Juhana Vartiainen

Tapaus Soini, hallitus ja identiteettipolitiikka

Eduskunta äänesti perjantaina 21.9.2018 ulkoministeri Soinin luottamuksesta. Joukko opposition kansanedustajia halusi mittauttaa hänen luottamuksensa, koska hän oli osallistunut Kanadassa abortinvastaiseen mielenosoitukseen ja myös sosiaalisessa mediassa kehunut Argentiinan kansanäänestyksen lopputulosta, joka merkitsi aborttioikeuden torjumista.

Luottamusäänestys oli meille hallituspuolueiden kansanedustajille vaikea, koska tuli selväksi, että samalla äänestettiin hallituksen jatkamisesta. Minulla ja muilla eduskuntaryhmässä oli hyvä syy ajatella, että hallitusyhteistyö loppuu, jos Soini ei saa luottamusta. Ainakaan meidän ryhmässämme ei kukaan tietääkseni tukenut tai hyväksynyt Soinin toimintaa. Tämä ei ollut sukupuolikysymys enkä huomannut miesedustajien ja naisedustajien ajattelevan Soinin toiminnasta eri tavoin.

Siksi äänestin Soinin luottamuksen puolesta. En oikein ymmärrä sitä, että sanotaan, että näin tekemällä äänestin arvojani vastaan ja että vain Soinin (ja Soinin) epäluottamuksen puolesta äänestäneet olisivat äänestäneet arvojensa puolesta. Kaikki eduskuntatyö on arvojen punnintaa. Minäkin äänestin  arvojeni puolesta. Arvostamiini asioihin kuuluvat hallituksen tukeminen kun on hallitusyhteistyöhön lähtenyt, hallitusohjelman keskeneräisten reformien toteuttaminen ja ryhmäsolidaarisuus. Yhdessä hallitusta on tuettu. Ei se ole mitään ”kuriinpanemista” tai ”pakkoa” vaan kollektiivisesti rationaalista politiikkaa.

Näitä arvoja vastassa oli suhtautuminen ulkoministeri Soinin toimintaan. En olisi äänestänyt hänen luottamuksensa puolesta, jos hänen toimintaansa liittyisi Suomen linjan muuttaminen naisten oikeuksissa, enkä haluaisi olla tukemassa hallitusta, joka keskustelee naisten aborttioikeuksien heikentämisestä.

Asenteet ovat muuttuneet nopeasti. Vielä viime hallituskaudella nyt Soinille epäluottamusta esittäneet vihreät ja vasemmisto olivat valmiita olemaan mukana hallitusohjelmassa, jossa selvitettiin aborttioikeuden rajoittamista. Se oli siis aivan todellista hallituspolitiikkaa.

Soinin toiminta oli symbolista mielipide- ja identeettipolitiikkaa. Se ei vaikuta Suomen linjaan kehitysyhteistyössä, jossa naisten ja tyttöjen oikeudet ja seksuaaliterveys ovat olleet painopistealue. Se ei myöskään vaikuta naisten oikeuksiin Suomessa, eikä Soinin kumpikaan puolue ole tietääkseni pyrkinyt niitä hallitusyhteistyössä heikentämään.

Siksi minulla hallitusyhteistyön jatkamisen arvot painoivat vaakakupissa enemmän kuin Soinin mielipide- ja symbolitekojen tuomitseminen. Ei silti tulisi mieleenkään tuomita ketään, joka tuli punninnassaan toisenlaiseen lopputulokseen.

Äänestystä seurannut keskustelu oli mitä kiinnostavin ja osoitti, että äänestys kouraisi monia ihmisiä enemmän kuin olisin ajatellutkaan. Sen koettiin väheksyvän naisille tärkeää ihmisoikeutta, ja sen alistaminen hallituksen koossa pysymiselle koettiin naisten oikeuksien vähättelyksi.

Polittinen oppositio ja kriitikot osuivat tärkeään hermoon, ja kritiikkiä saneluvallan antamisesta Soinin puolueelle on vaikea väistää. Mutta oppositio syyllistyi myös hurskasteluun ja liioitteluun, varsinkin kun palauttaa mieleen sen toiminnan edellisessä hallituksessa. Minun on mahdotonta käsittää, miten tämän äänestyksen nojalla saatettiin sosiaalisessa mediassa väittää, että ”poliitikot ajaa naisten asemaa lähemmäs Turkin mallia”. Eivät taatusti aja. Oppositiolla on oikeus yrittää kaataa hallitus, mutta on rumaa koettaa maalata hallituspuolueen edustajat naisten oikeuksien vihollisiksi, jos he yrittävät pitää hallitusta pystyssä.

