Hallitus julkisti eilen 17.12.2020 tuoreen päätöksensä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien eli ns. työttömyysputken poistamisesta. Putki on tarkoitus poistaa niin, että vuodesta 2023 alkaen ei putkeen enää pääse ja se on suljettu vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneiltä. ”Putkella” tarkoitetaan siis sitä, että eläkeikää lähellä olevien työttömien ansiosidonnaista työttömyyspäivärahan kestoa jatketaan, niin että ansiosidonnaisen päivärahan varasta voidaan siirtyä suoraan eläkkeelle.
Käytännössä lisäpäivät ovat olleet varhaiseläkejärjestelmä, jota on käytetty työpaikoilla henkilöstön vähentämistilanteissa. Monet lisäpäivillä olevat ovat ajatelleet olevansa eläkkeellä, vaikka heitä ovat periaatteessa koskeneet samat työnhakuvelvoitteet kuin muitakin työttömiä.
Putken poistaminen oli myös osa Kokoomuksen vaihtoehtobudjettia.
Tutkijat ovat olleet jokseenkin yksimielisiä siitä, että lisäpäivien poistaminen on hyvä keino yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseen. Se otettiin käyttöön jo 1970-luvulla työttömyyseläkkeen nimellä, ja sen alaikäraja oli pitkään niinkin alhainen kuin 55 vuotta. Putki eli työttömyyseläke perustui alun perinkin siihen tuiki virheelliseen ajatukseen, jonka mukaan työtilaisuuksien määrä on vakio. Niinpä monet kuvittelivat, että työkykyisten yli 55-vuotiaiden siirtyminen eläkkeelle ”tekisi tilaa” nuorempien työllisyydelle. Nykyään onneksi harva enää ajattelee näin.
Putken alaikärajaa on toistuvasti nostettu. Työmarkkinajärjestöjen ja tutkijoiden analyysit ovat osoittaneet, että työllisyysaste on aina noussut reippaasti niissä ikäryhmissä, jotka ovat jääneet uuden alaikärajan väärälle puolelle. Kun putkimahdollisuutta ei ole ollut, ihmiset ovat tietysti paljon suuremmalla todennäköisyydellä jatkaneet työllisinä.
Vaikutusmekanismit
Moni kysyy, miten muka työllisten määrä kasvaa, jos lisäpäivät poistetaan. Taloustieteilijän on helppo nähdä monia vaikutuskanavia. Jos eläkeikää lähestyvä työtön ei pääse eläkeputkeen, hän hakee työtä intensiivisemmin ja ottaa vastaan työtarjouksia, joita ei muuten ottaisi. Samasta syystä senioriopalkansaajalla on tästedes vahvempi kannustin huolehtia työkyvystään ja siitä, että hän todella on työnantajalle houkutteleva. Totta kai ihmisen omat valinnat ja ahkerointi vaikuttavat siihen, millä todennäköisyydellä hän tulee irtisanotuksi silloin kun henkilöstöä vähennetään. Jos putkea ei ole, jo keski-ikäinenkin työntekijä suunnittelee työuraansa hieman eri tavalla ja työnantajat tietävät tämän.
Siksi putken olemassaolo ja sen poistaminen vaikuttavat välillisesti myös työnantajan käyttäytymiseen. Putken olemassaolo on lähettänyt kaikille signaalin siitä, että 60-vuotias työntekijä alkaa olla iltaruskon vaiheessa. Työntekijä on saattanut ajatella pääsyä putkeen, ja työnantaja on tietoinen tästä. Työntekijä puolestaan on tiennyt työnantajan olevan tästä tietoinen. Siksi kummankin on ollut ajatuksellisesti helppo toimia niin, että 60-vuotiaille ei enää anneta uusia ja vaativia tehtäviä ja vaadita heitä opettelemaan uusia taitoja. Putki on luonut molemminpuolisen vaisujen odotusten maiseman.
Putken poistaminen poistaa tämän huonon tasapainon ja tekee tilaa paremmalle. Työntekijä tietää tästedes, ettei putkeen pääse, ja että pitää ponnistella tuottavuuden ja ammattitaidon säilyttämiseksi entistä enemmän, työuran loppuun asti. Työnantaja tietää tämän, ja yrittää tietysti samasta syystä miettiä, miten voisi käyttää hyväkseen uusien, putkesta suljettujen kohorttien terävämpää kannustetta pysyä tuottavana.
