Vaalikeskustelu perustulon ympärillä perustuu väärinymmärrykseen perustulon luonteesta.
Kansainvälinen perustuloverkosto Bien on määritellyt perustulon seuraavasti: Perustulo on yksi ja sama rahasumma jokaiselle ilman ehtoja, ilman vastikkeellisuutta ja ilman työllistymisvaatimuksia. Lisäksi perustulon rahamäärä kattaa minimitoimeentulon. Pienemmällä rahasummalla perustulo ei ole perustulo, vaan osittainen perustulo.
Minimitoimeentulo on eri maiden välillä erilainen. Suomessa minimitoimeentulo on turvattu lainsäädännössä toimeentulotuella. Perustoimeentulotuesta korvattava minimitoimeentulo on suurimmillaan yksinelävälle Vantaalla 1185,25 € ja pienimmillään Valtimolla 815,25 €.
Aikooko mikään puolue korvata minimitoimeentulon perustulolla? Lähimmäksi pääsee Vasemmisto 800 €/kk ”perustulollaan”. Tosin Vasemmiston mallissa valtimolainen ei menettäisi 15 euroa, eikä vantaalainen 385 euroa, koska heidän perustulonsa ei turvaisi koko minimitoimeentuloa. Asuminen jäisi ulkopuolelle. Siitä syystä vasemmistonkaan ehdotus ei ole määritelmän mukainen perustulo, joka korvaa minimitoimeentulon. Se ei ole riittävän korkea siihen.
Vihreiden päivitetyssä mallissa ”perustulo” olisi 600 €. Tämä ei riittäisi millään edes valtimolaiseen minimitoimeentuloon. Tukea pitäisi täydentää toimeentulotuen ja asumistuen osalta. Vihreiden verkkosivulla annetaan ymmärtää, että on mahdollista liittää lisävaatimuksia perustulon osaksi: ”Alle 25-vuotias on oikeutettu perustuloon vain, mikäli tämä opiskelee tai käy töissä. Niille nuorille, jotka ovat työelämän ja opintojen ulkopuolella, olisivat käytössä aktiiviset työllistämis– ja kouluttamistoimenpiteet ”. Näin minimitoimeentuloon riittämättömän tason lisäksi ehdotetaan lisättäväksi työmarkkinatuen ehtoja ja vastikkeellisuutta. Tämä rikkoo jo kahta perussääntöä. Perustulon piti korvata minimitoimeentulo ja olla vastikkeeton. On erittäin harhaanjohtavaa puhua 600 euron perustulosta, jos samalla eri elämäntilanteisiin räätälöidään erilaiset tukisummat ja eri vaatimukset. Vihreiden materiaalia on täällä:
Sekä Vihreiden että Vasemmiston malleissa suurin minimitoimeentuloturvan kustannuserä eli asuminen jätetään sivulauseen asemaan, koska puolueet ymmärtävät, ettei perustulo voi koskaan ratkaista asumisen tukemista eri osissa maata. Toimeentulotukilaki taas lähtee siitä, että asuminen on erottamaton osa minimitoimeentuloa. Se on turvattava, koska se on suurin osa minimitoimeentuloturvaa. Mikäli näin ei olisi, niin nykyisestä toimeentulotuesta voitaisiin kokonaan poistaa asumisen tukeminen tai sen turvaaminen.
Toinen merkittävä tekijä, jota perustulomallit eivät tarkkaan käy läpi, on perhekoko. Työmarkkinatuki (netto) on yksin asuvalle noin 560 € , mutta jo yhden lapsen yksinhuoltajalle on 647 €. Päälle tulevat mahdolliset elatustuet, toimeentulotuet ja asumistuet korotettuina. Tuskinpa vihreidenkään mallissa työmarkkinatuella elävä yksinhuoltaja menettäisi 47 € / kk? Perustulokokeilusta on vielä saatavilla niukasti käyttäytymisinformaatiota, mutta merkittävä osa perustuloa saaneista haki työmarkkinatukea perustulonsa päälle. Syynä voivat olla juuri lapsikorotukset. Monet saattoivat jäädä lisätukien ”loukkuun”, eikä työllistymiskannustimien merkittävä parantuminen auttanut asiassa. Loukkua siirrettiin seuraavalle tasolle. Näin tapahtuisi myös perustulossa, jota täydennetään lisätuilla.
Keskustan puoluevaltuusto linjasi 29.12.2018 puolueen ajavan ”vastikkeetonta perustuloa”, mutta ”sosiaaliturvan pitää kohdistua niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ”. Jos sosiaaliturva kohdistetaan vain niille jotka sitä tarvitsevat, kyseessä ei ole universaali perustulo. Pääministeri Juha Sipilä sanoi Keskustan kannattavan perustuloa, mutta totesi myös: ”Eihän kukaan kannata sellaista mallia, jossa työtön ei ole työmarkkinoiden käytettävissä”.