Silti minulle oli yllätys, miten voimakkaasti tämä äänestys monia kouraisi. Ajattelen erityisesti twitterissä käymääni keskustelua Maija Vilkkumaan kanssa (kiitos Maija siitä). Selvästikin monet naiset ja miehet ovat huolissaan naisten oikeuksien suunnasta maailmalla ja Euroopassa ja varsinkin Itä-Euroopassa. Perjantain äänestys saatettiin tulkita paljon isommaksi kannanotoksi kuin mitä se kahden suurimman hallituspuolueen sisältä katsottuna näytti.

Tämä sattui minuun ilkeästi, koska olen koko aikuisikäni koettanut edistää naisten taloudellista asemaa ja tasa-arvoa. Yritin sellaisia Smolnassakin saada hallitusohjelmaan, mutta kokemattomana epäonnistuin.

Tämä oppi pitää ottaa vakavasti. Tasa-arvokysymykset ja naisten oikeudet koetaan väkevänä periaatekysymyksenä, vaikkei naisten oikeuksien konkreettisesta oikeudellisesta sisällöstä edes olisi kysymys. Tämä on itselleni terveellinen muistutus, koska katselen entisenä virkamiehenä politiikkaa varmaan äärimmäisen rationaalisen realismin näkökulmasta: politiikka on lakien säätämistä ja julkisten menojen ja verojen kohdentamista.

Mutta politiikka on muutakin. Monet naiset selvästikin kokevat miesten olevan kykenemättömiä ymmärtämään naisten kokemusta. Sanat ja mielipiteet ovat nykymaailmassa isoja tekoja. Naisten kokemus miesten vähättelystä ja miesten kokemuksen hallitsevuudesta ja erilaisuudesta on iso poliittinen tosiasia. On alettu käyttää käsitettä mansplaining (man+explaining), jolla tarkoitetaan miesten ylimielistä ja epäsensitiivistä selittämistä. Nykyinen tasa-arvo- ja sukupuolipoliittinen kritiikki kyseenalaistaa myös tervetulleella tavalla nais- ja mieskategorioiden dikotomisen poissulkevuuden.

Kokoomuksessakin on ajateltava politiikaa enemmän tästä näkökulmasta. Voisimme myös käydä läpi sen, onko aborttioikeus Suomen naisille ja tytöille riittävä. Pitäisikö se viedä perustuslakiin? Pitäisikö siitä tehdä kokonaan subjektiivinen oikeus, joka ei edellytä keskustelua lääkärin kanssa?

Mutta toisaalta, kuten Saska Saarikoski huomautti, identiteettipolitiikalle ei pidä antaa liikaa ja kaikkea tilaa, koska se repii kansakuntaa ja ihmiskuntaa hajalle. Saskalla on ollut hyvä tilaisuus katsella mitä identiteettipolitiikka tekee Yhdysvalloissa. Ja siitähän tässäkin oli paljolti kysymys. Hallitus vavahteli asiasta, jolla ei ollut tekemistä hallituksen käytännön politiikan kanssa. Perjantain äänestys ei muuttanut mitään asia tasa-arvon tai naisten tappioksi. Sama lainsäädäntö meillä on kuin ennen, ja samalla tavalla tehdään kehityspolitiikkaa kuin ennenkin. Identiteettipolitiikka voi olla vaarallista, koska sosiaalisen median maailmassa näemme paljaasti toistemme erilaisuudet.

Minä en halua luopua valistuksen lähtökohdasta, joka ylittää sukupuolirajat. Mielipiteen oikeellisuus ei riipu siitä, kuka sen sanoo. Olemme kaikki samaa ihmisyyttä ja ihmiskuntaa ja meillä on ja on oltava mahdollisuus ymmärtää toisiaan yhteisen rationaalisen ja eettisen keskustelun keinoin.  Muuten ei jää muuta vaihtoehtoa kuin savupirttiin vetäytyminen tai kuulan ampuminen omaan kalloon. Viime kädessä allsplainingin on oltava samaa kenenkään ylivallasta vapaata kommunikaatiota.

 

 

Mitä mieltä sinä olet?