Talousteorian valossa voi myös olettaa, että putken poistaminen vaikuttaa ammattiliittojen yleiskorotusvaateisiin. Putken poistuminen hillinnee palkkavaateita, koska työttömyyden uhka näyttäytyy ikävämpänä eläkeikää lähestyville. Tämä ei silti tarkoita pysyvästi alhaisempia palkkoja, koska palkkataso seuraa tuottavuutta. Mutta se voi merkitä hetkellistä palkkanousun vauhdin hidastumista, kun työllisyys sopeutuu uudelle tasolle.
Pohjimmiltaan putken poistaminen toimii siis samalla tavalla kuin eläkeiän nostaminen, koska putki on ollut käytännössä varhaiseläkejärjestelmä. Eläkeiän nostaminen lisää työllisyyttä, koska työmarkkinoilla on nostamisen jälkeen enemmän ihmisiä. Koska pääomaa on saatavissa globaalilta pääomamarkkinalta rajattomasti, työmarkkinat toimivat niin, että työvoiman efektiivinen lisäys näkyy muutaman vuoden päästä myös työllisyyden lisäyksenä.
Julkistalous vahvistuu
Koska lisäpäivien poistaminen vahvistaa julkistaloutta, se lääkitsee pahinta talousongelmaamme. Uudistuksen kärsijänä on henkilö, joka ei onnistu ponnistelemallakaan työllistymään enää 60-vuotiaana ja joka olisi muuten päässyt putkeen. Mutta aiemman tutkimuksen valossa tämä ongelma on rajallinen. Ja muistakaamme, että kaikki suomalaiset hyötyvät toisaalta putken poistumisesta vahvemman julkistalouden muodossa. Tämä unohtuu herkästi suomalaisessa poliittisessa keskustelussa, jossa sosiaaliturvan kiristämistä pidetään aina ”heikennyksenä”. Yksittäisen ihmisen näkökulmasta tällainen uudistus on kuitenkin hyvä, koska se pakottaa kaikki muut suomalaiset tekemään pidemmän työuran. Tämä kompensoi sen vaikutuksen, että itse ei voi päästä putkeen.
Työkyvyttömät ja osatyökykyiset
Putkessa eli ansioturvan lisäpäivillä on ollut kuitenkin myös joukko huonosti voivia ihmisiä ja suorastaan työkyvyttömiä. Nämä ihmiset ovat väärällä etuudella, väärässä sosiaaliturvan lokerossa. Kuten aktiivimallikin paljasti, työttömyysturvajärjestelmää on tässä mielessä käytetty suorastaan väärin. Työkyvyttömät kuuluvat joko kuntoutukseen tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu pohjoismaissa vain sellaisille, jotka etsivät aktiivisesti työtä ja olisivat oikeasti valmiit ottamaan vastaan työpaikan vaikka seuraavana päivänä. On oikein hyvä, että Suomessa pitkään jatkunut laiska suhtautuminen työvoimapolitiikkaan nyt pikku hiljaa ryhdistyy.
Tutkimusasetelma
Koska putken poistuminen on sidottu syntymävuoteen, hallituksen päätös luo viisaalla tavalla myös arvioinnin mahdollistavan asetelman. Vuonna 1964 syntynyt pääsee vielä lisäpäiville, vuonna 1965 syntynyt ei. Näiden kahden ikäryhmän työmarkkinalopputulemien vertaaminen mahdollistaa myös uudistuksen — putken lopettamisen — vaikutuksen tieteellisen arvioinnin. Talousteorian valossa käyttäytymisen ero voisi näkyä jo ennen kuin nämä kohortit edes voivat ollakaan putken piirissä.
Sosialidemokratian ajattelun murros?
Hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää väestön ikääntymisen vaiheessa juuri tämänkaltaisia uudistuksia, joilla ihmisiä kannustetaan ja patistetaan pysymään työmarkkinoilla pitkään. Muuten eivät laajat hyvinvointipalvelumme ja tulonsiirtomme ole mitenkään rahoitettavissa. Kuten olen monissa kirjoituksissa todennut, nämä ”työlinjan” työntarjontauudistukset ovat työväenliikkeelle vaikeita. Ne haastavat sen logiikan ja toimintatavan, jolla ammatillinen ja poliittinen työväenliike on vanhastaan toiminut. Vasemmistopuolueille on erityisen vaikeaa kiristää sosiaali- ja työttömyysturvan ehtoja. Siksi sosialidemokratian ”työllisyyspolitiikka” on paljolti koostunut pitkistä näennäistoimien listoista, tyyliin ”tehostetaan nuorisotakuuta” tai ”perustetaan ikääntyneiden työllisyyden työryhmä”.
