Päin vastoin. Kantokykyinen luonto on nyt ihmiskunnan prioriteetti.
Ajattelen, että luonnolla on itseisarvo. Meitä ihmisiä ympäröivä luonto on muovautunut tänne kauan ennen meitä, Homo economicusta. Taloustieteilijänä ja poliitikkona tarkastelen kuitenkin usein myös sitä, mitä luonto ja luonnonvarat meille ihmisille antavat ja mahdollistavat.
Meidän ihmisten hyvinvointi on kiinni ympäristömme hyvinvoinnista ja luonnon prosesseista, joita hyödynnämme esimerkiksi ruoan tuotannossa.
Olemme riippuvaisia luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista kuten yhteyttämisestä ja kasvien pölyttämisestä. Luonto tarjoaa meille myös hyvinvointiamme lisääviä virkistysmahdollisuuksista. Luonnon prosessit ovat miljardien vuosien aikana vaikuttaviksi muovautuneita, ja siksi ihmisten kannattaa mieluummin hyödyntää kuin kahlita niitä.
Luontokato ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat ilmaston lämpenemisen kanssa rinnakkaisia mutta myös toisiaan kiihdyttäviä ilmiöitä, joihin ihmiskunnan tulee löytää ratkaisuja.
Kaupunkien tulee olla suunnannäyttäjiä ilmastoratkaisuissa. Puhtaat energiaratkaisut, kattava joukkoliikenne ja sujuvat kevyenliikenteenväylät, rakennusten energiatehokkuus ja kiertotalouden hyödyntäminen tuovat sekä isoja muutoksia vanhoihin rakenteisiin mutta ilmastoteot ovat usein myös pieniä arjen ratkaisuja.
Helsingin tulee olla ketterä ja mahdollistava kaupunki, joka tarjoaa alustan lokaaleille ja globaaleille innovaatioille sekä ratkaisuille yhdessä tutkimuslaitosten, yliopistojen, yritysten ja rahoittajien kanssa. Ilmastoviisaat investoinnit luovat myös tulevaisuuden kilpailukykyä.
Helsinki voikin olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Tämä vaatii kansainvälistä yhteistyötä sekä kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista ja vaikuttavien toimien hakemista kaikilta toimialoilta.