19 kommenttia artikkeliin Tapaus Soini, hallitus ja identiteettipolitiikka

  1. Markku Mäenpää sanoo:

    Ymmärrän kantasi, mutta ei se hyvältä kuulosta.Siis kyseessä on Soinin toiminnasta Ulkoministerinä, ei hänen abortti kannastaan tai kommentteista Suomen ja Turkin samankaltaisuudesta. Soini on toistuvasti toiminut vahingollisesti Suomelle, joten ihmettelen suuresti Kokoomuksen ja keskustan hyväksyntää Soinin hillotorpalle. Ja kyllähän on ihmeellistä että hallituspaikka ostetaan näin – lehmänkauppoja ja alistumista Kepun ja promille puolueen Sinisten armoille. Häntä heiluttaa koiraa…
    Ulkomailla toimivana pääomasijoittajana, ulkomaiset kumppanit ovat useaan otteeseen ihmetelleet asiaa minulle: on todella harmillista, että Suomen maine rapautuu näinä aikoina kun radikaali oikeisto nostaa kannatustaan. Ei näin Kokoomus etenkin kun kannatus on myös katoavaista – eihän Kokoomuksen ajamaa linjaa voi luottaa. Just sayin’…

  2. Markku Mäenpää sanoo:

    jatkoa edelliseen: kun hallituskumppaninne Kepu (Sirkka-Liisa Anttila) julkaisee seuraavan:
    Kokoomus on saanut liian paljon ”melskata” kaksilla rattailla! Tekivät sitä eilenkin! Pystyykö petturiporukan kanssa eilisen jälkeen jatkamaan? Ryhmän pj vakuuttaa yhtä ja ryhmä tekee toista!

    Tätäko se teidän ja Kepun hallitusyhteistyö on, kun voitte unohtaa moraalinne re Soini

  3. Juhani Kleemola sanoo:

    Ei kai ollut hallitusta muodostettaessa epäselvää, mikä kanta Sounilla on aborttiin. Tämä on se arvopohja, minkä hallitus puolueineen valitsi.

    Juhana: minusta on, anteeksi vain, hurskastelua selittää omaa äänestyskäyttäytymistäsi. Sinä sormesi äänestysnapille laitoit. Se että oma tekosi sinua satuttaa on kyllä oma puutteesi. Ihan samalla tavalla kuin alkoholistiakin satuttaa suuresti kun on kaatanut itse viinat omaan kurkkuun.

    1. Juhana Vartiainen sanoo:

      Totta kai se on minun vastuullani. Luitko tekstin? Selitän siinä juurta jaksain tuota arvoristiriitaa. Näitä tradeoffejahan politiikka on täynnä.

      1. Juhani Kleemola sanoo:

        Juhana, luin toki. Niin politiikassa, yritysmaailmassa, kuten myös yksityiselämässäkin joutuu tekemään valintoja. Ei niitä tarvitse selitellä jälkikäteen ja laittaa itseään uhrin asemaan. Tässä(kin) olisi riittänyt todeta, että Soini kommentoi Soinin sanomisiin ja minä äänestin hallituksen luottamuksesta.

    2. Jules sanoo:

      Porukka on käsittämättömän kapeakatseista tässä asiassa. Ajatellaan vain ja ainoastaan tunteella eikä pätkääkään järjellä. Onko oikeasti joku uusi juttu, että politiikassa täytyy välillä sietää myös sellaisia tyyppejä joilla on täysin eriävät tai jopa epämoraaliset mielipiteet?

      Olisi mielenkiintoista nähdä kaikki nämä moraalipoliisit ja öyhöttäjät itse tekemässä päätöstä, jossa vaihtoehtona on hyväksyä se, että joku epämielyttävä tyyppi jonka kanssa on eri mieltä istuu samassa hallituksessa mutta ei edes aja mitään ei toivottua muutosta, vai se, että kaadetaan koko hallitus.

      Kuten Juhana kirjoitti, politiikka on täynnä näitä tradeoffeja.

  4. Kumitonttu sanoo:

    En kommentoi omalla nimelläni, koska aihe on niin tulenarka.

    Soini on aborttiasiassa aivan oikeassa. Meillä on laillista että äiti saa tapattaa lapsensa. 21 viikkoinen sikiö on ihminen ja täysin elinkelpoinen nykyisen terveydenhuollon osaamisella.

    Nämä samat saarasofiasireenit vastustavat kuolemantuomiota Breivikile, mutta sallivat sen tavallisille naisille.

    Eräs tuttava tuli raiskatuksi humalassa bileissä. Raiskaaja kuului POC:iin. Nainen synnytti koska abortti oli hänen vakaumustaan vastaan (uskonnollinen nainen). Siinä on sinulle, Juhana, osoitus ihmisestä joka pitää arvoistaan kiinni.

    Puhe on halpaa. Teot ratkaisevat.