Keskustan malliksi varmentui helmikuussa ”kannustava perustulo”, joka on jokseenkin puhdaslinjainen universal credit -malli, jossa nykymallin tuet ja velvoitteet yhdistyvät yhdeksi yleistueksi ja sitä saa yhdestä paikasta. Tuki vähenee palkkatulojen kasvaessa, mikä kannustaa työmarkkinoille. Tällaista yleistukea ovat jo useat puolueet esittäneet, sillä erolla että Keskustalle perustulo on perinnesyistä jäänyt otsikkotasolle mukaan. Työttömän pitää hakea tukea, samoin kuten työmarkkinatukea haetaan, ja sitä saadaan syyperusteisesti kuten nykyisenkin tukijärjestelmän tukia.
Vasemmistolla ei ole pokkaa esittää yksinasuvalle summaa 1 200 €/kk, joka turvaisi minimitoimeentulon kaikissa osissa maata. Vihreillä ei ole kanttia esittää 1 200 €/kk perustuloa, joka korvaisi minimitoimeentulon, mutta ei myöskään sellaista mallia, jossa 18-vuotias peruskoulun käynyt työtön voisi jättäytyä 600 €/kk varaan ilman kouluttautumispakkoa ja työllistämistoimenpiteitä.
Edelleen siis nojataan pakottaville ja velvoittaviin palveluihin. Pääministerin ”perustulo” on puolestaan sitä, että pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä ja hakea töitä. Siitä päätellen karenssit ja aktiivimallit koskisivat myös perustuloa. Sellainen ”perustulo” meillä jo on ja sitä kutsutaan työmarkkinatueksi.
Perustulo ei sovellu Suomeen, niistä samoista syistä, joiden vuoksi sitä markkinoivien puolueiden ehdotukset rikkovat sen sääntöjä. Perustulo ei pysty toimeentulotuen tapaan tasaamaan asumiskustannuksia eri puolella maata. Perustulo ei sopeudu erilaisten perheiden tilanteisiin. Perustulo ei sisällä riittäviä työmarkkinoille pyrkimisen kannustimia erityisryhmille, kuten tutkintoa vailla oleville nuorille tai maahanmuuttajille. Tuen vastineeksi tarvitaan edelleen kotoutumissuunnitelmat ja kouluttautuminen.
Perustuloa markkinoidaan ratkaisijana nykyisen monimutkaisen ja kannustamattoman sosiaaliturvan synnyttämiin ongelmiin. Kaikki sitä esittävät puolueet rikkovat perustulon perusperiaatteita surutta ja väittävät silti omia mallejaan perustuloiksi.
Tämä on äänestäjien harhaanjohtamista. Yksikään puolue ei oikeasti kannata perustuloa. Määritelmän mukainen perustulo soveltuu vain maihin, joissa on alhainen perusturvan taso sekä pienet asumiskustannusten erot, ja jossa perusturvan alhaisuuden vuoksi ei tarvita erillistä patistelua työmarkkinoille keppien ja porkkanoiden muodossa. Lisäksi sellaista suorittavaa työtä on paljon tarjolla, joka ei tarvitse korkeaa kouluttautumista. Ehkä tämä voisi päteäkin jossakin Afrikan maassa.
2 kommenttia artikkeliin Yhdessä Asmo Maanselän kanssa: Yksikään puolue ei oikeasti kannata perustuloa
Voisitko myös tutkia mitä ovat hyvätuloisten valtion tuet.Esim.lapsilisät ,asumistuet pääkaupunkiseudun .Samoin yritystuet. Mitenkä näiden poistaminen vaikuttaisi yhteiskuntaan ja verotukseen. Olisiko mahdollista esim.alv:n alentaminen 20%.,joka olisi lähempänä eurooppalaista tasoa.Ainakin yrittämisen kannalta se olisi tasapuolisempaa.Samoin lähinnä maaseudulla jos sinulla on sopiva puoluejäsenyys ,ostat maatilan ,laitat matkailuyrityksen pystyyn saat 20 % ilmaista rahaa investointiin.Puhutaan tosi isoista rahoista.Yhdellä avustuksella hoidettaisiin monen mummon hoito tai lääkekulut.Valitettavasti olet vähän sellaisessa köyhän kurittajan maineessa.Itse olen jo eläkkeellä ja pärjään mainiosti.Olen kuitenkin lähtöisin työläisperheestä.joten yritän vaikuttaa jotenkin jotta yhteiskunta pysyisi kohtuullinena paikkana kaikille.Väitän että meillä on resursseja hoitaa asiat paremmin kun tehdään rohkeaa politiikkaa.
Ymmärränkö oikein, että kritisoit Vihreiden perustulomallia lähinnä siitä, että se ei ole ”perustulomilitantti”, eli se ei täytä tiukasti ottaen Bien-järjestön mukaista perustulon määritelmää? No mitä mieltä olet itse mallista? Olisiko se parempi kuin nykyinen malli (jos vaikka saisit vaihtokaupassa antaa sille jonkin toisen nimen)?