Putken poistaminen on kuitenkin kirkas ja hyvin perusteltu, talousliberaalin työlinjan mukainen realistinen reformi, poikkeus sosialidemokratian yleisestä neuvottomuudesta. Se noudattaa hyvän taloustieteen ja talousteorian kannustinajattelua ja on tutkimuksen valossa tepsivä tapa lisätä työllisten määrää. Työmarkkinajärjestöt eivät neuvotelleet sitä hallitukselle valmiiksi.
Päätös oli varmasti vasemmistopuolueille ja Keskustallekin poliittisesti vaikea, mutta silti se tehtiin. Nostan hattua. Päätös vahvistaa ajoittain kovalla koetuksella olevaa uskoani Suomen kykyyn ratkaista valtavaa julkistalouden ongelmaansa. Jos Sanna Marinista sukeutuu tällaisiin reformeihin kykenevä realistinen oikeistodemari, hänellä on suuri poliittinen tulevaisuus edessään. Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajan on parempi pyrkiä Blairin, Schröderin, Lipposen, Tannerin ja Perssonin kunniakkaaseen joukkoon kuin turhautuneeksi Oskar Lafontaineksi.
Katson Suomen hallitusta 17.12.2020 jälkeen myönteisemmin silmin.
Kunpa hallituksen päätös edustaisi pysyvämpää ajattelun muutosta. Paljon on nimittäin vielä tehtävää.
17 kommenttia artikkeliin Onko työttömyysputkipäätös uuden alku?
Merkittävä tekijä siihen miksi putkeen on päätynyt niinkin paljon työntekijöitä, johtuu työyhteisön painostuksesta. AY-liike luottamusmiehineen painostaa sekä työnantajaa että ikääntyneitä työtovereita siihen, että yt-neuvotteluissa sovitaan työntekijöiden vähentämisen kohdistuvan pääsääntöisesti näihin eläkeputkeen pääsevistä, usein erittäin ammattitaitoisista henkilöistä. Hienoa että tämä epäkohta saadaan siirtymäajan jälkeen poistettua.
Miten tähän vaikuttaa kuntien palkkatuki ja / tai kurssit? Nämä voivat mahdollistaa ansiosidonnaisen kertymisen ilman työllistymistä yksityiselle sektorille?
Vai luotatko siihen että kunnat eivät näitä järjestä?
Niitä järjestetään ja kunnat ovat tietyin edellytyksin velvoitettuja niitä järjestämään. Mutta silti putken poistaminen johtaa siihen, että paljon suurempi joukko ihmisiä jää oikeisiin töihin. Kunnan järjestämät kurssit ja velvoitetyöt ovat nimittäim taatusti paljon vähemmän houkuttelevia kuin lisäpäivät (putki), jotka ovat käytännössä merkinneet varhaiseläkettä.
Vartiaisen kirjoitus on tämän kommentin lisäksi hyvin epämääräistä ja ympäripyöreää selittelyä. ”Suurempi joukko”, ”työvoiman lisäsy, ”paljon suuremmalla todennäköisyydellä” jne …
Kirjoitus on ”klassinen” esimerkki sellaisesta tekstistä johon on poimittu kaikki omaa kantaa tukevat asiat ja jätetty kaikki kyseenalaistavat asiat pois.
Todellisuudessa ei ole mitään tietoa miten merkittävästi putken poistaminen vaikuttaa. Suuremmalla todennäköisyydellä on oikeassa kun väittää jotain eikä tietenkään arvioi suuruusluokkia.
Pitäisi puuttua juurisyihin eikä näperrellä oireiden kanssa. Kokoomuksessa näperrellään oireiden kanssa ja siitä syystä puolueen tilanne poliittisessa kentässä on nyt aika heikko.
Juurisyitä ovat esimerkiksi korkea työkyvyttömyyskustannusriski ikääntyneiden osalta työnantajilla, mikä kannustaa palkkaamaan nuorempia. Toinen juurisyy maan kilpailukyvyn osalta liittyen työvoimakustannuksiin ovat esimerkiksi korkeat asumiskustannukset, jotka ovat luoneet paineet nostaa palkkoja. Tietenkään näihin ei puututa vaan ensimmäisenä keppiä työssäkävyille ja muille mikä tietenkin takaa, ettei Kokoomus tule jatkossakaan menestymään. Muitakin keinoja on maan tilanteen parantamiseksi kuin kepittäminen vaikka kuinka väittäisi, että heinäsirkkaparvet tulevat niin ei sellaista kukaan usko. Poliitikkojen tapa on liioitella asioita saadakseen huomiota.
Jorma, tutustu alan tutkimuskirjallisuuteen. Se on putken vaikutuksista yksimielinen.