  5. Eero Karisto sanoo:

    Ymmärrän, että tilanne oli hallituspuolueille vaikea, ja varmasti oppositiossa syyllistyttiin myös ylilyönteihin. Mutta minusta pitäisi keskittyä asiassa oleelliseen.
    Suomen ulkoministeri saa hallituskumppaneiden puolesta toistuvasti levittää maan ihmisoikeuspolitiikan vastaisia käsityksiä ilman seuraamuksia. Tottahan se vaikuttaa käsitykseen siitä, miten tärkeänä Suomen hallitus pitää naisten oikeuksia. Soinilta ei edellytetty julkista katumista, anteeksipyyntöä eikä edes lupausta siitä, että ei jatka samalla linjalla.
    Ei missään vaiheessa tullut selväksi, että samalla olisi äänestetty hallituksen jatkamisesta, ja tuntuu yllättävältä, jos hallituskumppanit tosiaan uskoivat Terhon uhoamiseen. Muistetaan nyt sinisten syntyvaíheet: puolue syntyi juuri siksi, että istuvien ministerien postit haluttiin säilyttää. Ei puolueella olisi ollut nyt mitään kiirettä unohduksiin ennenaikaisesti.
    Ja jos olisikin: Kysymys on siitä, mikä asia painaa kuinkakin paljon, mitä arvoja saa loukata ilman että loukkaajalle osoitetaan ovea.

    1. Juhana Vartiainen sanoo:

      Eero, monet kommentit kiertyvät tähän: kyseenalaistetaan Sinisten vaatimuksen uskottavuus. Voin vain sanoa, että minulla oli nähdäkseni hyviä perusteita ottaa se vakavasti. Voin olla väärässä mutta se selittää käyttäytymistäni.

      1. Eero Karisto sanoo:

        Kiitos vastauksesta. Arvioimme siis Terhon uhkailun ja sinisten tilanteen eri tavoin, ja se tosiaan selittää osan erilaisista näkemyksistä.
        Mutta jäljelle jää pohdinta siitä, mitä hallituskumppani saa tehdä ilman seuraamuksia, mitä periaatteita loukata.

        1. Juhana Vartiainen sanoo:

          Saihan Soini selvät nuhteet oikeuskanslerilta vaikkei laittomuuden raja ylittynytkään.

  6. Risto Laine sanoo:

    Kyllä yhteiskuntaan tarvitaan avoimempi keskustelu Abortista. Yleensä näissä keskusteluissa, joko tarkoituksellisesti tai tietämättömyydestä niputetaan yhteen, eikä perustella mitä sillä kokonaisuudessa tarkoitetaan.

    Hyväksyttävät ja moraalisesti oikein suoritetut abortit:
    Vain 10% kaikista Aborteista on, Naisen terveydelle vaaraksi, Raiskaus, Sikiövaurio jne.

    Tämä on ongelmallinen:
    90 % kaikista Aborteista on ehkäisyä.

    1. Jukka Palmu sanoo:

      Tässä abortin ydin omasta näkökulmastani. Jos äidin henki vaarassa, raskaus raiskauksen tai insestin tulos tai lapsen elämä tulisi olemaan vain kärsimystä vakavan vammaisuuden seurauksena on mielestäni abortti ok. Sen sijaan ehkäisymenetelmä se ei ole. Omasta virheestä tai välinpitämättömyydestä tulee kantaa vastuu, eikä lakaista seurauksia maton alle riistämällä toiselta henki. Nykyisessä keskustelussa on liian ehdotonta mustavalkoisuutta. Osa aborteista moraalisesti perusteltavissa kun taas toiset (ja suurin osa) eivät. On myös tärkeä muistaa tässä ihmisoikeuskeskustelussa, että sikiökin on ihminen ja siten hänellä on myös se tärkein ihmisoikeus: Oikeus elää. Kyseessä ei ole puhtaasti vain naisten oikeuksista vain naisten ja lasten. Kumman oikeudet painavat vaaka-kupissa enemmän?

  7. Riku Kivisaari sanoo:

    Äänestys oli ulkoministerin luottamuksesta.
    Voiko Suomen ulkoministeri osallistua mielenosoitukseen jonka sanoma on Suomen linjan vastainen? Tulos: voi.
    Teot ratkaisevat.

  8. Entinen Kokoomuksen äänestäjä sanoo:

    Kirjoituksesi on johdonmukainen ja ymmärrettävä, mutta siitä puuttuu kaksi tärkeää näkökulmaa.

