Suomen kansan hyvinvoinnin kannalta kyseenalainen. Se heikentää julkisen talouden rakenteellista kestävyyttä tilanteessa, jossa pohjalla on jo merkittävä kestävyysvaje. Valittu linja johtaa merkittävään säästö- ja leikkaustarpeeseen tulevaisuudessa. Se edustaa samankaltaista vastuutonta suosion kalastelua kuin populistisen presidentti Trumpin Yhdysvalloissa valitsema finanssipolitiikka. Alijäämää kasvatetaan, vaikka talous on täystyöllisyydessä.

Myös Suomi on täystyöllisyydessä, jos täystyöllisyydellä tarkoitetaan sitä alinta työttömyyden tasoa,
joka Suomen jäykillä työmarkkinarakenteilla on mahdollista saavuttaa. Asiantuntijaorganisaatioiden käsitys Suomen rakenteellisesta työttömyydestä on 7—8 prosentin luokkaa. Suomen ongelmat ovat rakenteellisia, eivät suhdannetilanteesta johtuvia.

Valiokunnan lausunnossa todetaan innovaatiopanostusten riittämättömyys. Hallituksen vastuuton menojenlisäys kohdistuu kuitenkin pääosin tulonsiirtoihin ja tulevaisuuden hyvinvointia lisäävät, innovaatioita ja infrastruktuuria vahvistavat investoinnit jäävät mitättömän vähäisiksi

Rakenneuudistuksista ei ole tietoa

Menolisäyksiä voisi perustella kokonaiskysynnän lisäämisen tarpeella, jos hallitus samalla lisäisi
rakenneuudistuksilla talouden potentiaalia. Tällöin luotaisiin tilaa työllisyyden ja tuotannon kasvulle, jota voitaisiin tukea kokonaiskysyntää kasvattamalla. Työllisyyttä pysyvästi ja merkittävällä tavalla kasvattavia rakenneuudistuksia ei kuitenkaan ole esitetty. Valiokunnan hallitusenemmistö lausuu valiokunnan lausunnossa työllisyystoimenpiteiden toteuttamisen olevan kesken, mutta tämä on harhaanjohtavaa, koska toimenpiteitä ei ole edes esitetty.

Rakenneuudistusten puute ei johdu siitä, että niitä koskevaa tietoa ei olisi saatavilla. Suomen Pankin lausunnon mukaan ”tutkimustieto viittaa siihen, että työllisyyttä on mahdollista nostaa mm.porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, poistamalla työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki ja uudistamalla perhevapaajärjestelmä työllisyyttä tukevalla tavalla”. Tällaisia toimia ei hallituksella ole pääministerin mukaan vireillä.

Hallituksen budjettiesitys nojaa palkkatuen lisäämiseen. Saadussa asiantuntijaselvityksessä on
korostettu tämän instrumentin epävarmuutta. Kuntasektorille ja kolmannelle sektorille kohdistuvat palkkatuki ei lisää myöhempää työllistymisen todennäköisyyttä. ”Tutkimustulosten mukaan palkkatuki ei juuri lisää työllisyyttä tukijakson jälkeen, mikäli se kohdentuu julkiselle tai kolmannelle sektorille. Kotimaisten tutkimuksien löydökset ovat linjassa kansainvälisten tutkimustulosten kanssa. Havaitut palkkatuen työllisyysvaikutukset ovat myös kooltaan pieniä, mikä laskee palkkatuen käytön kustannustehokkuutta.” (Palkansaajien tutkimuslaitos, lausunto talousvaliokunnalle).

Hallituksen linja on vastuuton

Kokoomuksen mielestä julkistaloutta on hoidettava pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Kestävyysvaje merkitsee, että julkistaloutta on jatkuvasti vahvistettava, jotta valtio ja kunnat selviävät ensi vuosikymmenten palvelu- ja tulonsiirtovastuista. Näin toimittiin vuosina 2015—2019. Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys on selvä muutos tähän linjaan ja se heikentää julkisen talouden tasapainoa tilanteessa, jossa heikkenemiselle ei ole suhdannepoliittisia perusteita ja jossa taloutta vaivaa jo valmiiksi kestävyysvaje eli tulevaisuudessa syntyvistä ikäsidonnaisista menoista ja työikäisen väestön pienenemisestä syntyvä kattamaton vastuu.
Lisäksi hallituksen perustelut ja valiokunnan hallitusenemmistön perustelut antavat lausunnon
pyytäneelle Valtiovarainvaliokunnalle harhaanjohtavan kuvan hallituksen finanssipolitiikan perusteluista.

Valiokunnan hallitusenemmistön perustelut poikkeavat räikeästi tieto- ja asiantuntijavetoisen politiikan valmistelun periaatteista, jonka hallitus on kirjannut oman ohjelmansa keskeiseksi tavoitteeksi.

Edellä olevan perusteella esitämme, että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja esittää talousarvioesityksen hylkäämistä.

Helsingissä 8.11.2019

Juhana Vartiainen kok
Janne Sankelo kok
Heikki Vestman kok
Veikko Vallin ps
Sakari Puisto ps

 

Tilaa Juhanan uutiskirje

Liity Juhanan jo lähes 50 000 säännöllisen lukijan joukkoon. Tilaa uudet blogit sähköpostilla!

Mitä mieltä sinä olet?

2 kommenttia artikkeliin Kokoomuksen eriävä mielipide valtiovarainvaliokunnalle, talousarviosta ja julkisen talouden suunnitelmasta

  1. Auli Koponen sanoo:

    Juuri näin, mitä Juhana Vartiainen kirjoittaa.
    Meillä on rakennetyöttömyys: työttömyydestä on tehty ammatti. Työttömänä tulee paremmin toimeen kuin pienipalkkaisessa työssä.
    Opiskelua on hyvä tukea, mutta ei rajattoman kauan. Ei voi olla niin, että 40-50 v.opiskelee. Hänen pitää olla työelämässä. Yli 25-v.pitäisi olla jo omillaan. Ei voi rajattomasti tukea.
    Pitää pystyä ottamaan vastuuta.
    Oppisopimuskoulutusta pitää tutkia Saksan mallisesti, mutta siellä on se vanha oppikoulusysteemi. Tuo Saksan oppisopimuskoulutus on tehokas. Ei siinä systeemissä pidetä, mikäli tyyppiä ei kiinnosta ja on alalle soveltumaton. Saksan koululaitoksesta olisi paljon opittavaa.
    Ruotsin koululaitos ei ole niin yksioikoinen kuin Suomessa annetaan ymmärtää. On monenlaisia vapaakouluja.

    Suomen suurin ongelma on rakenteissa: voi laiskotella sossun kustannuksella, ellei työ kiinnosta. Se rapauttaa yhteiskunnan.

  2. Pekka Orava sanoo:

    Nostan hattua! Avoimuudella ja vahvalla asiantuntijoiden työllä pärjäämme populisteille ja yhden asian liikkeille.