Sanot, että ”monet kuvittelivat, että työkykyisten yli 55-vuotiaiden siirtyminen eläkkeelle “tekisi tilaa” nuorempien työllisyydelle. Nykyään onneksi harva enää ajattelee näin”.
Putken poisto varmastikin nostaa nimenomaan ikääntyvien työllisyyttä verrattuna tilanteeseen, jossa putki on käytettävissä. Heitä ei kuitenkaan irtisanota eläkeputken olemassaolon takia, vaan pääasiassa prosessien tehostumisen takia. Putken poiston jälkeen tehostuminen koskettaa laajempia ikäryhmiä.
Ja se ei tuo lisää työllisiä. Dynamiikka toimii laajemmin. Ilman taloudellista kasvua, joka ylittää tuotantotehon tuotos/työ nousun, ei työllistetyn työvoiman määrä kasva kuin tuki- ja muilla keinotekoisilla järjestelyillä.
Nuoret eivät saa töitä sillä, että ikääntyviä poistuu työvoimasta. Se auttaa, mutta todella työllisyys paranee vasta sillä. että uusia tehtäviä syntyy kun vanhoja tehtäviä katoaa kehityksen (ja ikääntyvien) mukana. Kunhan nuorten osaaminen niihin riittää.
Olisi hyvä, jos hallitus paneutuisi huolellisesti myös tähän puoleen kolikkoa.
Putken olemassaolo vaikuttaa ex ante kummankin osapuolen valintoihin. Ja kyllä, työllisyys kasvaa kun ei putkea ole. Tämän lisäksi vaikuttaa luova tuho jota luonnehdit. Mutta työvoiman kasvu skaalaa taloutta ylöspäin – ja päinvastoin.
Lisäksi putken poisto poistaa myös työttömyyseläkkeen käytön perusteluna irtisanomisjärjestykselle.
Poiston jälkeen osaaminen ja työtulokset nousevat ensisijaisiksi parametreiksi.
Mikä on tosi hyvä asia.
Työttömyys ja köyhyys lisääntyy entisestään putken poistuttua.
Ja mitä tulee päivärahan loppuvaiheessa työllistyvien määrän nousuun niin se johtuu siitä että että ihmiset käyttävät oikeuden ottaa vastaan velvoitetyön kun ei muuta työtä ole löytynyt.
Varmasti suurin osa työttömistä ottaa sen ilolla vastaan.
Toisin kuin nämä päättäjät jatkuvasti mollaavat työttömiä työtä vieroksuviksi.
Uutisoinnin perusteella ihmisiä selvästi houkuttaa eläkeputken tarjoama varhaiseläke. Putken vaihtoehdoksi nouseva kuntien velvoitetyöllistäminen on ehkä taloudellisesti heikompi vaihtoehto, ja sisältää tuon 6kk puuhastelujakson. Velvoitetyöllistäminen on kuitenkin riittävän hyvin eläkeputkeen vertautuva vaihtoehto, että pidän laskelmia putken poiston työllisyysvaikuksista aivan epärealistisina. Laskelmissa tuskin on arvioitu putken poistoa suhteessa velvoitetyöllistämiseen.
Minusta olisi yllättävää, jos velvoitetyöllistäminen olisi unohdettu vm:n arvioissa. Ja joka tapauksessa se on niin paljon vähemmän houkuttelevaa kuin vapaa-aika ansioturvan lisäpäivillä, että ihmiset jäävät mieluummin oikeisiin töihin, joista ansaitsee paremmin.