    Ensinnäkin eduskunnassa politiikan tekeminen on aina viime kädessä esityksistä äänestämistä, niiden hyväksymistä tai hylkäämistä. Puheet ja ajatukset muuttuvat yhteiskuntamme konkreettiseksi ohjaukseksi vain äänestyksissä. Kansanedustajat käyttävät äänestämällä sitä valtaa, jonka kansa on heille vaaleissa antanut. Jos puheet ja äänestyskäyttäytyminen ovat ristiriidassa, jälkimmäinen ratkaisee aina.

    Toiseksi, ulkoministeri Soinin luottamusäänestyksellä saattaa olla tai olla olematta monenlaisia ulottuvuuksia, syitä ja seurauksia. Niitä voi kukin esittää ja niillä voidaan spekuloida. Varmoja äänestykseen liittyviä tosiasioita kuitenkin on vain muutama: Soinin toiminta nauttii Keskustan ja Kokoomuksen lähes yksimielistä luottamusta, puolueiden kansanedustajat kannattavat Soinin jatkamista tehtävässään ja Sininen tulevaisuus uhkasi hallituskumppaneitaan hallituksen kaatamisella, jos ne eivät näin tee.

    Sininen tulevaisuus. Puolue, jota ei ollut edes olemassa, kun kansanedustajien valtakirjoja viimeksi jaettiin. Puolue, jolla on viisi ministerinsalkkua. Puolue, jonka kannatus kyselystä toiseen on kyselytutkimuksen virhemarginaalin luokkaa.

    Tämä puolue ja sen huonosti käyttäytyvä ulkoministeri nauttivat nyt Kokoomuksen ja Keskustan varauksetonta luottamusta ja tukea.

    Oletteko Kokoomuksessa aivan varmoja, että ”tyhmät äänestäjät” ehtivät unohtaa kaiken tämän ennen seuraavia eduskuntavaaleja? Siitä kannattaisi olla todella varma ennen tällaisten korkean profiilin arvopohjaisten äänestyskannanottojen tekemistä, koska ilman äänestäjien tukea teillä ei ole mitään.

    Oma äänestyspäätökseni on se, että Timo Soinia ja hänen demokratiaa halveksuvaa ja sen perusteita nakertavaa Sininen tulevaisuus -puoluettaan en aio tukea, en suoraan enkä välillisesti. Tämä tarkoittaa, etten missään tapauksessa koskaan enää äänestä myöskään niitä puolueita, jotka käyttävät ääntäni tällaisen toiminnan käynnistämiseen ja pönkittämiseen, kuten Kokoomus on nyt tehnyt jo yli vuoden ajan.

    1. Juhana Vartiainen sanoo:

      Me emme todellakaan pidä äänestäjiä tyhminä. Mutta sen voin vakuuttaa, että hallitusvastuun kantaminen tuo vakavuutta. Hallituksen kaatamisen kynnyksen pitää olla korkea. Ja kun tässä ei nyt kuitenkaan ollut kyse mistään todellisesta naisten oikeuksien heikentämisestä. Ei kai 2% kannatuksen puolue oikeasti voi olla uhka naisten oikeuksille? Ja meillähän on ihan tärkeitä uudistuksia kesken.

      1. Entinen Kokoomuksen äänestäjä sanoo:

        Toivottavasti 2 prosentin puolue ei ole uhka kenellekään, mutta kyllä se suurta valtaa viidellä ministerinsalkullaan käyttää. Niin suurta, että se saa kaksi historiallisesti vastuunsa kantanutta ja tätä maatamme vuosisadan rakentanutta puoluetta lähes yksimielisesti tukemaan johtajansa näkemyksiä naisten oikeuksista, tasa-arvosta ja kestävästä kehityksestä.

        Ennen kuin sanot, että kyse ei ollut Soinin tukemisesta, mieti hetki. Ministereitä on vaihdettu ennenkin, myös ulkoministereitä, ja äänestyksessä kysyttiin nimenomaan luottamusta Soinin toimintaan ja näkemyksiin Suimen korkeana edustajana. Jos se ei ollut tukemista, mikä sitten on?

  9. Lauri sanoo:

    On puhdasta valehtelua väittää että Soinin tapauksessa äänestettiin hallituksen jatkamisesta. Yksittäisen ministerin luottamus ja hallituksen luottamus ovat täysin eri asioita ja niiden yhdistäminen toisiinsa on virheellistä lain tulkintaa ja väärin perustein tehtävää äänestystä.

    Jos olen väärässä niin näyttämöltä joku sen lain jonka mukaan ministerin luottamus ja hallituksen luottamus ovat sama asia.

    1. Juhana Vartiainen sanoo:

      De jure ovat eri asia. Mutta de facto sama kun tästä hallituskysymys tehtiin – näin minulla oli saamieni tietojen perusteella hyvä peruste ajatella.