Sulla on Juhana noita kummia ajatuksia ihmisistä ja heidän käytöksestään, vaikka et ole mikään käytöstutkija, etkä psykologian maisteri, vaan ekonomisti. Tiedoksi, että itse en ainakaan pidä houkuttelevana jäädä putkessä miettimään, että nythän ”olen eläkkeellä”, ihan tuulesta temmattu ajatus, niinkuin sekin, että työllisisä tulisi lisää, kun suurin osa irtisanotaan jo 50 plussina, ei enää päälle kuuskymppisinä, nyt vietiin parin viimeisen vuoden turva suurella hälyllä, kyse oli enää 62-65 vuotiaista, joihin itsekin luullakseni kuulut. Mutta et olekaan työtön, etkä pienellä ansioturvalla alta köyhyysrajan määritelmän. Ainoa, missä olet oikeassa, on se, että ihmiset tosiaankin ovat mieluummin töissä! Tällä yhteiskunnalla ei vain ole tarpeeksi meille kaikille työpaikkoja, ja niihin tilanteisiin, on nämä turvat aikoinaan luotu, ei kuvittelemaasi lorvikatarriin. Monilla ansiosidonnainen on olemattoman pieni, lukuunottamatta jotain paperimiehiä, ja sitäkin turvaa te jo leikkasitte 100 päivällä. Ainoa tarkoituksenne tuntuukin olevan näännyttää kansaa nälkään sillä varjolla, että väitätte meidän olevan laiskoja ja ettei meitä houkuttelisi työnteko, ei edes vuosikymmenien työnteon jälkeen? En tiedä, missä kuplassa elät näiden asioiden suhteen, kun marginaalinen ryhmä työttömistä on vain sohvalla viihtyviä ja kuitenkin syyllistätte sinä ja puolueesi kaikki meidät lähes 500 000 suomen kansalaista tähän pateettiseen käsitykseenne meistä työttömistä. Meneppä kysymään Suskilta, miltä tuntui pudota eduskunnasta työttömyyteen, vaikka teillehän on varmistettu paremmat turvat kuin tavalliselle kansalaiselle. Ei ole Suskista juurikaan kuulunut sen jälkeen, kun työttömän kanssa julkisesti keskusteli. Hänkin eli uskossa, että metsässä meille riittää töitä. Olette te uskomattomia. Saan onneksi mielenrauhani siitä, että tiedän, etten kuulu mihinkään kuvailemaasi ryhmään työttömänä. Meidät 60 plussat on sentään vielä kasvatettu työntekoon, siksi se onkin varsin ahdistavaa, kun yhteiskunta ei pysty meille sitä tarjoamaan, ja yksityiset pitävät kehäraakkeina. Sinänsä outuo, kun eduskunnassakin teitä kuuskyt plussia on aika paljon ja siellä ei kyseenalaisteta teidän ikäänne tai jaksamistanne, pitäiskö?
https://yle.fi/uutiset/3-11704956?utm_source=twitter-share&utm_medium=social
”Moni kysyy, miten muka työllisten määrä kasvaa, jos lisäpäivät poistetaan. Taloustieteilijän on helppo nähdä monia vaikutuskanavia. Jos eläkeikää lähestyvä työtön ei pääse eläkeputkeen, hän hakee työtä intensiivisemmin ja ottaa vastaan työtarjouksia, joita ei muuten ottaisi. ”
Aika rankasti oiotaan tässä mutkia suoriksi. Ei riitä se, että tarjonnan lisääntyminen lisäisi kysyntää, vaan kyse on siitä kuinka paljon. Eli pelkkä lisääntyminen on aika huono peruste. Tähän kun vielä lisää sen ettei tiedetä kuinka paljon tulee haittoja niiden osalta joissa ryhmissä kysyntä ei lisäännykkään.
Aika heikosti Vartiainen pystyy näitä perustelemaan. Ilmeisesti hänen taktiikkanaan poliitikassa on sotkea taloustieteilijän ja poliitikon roolit niin, että alkaa jo uskottavuus heikkenemään.
Vaikka minkä tahansa tuoteen tarjontaa lisätään niin pitää katsoa lisääntyneen kysynnän todellista määrää, pelkkä kysynnän lisääntyminen ei riitä. Mikään automaatio ei ole lisääntyvän tarjonnan kysyntään lisäävä vaikutus. Se riippuu tuotteesta.
Työvoiman tarjonta määrää työllisyyskasvun kokonaan pitkällä aikavälillä. Tätä on perusteltu kirjassani
https://otava.fi/kirjat/suomalaisen-talousajattelun-kritiikki/
Lue se ja palaa asiaan!
Myös tämä Suomen Pankin julkaisu valaisee asiaa:
https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/8453/172066.pdf?sequence=1
Näitä täysin virheellisiä väitteitä on pakko oikoa: ”Koska pääomaa on saatavissa globaalilta pääomamarkkinalta rajattomasti…”
Täysin paikkansa pitämätön väite. Pääomien saannilla on aina ehdot ja siis rajat. Niin tämä ei todellakaan toimi, että kun esimerkiksi perustan yrityksen jonkin idean ympärille ja samalla työllistäisin niin olisin sitten rajattomien pääomalähteiden ääressä. Täysin käsittämätön väite Vartiaisella ja oikoo rankasti mutkia näissä.
Jo riskienhallinta ja tuotto-odotukset sinänsä asettavat rajat. Eikös jo hinnan muodostuminen sinänsä kerro rajallisuudesta?
Olemme osa globaalia pääomamarkkinaa. Vallitsevalla tuottovaateella on siellä pienelle avotaloudelle pääomaa tarjolla kaikkiin kannattaviin hankkeisiin. Ei tietenkään millä hinnalla tahansa.